Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  October 2016

Hara Biittaa Qaalaa Goˈettiya Gubaaˈiyan Haggaaziyo Wode Ayyaanaaban Minnada Deˈa

Hara Biittaa Qaalaa Goˈettiya Gubaaˈiyan Haggaaziyo Wode Ayyaanaaban Minnada Deˈa

“Taani . . . ne qaalaa ta wozanan wottaas.”—MAZ. 119:11.

MAZAMURE: 142, 47

1-3. (a) Nu hanotay ay gidikkonne, nuuni kaseyana bessiyoobay aybee? (b) Ooratta qaalaa tamaariyaageeta gakkiya metoy aybee, qassi hegee ay oyshata denttanaadan oottii? (Doomettan deˈiya misiliyaa xeella.)

“ASA ubbaayyo, zare ubbaayyo, qommo ubbaayyo, dumma dumma biittaa qaala ubbaayyoonne yara ubbaayyo” mishiraachoy awaajjettanaagee odettido hiraagay polettana mala shaˈan qoodettiya Yihoowa Markkati ha wodiyan minnidi oottoosona. (Ajj. 14:6) Neeni hara qaalaa tamaaraydda deˈay? Neeni geella misoonaawe gidada woy hara biittan aassiyaageeti keehi koshshiyoosan haggaazaydda deˈay, woy ne biittan kare biittaa qaalaa goˈettiya gubaaˈiyan shiiqiyoogaa doommadii?

2 Nuuni Xoossaa ashkkarata gidiyo gishshawu, nuunikka nu soo asaykka ayyaanaaban minnidi deˈanawu maaddiyaabaa kaseyana koshshees. (Maa. 5:3) Gidikkonne issi issitoo, nuuyyo oosoy dariyo gishshawu buzo xinaatiyaa minnidi xannaˈiyoogee metiyaaba gidana danddayees. SHin hara biittaa qaalaa goˈettiya gubaaˈiyan haggaaziyaageeta harabaykka metees.

3 Hara biittaa qaalaa goˈettiya gubaaˈiyan haggaaziyaageeti  ooratta qaalaa tamaariyoogaa bolli, eti ubbatoo ayyaanaaban mino qumaa maana koshshees. (1 Qor. 2:10) Gubaaˈiyan haasayiyo qaalaa loytti akeekennaba gidikko, eti waati hegaadan oottana danddayiyoonaa? Qassi Kiristtaane aawatinne aayoti Xoossaa qaalay bantta naatu wozanaa denttettiyaakkonne shaakki erana bessiyoy aybissee?

YIHOOWAARA NU DABBOTAY MOORETTANAADAN OOTTIYAABAA

4. Nuna ayyaanaaban qohana danddayiyaabay aybee? Leemisuwaa yoota.

4 Hara biittaa qaalan Xoossaa Qaalaa akeekennaagee Yihoowaara nu dabbotay moorettanaadan oottana danddayees. Ichashantta xeetu layttan K.K., Baabilooneppe bantta biitti simmida Ayhudatu naatuppe amaridaageeti Ibraawetto qaalaa haasayana danddayennaagaa erido wode Nahimee hegee bana qofissidoogaa qonccissiis. (Nahimiyaa 13:23, 24 nabbaba.) He naati Xoossaa Qaalaa loytti akeekana danddayenna gishshawu, Yihoowaaranne i doorido asaara eta dabbotay moorettiis.—Nah. 8:2, 8.

5, 6. Hara biittan haggaaziya amarida Kiristtaane aawatinne aayeti akeekidobay aybee, qassi aybissi?

5 Hara biittan haggaaziya amarida Kiristtaane aawatinne aayeti bantta naati kaseegaadan ayyaanaabaa koyennaagaa akeekidosona. Naati shiiquwan tamaariyoobaa loytti akeekenna gishshawu, Kawotettaa Addaraashan tamaariyoobay eta wozanaa denttettenna. Tohossa Amarkkaappe Awusttiraaliyaa ba soo asaara biida Petiroy [1] hagaadan giis: “Ayyaanaabay wozanaaranne qofaara gayttidaba gidana koshshees.”—Luq. 24:32.

6 Nuuni hara biittaa qaalan nabbabiyo wode, nu qaalan nabbabiyoogaa keena nu wozanaa denttettennan aggana danddayees. Hegaa bollikka, hara qaalan asaara haasayanawu danddayennaagee qofaaninne ayyaanaaban qohettanaadan oottana danddayees. Hegaa gishshawu, nuuni hara qaalan Yihoowayyo haggaazanawu koyiyoogaa aggennaadan, Yihoowaara nu dabbotay moorettennaadan naagana koshshees.—Maa. 4:4.

ETI YIHOOWAARA BANTTA DABBOTAY MOORETTENNAADAN NAAGIDOSONA

7. Baabilooneti Daaneeli bantta wogaanne haymaanootiyaa kaallanaadan oottanawu waatidi malidonaa?

7 Daaneelinne a laggeti omoodettidi Baabiloonen deˈiyo wode, Baabilooneti eta ‘bantta qaalaa’ tamaarissidi bantta wogaa kaallanaadan oottanawu baaxetidosona. Hegaa bollikka, kawo keettaa oosanchatu halaqa gididi eta loohissanawu sunttettidaagee Baabiloona sunttan eta sunttiis. (Dane. 1:3-7) Daaneela sunttay Baabiloona eeqatuppe waannatiya Beelaara gayttidaba. Hegaa gishshawu, Kawuwaa Naabukadanaxoori Daaneeli ba Xoossaa Yihoowappe Baabiloonetu xoossay wolqqaama giidi ammananaadan koyennan aggenna.—Dane. 4:8.

8. Hara biittan deˈiyo wode Yihoowaara dabbotaa minttidi deˈanaadan Daaneela aybi maaddidee?

8 Daaneeli kawuwaa qumaa maanaadan shoobettikkonne, i hegee “bana tunissenna mala, ba wozanan qofaa qachchiis.” (Dane. 1:8) I Ibraawetto qaalan giigida “Geeshsha Maxaafata” ubbatoo xannaˈiyo gishshawu, hara biittan deˈiyo wode Yihoowaara dabbotaa minttidi deˈiis. (Dane. 9:2) Yaatiyo gishshawu, i Baabiloone boosappe 70 gidiya layttay aadhi simminkka, i Ibraawetto sunttan xeesettees.—Dane. 5:13.

9. Mazamure 119n qonccidaagaadan, he mazamuriyaa xaafidaagaa Xoossaa Qaalay waati maaddidee?

9 Mazamure 119 xaafidaagee haratuppe dumma gidanawu Xoossaa Qaalaappe wolqqaa demmiis. I kawo keettan deˈiyaageetuppe amaridaageeti baceessishin gencciis. (Maz. 119:23, 61) Qassi Xoossay yootiyoobay ba wozanaa denttettanaadan i oottiis.—Mazamure 119:11, 46 nabbaba.

 YIHOOWAARA NE DABBOTAY MINO GIDO

10, 11. (a) Nuuni Xoossaa Qaalaa xannaˈiyo wode, nu halchoy ayba gidana koshshii? (b) Nu halchidobaa waati polana danddayiyoo? Leemisuwaa yoota.

10 Nuuyyo Xoossaa oosoynne hara oosoy dariyaaba gidikkonne, nuuni ubbaykka buzo xinaatiyawunne so asaa goynuwawu wodiyaa bazzana koshshees. (Efi. 5:15, 16) SHin, nu halchoy shiiquwan zaarana xallawu giigettanaassa woy amarida sinttaa wurssanaassa gidana bessenna. Nuuni Xoossaa Qaalay nu wozanaa denttettanaadaaninne nu ammanuwaa minttanaadan koyoos.

11 Hegaadan oottanawu, nuuni naaˈˈubaa qoppana koshshees. Nuuni xannaˈiyo wode haratussi koshshiyaabaa xalla gidennan, nuussi koshshiyaabaakka qoppana koshshees. (Pili. 1:9, 10) Nuuni haggaazuwawu, shiiquwawu, woy haasayawu giigettiyo wode, nuuni nabbabiyoobaa oosuwan peeshshennan aggana danddayoos. Leemisuwawu, qumaa kattiya uri aattanaappe kase malˈˈiyaakkonne beˈana danddayikkonne, i beˈanawu miidoogaa xallan deˈana danddayenna. I payya gididi deˈanawu koyikko, bana maaddiya qumaa kattana koshshees. Hegaadan, nuuni Yihoowaara dabbotaa minttanawu koyikko, Geeshsha Maxaafaa ubbatoo xannaˈana koshshees. Hegaadan loytti xannaˈiyoogee nuussi koshshiyaabaa kunttees.

12, 13. Hara biittaa qaalaa goˈettiya gubaaˈiyan haggaaziyaageetuppe daroti bantta qaalan Geeshsha Maxaafaa ubbatoo xannaˈiyoy aybissee?

12 Hara biittaa qaalaa goˈettiya gubaaˈiyan haggaaziyaageetuppe daroti ‘bantta yelettido biittaa qaalan’ Geeshsha Maxaafaa ubbatoo xannaˈiyoogee maaddiyoogaa akeekidosona. (Oos. 2:8) Ubba qassi misoonaaweti maddabettido kare biittan ayyaanaaban minnidi deˈanawu, gubaaˈiyan siyiyoobaa  xallan zemppana koshshennaagaa eroosona.

13 Parsse qaalaa hosppun laytta gidiyaagaa tamaarida Alani hagaadan giis: “Taani Parsse qaalan shiiquwawu giigettiyo wode, qaalaabaa darobaa qoppays. Taani ta guuggiyaa loohissanawu baaxetiyo gishshawu, nabbabiyo ayyaanaabay ta wozanaa denttettenna. Taani Geeshsha Maxaafaanne hara xuufeta ta qaalan ubbatoo xannaˈanawu wodiyaa bazziyoy hegaassa.”

INTTE NAATU WOZANAA DENTTETTITE

14. Aawatinne aayoti ay akeekana koshshii, qassi aybissi?

14 Kiristtaane aawatinne aayoti Xoossaa Qaalay bantta naatu wozanaa loddan loddan denttettiyoogaa akeekana koshshees. Hara qaalaa goˈettiya gubaaˈiyan heezzu layttappe daruwaa haggaazi simmidi, Serzhinne a machiyaa Miyurˈela, layttay 17 gidido bantta naˈay Xoossaa oosuwaa oottiyoogan ufayttennaagaa akeekidosona. Miyurˈela, “I loytti eriyo Paransaaye qaalan sabbakiyoogaa kase dosiyaaba gidikkonne, biidi hara qaalan sabbakiyoogaa dosenna” yaagaasu. Serzhi, “Ha hanotay nu naˈay ayyaanaaban diccennaadan oottiyoogaa akeekidi, kase nu gubaaˈiyaa guyye simmanawu qofaa qachida” yaagiis.

Tumay intte naatu wozanaa denttettiyoogaa akeekite (Mentto 14, 15 xeella)

15. (a) Aawatinne aayoti bantta naati loytti akeekiyo qaalaa goˈettiya gubaaˈiyaa guyye simmanaakkonne kuuyanawu maaddana danddayiyaabati aybee? (b) Zaarettido Wogaa 6:5-7y aawatuyyoonne aayetuyyo yootiyo zoree aybee?

15 Aawatinne aayoti bantta naati loytti akeekiyo qaalaa goˈettiya gubaaˈiyaa guyye simmanaakko woy agganaakko kuuyanawu maaddiyaabati ayba gidana danddayiyoonaa? Koyroogee, eti bantta naata hara qaalaa tamaarissiiddi naati Yihoowa siiqanaadan tamaarissanawu gidiya wodeenne wolqqay deˈiyaakkonne eriyoogaa. Naaˈˈanttoogee, eti bantta naati ayyaanaabaa oosuwaa oottiyoogan woy hara qaalaa goˈettiya gubaaˈiyan haggaaziyoogan ufayttennaagaa akeekana danddayoosona. Hegaa mala hanotan, bantta naati tumaa mintti kaallana gakkanaassi Kiristtaane aawatinne aayoti bantta naati loytti akeekiyo qaalaa goˈettiya gubaaˈiyaa guyye simmanawu kuuyana danddayoosona.—Zaarettido Wogaa 6:5-7 nabbaba.

16, 17. Hara qaalaa goˈettiya gubaaˈiyan haggaaziya amarida aawatinne aayoti ayyaanaaban bantta naata tamaarissanawu ay oottidonaa?

16 Hara baggaara qassi, amarida aawatinne aayoti hara qaalaa goˈettiya gubaaˈiyan woy citan shiiqiiddi bantta naata eti danddayiyo qaalan tamaarissiyo ogiyaa demmidosona. Layttay 9ppenne 13ppe gidduwan deˈiyo heezzu macca naatu aaway CHarleesi, Lingala qaalaa goˈettiya citan shiiqees. I hagaadan giis: “Nuuni naata xannaˈissiyo wodenne so asaa goynuwaa goynniyo wode nu qaalan goˈettanawu kuuyida. SHin eti Lingala qaalaakka tamaarana mala nuuni he qaalan meezetoosinne kaaˈoos.”

Ooratta qaalaa tamaaranawunne shiiquwan he qaalan zaaranawu baaxetite (Mentto 16, 17 xeella)

17 Keveni layttay ichashanne hosppuna gidido naaˈˈu macca naatu aawa. Macca naati so asay shiiqiyo hara biittaa qaalaa goˈettiya gubaaˈiyan tamaariyoobaa loytti akeekenna gishshawu, i eta tumaa tamaarissanawu minni oottees. I hagaadan giis: “Taaninne ta machiyaa naaˈˈu naatakka eti loytti eriyo Paransaaye qaalan xannaˈissoos. Nuuni aginaappe issitoo Paransaaye qaalaa shiiquwaa shiiqanawu, qassi nu qaalan shiiqiyo gita shiiquwaa nu shemppo wodiyan baanawu halchoos.”

18. (a) Roome 15:1, 2n deˈiya maaray intte naata maaddiyoogaara gayttidaagan loˈˈobaa kuuyanaadan inttena waatidi maaddana danddayii? (b) Hara aawatinne aayoti ay yootidonaa? (Wurssetta Qofaa xeella.)

18 Naatuyyoonne Yihoowaara eta dabbotay minnanaadan aybi loˈˈokko kuuyiyay so asaa. [2] (Gal. 6:5) Qommoora ibaa denttido Miyurˈela, anne i azinay bantta naˈay ayyaanaaban goˈettanaadan eti dosiyoobaa  aggibayidoogaa yootaasu. (Roome 15:1, 2 nabbaba.) Haˈˈi, Serzhi eti kase loˈˈobaa kuuyidoogaa erees. I hagaadan giis: “Nuuni Paransaaye qaalaa goˈettiya gubaaˈiyaa guyye biido wodeppe doommidi, nu naˈay ayyaanaaban diccidi xammaqettiis. I haˈˈi aqinye gididi kumetta wodiyaa haggaazees. Ubba qassi i kare biittaa qaalaa goˈettiya gubaaˈiyaa simmidi baanawu qoppees!”

XOOSSAA QAALAY INTTE WOZANAA DENTTETTANAADAN OOTTITE

19, 20. Nuuni Xoossaa Qaalaa siiqiyoogaa waatidi bessana danddayiyoo?

19 Yihooway asaa siiqees. I ‘asay ubbay tumatettaa erana’ mala, Geeshsha Maxaafay xeetan qoodettiya qaalan birshshettanaadan oottiis. (1 Xim. 2:4) Asay ba qaalan Geeshsha Maxaafaa nabbabiyo wode ayyaanaaban banttawu koshshiyaabaa loyttidi akeekana danddayiyoogaa i erees.

20 Yihoowaara dabbotaa minttanawu nuuni ubbay muletoo minnidi oottana koshshees. Nuuni loytti akeekiyo qaalan Geeshsha Maxaafaa ubbatoo xannaˈikko hegaadan oottana danddayoos. Nu soo asay ayyaanaaban minnidi deˈanaadankka maaddana danddayoos; qassi nuuni Xoossaa Qaalaa wozanappe siiqiyoogaa bessoos.—Maz. 119:11.

^ [1] (mentto 5) Issi issi asatu sunttay laamettiis.

^ [2] (mentto 18) Ne soo asaa maaddana danddayiya Geeshsha Maxaafaa maaray qonccido, “Naata Kare Biittan Dichiyoogan Gakkiya Metuwaanne Hegee Demissiyo Anjjuwaa” giyo Xiqimita 15, 2002, Wochiyo Keelaa xeella.