Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  October 2016

Ereetii?

Ereetii?

 Beni wode issi uri hara asi zerido kattaa bolli zardduwaa zeriyoogee tumee?

Kawuwaa Jestiniˈeni attamissido Dayjest giyo maxaafaa 1468n zaaretti xaafido ha maxaafay beni wode higgiyaara gayttidabaa loytti qonccissiyaabaappe issuwaa

MAATIYOOSA 13:24-26y Yesuusi hagaadan giidoogaa yootees: “Saluwaa kawotettai ba goshshan lo77o zerettaa zerida bitaniyaa milatees. SHin qammi asai xiskkiichchidaashin, a morkkee yiidi, gisttiyaa zeridoogaa bolli zardduwaa zeridi biis. SHin gisttee mokkidi, aifido wode, zarddoikka a giddon beettiis.” He leemisoy tuma giidi qoppana koshshiyoogaa dumma dumma xaafeti siroosona; shin beni Rooma higgiyaabaa yootiya xuufeti hegaadan qoppana koshshiyoogaa qonccissoosona.

Issi Geeshsha Maxaafaa qaalatu kochay, “Haluwaa kiyanawu zardduwaa goshshan zeriyoogee . . . Rooma higgiyan danoba. Issibawu higge koshshiyoogee hegee darotoo haniyaaba gidiyoogaa bessees” yaagees. Beni wode higgiyaa (100-250 M.L. heeran) eranchati yootidobaappe ekettidabaanne Rooma higgiyaa qanttan qonccissiya Dayjest giyo ba maxaafaa Rooma Kawuwaa Jestiniˈeni 533 M.Ln attamissidoogaa, higgiyaa eranchay Alester Keri yootiis. Ha maxaafay (Dayjest, 9.2.27.14) yootiyoogaadan, higgiyaa eranchay Opiyani naaˈˈantto xeetu layttan Rooma biittaa polotikaa asa gidida Selsesi beˈido allaalliyaabaa odiis. Zarddoy issi ura goshshan zerettin, he kattay moorettiis. Biittaa godawu woy konttiraatiyaa ekkidi goyiya urawu, morkkee moorido kattaa gishshaa immiyo higgiyaabaa Dayjest giyo maxaafay yootees.

Beni Rooma haaruwaa wode hegaa mala iitabay hanidoogee Yesuusi yootidobay asaa deˈuwan haniyaaba gidiyoogaa bessiyaaba.

Rooma Kawotettay koyro xeetu layttan Yihudaa haariyaageetussi ay keena laˈatettaa immidee?

HE WODE, Roomati i azaziyo wotaaddarati deˈiyo sunttaa baggara Ayhudata ayssoosona. A qofissiya waannabay Rooma biittawu qaraxaa shiishshiyoogaa, qassi sarotettaynne maaray deˈanaadan oottiyoogaa. Makkalabay oosettennaadan teqqiyoogeenne wocamaa denttettiya ooninne pirddaa ekkanaadan oottiyoogee Roomati keehi koyiyooba. Hankkoode, Roomati galla galla oosettiyaabaa darotoo heeraa sunttati ayssanaadan aggibayoosona.

Ayhuda Sanhedirine shilootaa

Sanhedirinee Ayhudatu higgiyaara gayttidabawu Ayhuda xoqqa pirdda keettanne aysuwaa zoretta keetta gididi oottiis. Koyro pirdda keettay Yihudaa biittan ubbasan deˈees. Hegaa mala pirdda keettati Rooma kawotettay sunttin biittaa ayssiyaageeti gelennan Pitaabeeriyaaranne danobaara gayttidaagan darobaa pirddennan aggokkona. SHin Ayhuda pirdda keettati ay keena suure pirddana danddayiyaakko giidi teqqidoy danobaa oottidaageeta woriyoogaara gayttidaba—hegee darotoo Roomati pirddiyooba. Sanhedirine shilootaa daannati Isxxifaanoosa qoridi shuchan caddidi woridoogee meeze gidennaba.—Oos. 6:8-15; 7:54-60.

Hegaa gishshawu, Ayhuda Sanhedirina shilootay darobaa pirddees. SHin, Emil SHuˈereri hagaadan giis: “Rooma sunttati polotikaaban asay makkalees gi siriyo wode oottiyoogaadan, ay wodekka kelttiyaa gelidi banttarkka pirddiyoogee Sanhedirine shilootaa diggido wolqqaamaba.” Rooma biittaa asa gidida Kiitettida PHawuloosa wotaaddara halaqay Qalawudeyoos Lusiyoosi azazin qachidoogee hegaa mala hanotatuppe issuwaa.—Oos. 23:26-30.