Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  February 2017

Yihooway Ba Asaa Kaalettees

Yihooway Ba Asaa Kaalettees

“GODAI inttena ubbatoo kaalettana.”—ISI. 58:11.

MAZAMURE: 3, 4

1, 2. (a) Yihoowa Markkata kaalettiyaageeti hara haymaanootiyaa kaalettiyaageetuppe aybin dummatiyoonaa? (b) Ha huuphe yohuwaaninne kaalliyaagan nuuni ay xannaˈanee?

“INTTENA kaalettiyaagee oonee?” Darotoo asay Yihoowa Markkata hegaadan giidi oychees. Daro haymaanooteta issi attuma asi woy macca asi kaalettiyo gishshawu eti hegaadan qoppoosona. SHin oychiyaageetuyyo nuna Kaalettiyaagee asa gidennaagaa xalidi yootoos. Nuna kaalettiyaagee ba Aawaa Yihoowa kaaletuwaa kaalliya, hayquwaappe denddida Kiristtoosa.—Maa. 23:10.

2 Gidikkokka, ha wodiyan Xoossaa asaa kaalettiya asatu citay woy ‘ammanettida wozannaama ashkkaray’ deˈees. (Maa. 24:45) Yaatin, nuuyyo beettenna ba Naˈaa baggaara nuna kaalettiiddi deˈiyay Yihoowa gidiyoogaa aybin eriyoo? Issi issi asati kaaletuwaa immanaadan Yihooway daro wodiyawu eta waati kaalettidaakko ha huuphe yohuwaaninne kaalliyaagan xannaˈana. Ba asaa tumuppe Kaalettiyaagee benikka haˈˈikka Yihoowa gidiyoogaa qonccissiya, i he asata kaalettidoogaa bessiya heezzubaa naaˈˈu huuphe yohotunkka nuuni beˈana.—Isi. 58:11.

GEESHSHA AYYAANAAPPE WOLQQAA DEMMIDOSONA

3. Muusee Israaˈeelata kaalettanawu wolqqaa awuppe demmidee?

3 Xoossay sunttidoogeeti geeshsha ayyaanaappe wolqqaa demmidosona. Israaˈeelata kaalettanaadan sunttettida Muusebaa qop pa. He gita oosuwaa polanaadan awu wolqqaa immiday aybee? Yihooway ‘ba geeshsha ayyaanaa a giddon wottiis.’ (Isiyaasa 63:11-14 nabbaba.) Muusessi ba geeshsha ayyaanaa wolqqaa immidi, Yihooway ba asaa ubbatoo kaalettiis.

4.Israaˈeelati Muusee Xoossaa ayyaanan kumidoogaa waati erana danddayiyoonaa? (Doomettan deˈiya misiliyaa xeella.)

4 Geeshsha ayyaanay beˈana danddayenna wolqqa gidiyo gishshawu, Muusee he wolqqan oottiyoogaa Israaˈeelati waati erana danddayiyoonaa? Geeshsha ayyaanay Muusee maalaalissiyaabaa oottanaadaaninne Gibxxe kawuwawu Xoossaa sunttaa yootanaadan maaddiis. (Kes. 7:1-3) Israaˈeelata kaalettanawu keehi koshshiya, siiquwaa, ashkketettaanne danddayaa mala loˈˈo eeshshati Muusessi deˈanaadankka geeshsha ayyaanay maaddiis. Hegee hara biittaa asaa kaalettiya, bantta xallaa siiqiya meqetti baynna asatuugaappe keehi dumma! (Kes. 5:2, 6-9) Yihooway ba asaa kaalettanaadan Muusa dooridoogee qoncce.

5. Yihooway ba asaa kaalettanaadan hara Israaˈeelatuyyo waati wolqqaa immidaakko qonccissa.

5 Guyyeppe, Yihooway ba asaa kaalettanaadan sunttido harati geeshsha ayyaanaappe wolqqaa demmidosona. “Nawe na7ai Yaasu aadhdhida eratettaa ayyaanan kumiis.” (Zaa. 34:9) Yihoowa “Ayyaanai Geedoona bolli wodhdhiis.” (Daan. 6:34) Qassi Yihoowa “Ayyaanai Daawita bollan wolqqappe wodhdhiis.” (1 Sam. 16:13) He asati ubbay Xoossaa ayyaanay maaddanaagaa ammanettidosona; qassi eti bantta wolqqan oottana danddayennabaa oottanaadan he ayyaanay etawu wolqqaa immiis. (Yaas. 11:16, 17; Daan. 7:7, 22; 1 Sam. 17:37, 50) Gitabaa oottanaadan etawu wolqqaa immiday Yihoowa gidiyoogee qoncce; hegaa gishshawu, sabettana bessiyay a.

6. Xoossay ba asay Israaˈeelati banttana kaalettiyaageeta bonchanaadan koyidoy aybissee?

6 Israaˈeelati he asati geeshsha ayyaanaa wolqqan oottiyoogaa beˈidi waatana koshshii? Asay Muuse kaaletuwan zuuzummin, Yihooway, “Ha asai aude gakkanaassi tana karanee?” yaagiis. (Qoo. 14:2, 11) Muusee, Yaasu, Geedooninne Daawiti ba asaa kaalettanaadan dooriday Yihoowa gidiyoogee qoncce. Asay he asatussi azazettiyo wode Yihoowa kaaletuwaa kaallees.

KIITANCHATI ETA MAADDIDOSONA

7. Kiitanchati Muusa waati maaddidonaa?

7 Kiitanchati Xoossay sunttidoogeeta maaddidosona. (Ibraawe 1:7, 14 nabbaba.) Yihooway kiitanchatu baggaara Muusa sunttiis, maaddiisinne kaalettiis. “Buuraa giddon ayyo beettida kiitanchchan haariyaagaanne ashshiyaagaa gidana mala,” Xoossay Muusa kiittiis. (Oos. 7:35) Muusee Israaˈeelata tamaarissido Higgiyaa Yihooway “kiitanchchaa baggaara” immiis. (Gal. 3:19) Qassi Yihooway ayyo, “Ha asaa taani neeyyo yootido sohuwaa kaaletta; ta kiitanchchaikka nena kaalettana” yaagiis. (Kes. 32:34) Geeshsha Maxaafay ashuwaa maayida kiitanchi he oosota oottishin Israaˈeelati beˈidoogaa yootenna. Gidikkokka, Muusee asaa tamaarissidonne kaalettido ogee kiitanchati a maaddidoogaa bessiyaaba.

8. Kiitanchati Yaasanne Hizqqiyaasa waati maaddidonaa?

8 Muuse wodiyaappe simmin, a sohuwan sunttettida Yaasu Kanaanetuura olettido olan asaa kaalettana mala, “GODAA olanchchatu gadaawai” a minttettiis; yaatin, Israaˈeelati he olan xoonidosona. (Yaas. 5:13-15; 6:2, 21) Guyyeppe, Yerusalaame olanawu yashissida Asooretu cora olanchati Kawuwaa Hizqqiyaasa bolli denddidosona. Issi qammi, Yihoowa “kiitanchchai  kiyidi, . . . issi xeetanne hosppun tammanne ichchashu sha7u attumaasaa woriis.”—2 Kaw. 19:35.

9. Xoossay sunttidoogeeti baliyaageeta gidikkonne, Israaˈeelati waatana koshshii? Qonccissa.

9 Kiitanchati bali baynnaageeta; shin eti maaddido asati nagarancha. Muusee issi wode Yihoowa geeshshatettaa asaa sinttan bessibeenna. (Qoo. 20:12) Yaasu Gabaaˈoonatuura maacettanaappe kasetidi kaaletuwawu Xoossaa oychibeenna. (Yaas. 9:14, 15) Hizqqiyaasi guutta wodiyawu ‘otorettiis.’ (2 Odi. 32:25, 26) SHin he asati baliyaageeta gidikkonne, Israaˈeelati eta kaaletuwaa kaallanaadan Yihooway koyiis. Yihooway ba kiitanchatu baggaara he asata maaddiis. Ee, Yihooway ba asaa kaalettiis.

XOOSSAA QAALAY ETA KAALETTIIS

10. Muusee Xoossaa Higgiyaa waatidi kaallidee?

10 Xoossay sunttidoogeeta a Qaalay kaalettiis. Israaˈeelatussi imettida Higgiyaa Geeshsha Maxaafay, ‘Muuse Higgiyaa’ yaagees. (1 Kaw. 2:3) Gidoppe attin, Higgiyaa Immiyaagee Yihoowa gidiyoogaa Geeshsha Maxaafay yootees; qassi Muuseekka he Higgiyaa kaalliis. (2 Odi. 34:14) Gayttiyo dunkkaaniyaa waatidi essanaakko Yihooway azazi simmin, “Muusee ubbabaakka GODAI bana azazidoogaadan oottiis.”—Kes. 40:1-16..

11, 12. (a) Yoosiyaasinne Xoossaa asaa ayssida kawoti oottana koshshidabay aybee? (b) Xoossaa Qaalay Xoossaa asaa kaalettiyaageeta waatidi maaddidee?

11 Yaasu asaa kaalettiyoogaa doommoosappe xaafettida Xoossaa Qaalay awu deˈees. Xoossay ayyo, “Ha Higgiyaa Maxaafai ne doonaappe shaahettoppo; an xaafettidabaa ubbaa minttada naaganau, gallassinne qammi a qoppa” yaagiis. (Yaas. 1:8) Guyyeppe, Xoossaa asaa haarida kawotikka hegaadan oottidosona. Eti Higgiyaa galla galla nabbabana, a banttassi duuqqi ekkana, qassi ‘ha higgiyaa qaalaanne wogaa naagananne eta oottana’ bessees.Zaarettido Wogaa 17:18-20 nabbaba.

12 Kaalettiya asata Xoossa Qaalay waati kaalettidee? Kawuwaa Yoosiyaasa hanotaa qoppa. Muuse Higgiyaa maxaafay beetti simmin Yoosiyaasa xaafee ayyo hegaa nabbabiyoogaa doommiis. * Kawoy waanidee? “Nabbabin Kawoi Higgiyaa Maxaafan de7iya qaalaa siyido wode, azzanidi ba maayuwaa pooshshiis.” SHin i oottidobay hegaa xalla gidenna. Yoosiyaasi Xoossaa Qaalaa kaallidi, eeqaa goynuwaa xayssanawu wolqqaama zamachaa doommiis; qassi a mali bonchetti erenna wolqqaama Paasikaa Baalaa giigissiis. (2 Kaw. 22:11; 23:1-23) Yoosiyaasinne asaa kaalettiya, ammanettida hara asati Xoossaa Qaalaa kaallido gishshawu, eti Xoossa asawu yootido kaaletuwaa bantta dosan laammidosonanne qonccissidosona. He laammidobay beni wode Xoossaa asay a sheniyaara maayidi deˈanaadan maaddiis.

13. Xoossaa asaa kaalettidaageeti eeqawu goynniya dereta kaalettidaageetuppe aybin dummatiyoonaa?

13 Asa eraanne zawa gakkenna qofaa kaalliya, hara biittaa kaalettiya asatuppe ammanettida he kawoti keehi dumma! Kanaanetu kaaletuwan asay attumay ba dabbo maccaasaara, attumay attumaara maccay maccaara, qassi mehiyaara zinˈˈiyoogaa, naata yarshshiyoogaanne eeqawu goynniyoogaa mala sheneyiyaabaa oottiis. (Wog. 18:6, 21-25) Hegaa bollikka, Xoossay Israaˈeelatuyyo immido, saynisiyankka erettida geeshshatettaa wogaa Baabiloonenne Gibxxe kawoti kaallokkona. (Qoo. 19:13) SHin, beni Xoossaa asay bantta na kaalettiya ammanettida asati ayyaanaabaa, kandduwaanne asatettaa geeshshatettaa tamaarissiyoogaa akeekiis. Yihooway eta kaalettidoogee qoncce.

14. Yihooway ba asaa kaalettida issi issi asata seeridoy aybissee?

14 Xoossaa asaa beni haarida kawotuppe issoti issoti Xoossaa azazuwaa kaallibookkona. Yihoowawu azazettenna asati Xoossaa geeshsha ayyaanaa, a kiitanchatunne a Qaalaa kaaletuwaa kaallennan ixxidosona. Issi issitoo Yihooway he kaalettiya asata seeriis woy shaariis. (1 Sam. 13:13, 14) Yihooway ba keerido wodiyan, he asatu ooppenne keehi aadhiya ura sunttiis.

YIHOOWAY KAALETTIYA WOTTIYOOBI BAYNNA URA SUNTTIIS

15. (a) Kaalettiya dumma uri yaanaagaa hananabaa yootiyaageeti waati qonccissidonaa? (b) Yaana geetettida kaalettiyaagee oonee?

15 Daro wodiyawu, Yihooway ba asaa kaalettana danddayiya dumma ura sunttanaagaa kasetidi yootiis. Yihooway Israaˈeelatussi, “GODAI intte Xoossai, intte zariyaa giddoppe, ta mala hananabaa yootiyaagaa intteyyo denttana. Intte i giyoogaa siyite” yaagiis. (Zaa. 18:15) He uri “kaalettiyaagaanne halaqa” gidanaagaa Isiyaasi kasetidi yootiis. (Isi. 55:4) Qassi ‘Halaqaa Masiyaabaa’ Daaneeli ayyaanaa kaaletuwan xaafiis. (Dane. 9:25) Wurssettan, Yesuus Kiristtoosi i Xoossaa asawu ‘Goda’ woy kaalettiyaagaa gidiyoogaa yootiis. (Maatiyoosa 23:10 nabbaba.) Yesuusi erissiyo ashkkarati bantta dosan a kaallidosona, qassi Yihooway dooridoy a gidiyoogaa markkattidosona. (Yoh. 6:68, 69) Yesuus Kiristtoosi Yihooway a baggaara ba asaa kaalettiyo ura gidiyoogaa eta ammanttidabay aybee?

16. Yesuusi geeshsha ayyaanaappe wolqqaa demmidoogaa bessidabay aybee?

16 Yesuusi geeshsha ayyaanaappe wolqqaa demmiis. Yesuusi xammaqettiyo wode xammaqiya Yohaannisi “saloi dooyettishiininne Geeshsha Ayyaanai [a] bolli haraphphedan wodhdhishin” beˈiis. Hegaappe simmin, “Geeshsha Ayyaanai bazzo a yeddiis.” (Mar. 1:10-12) Yesuusi saˈan haggaazido wode ubban, maalaalissiyaabaa oottanaadaaninne Xoossaappe demmido maatan haasayanaadan Xoossaa ayyaanay Yesuusayyo wolqqaa immiis. (Oos. 10:38) Qassi, geeshsha ayyaanay siiquwaa, ufayssaanne mino ammanuwaa gujjin, kumetta ayfiyaa Yesuusan ayfiis. (Yoh. 15:9; Ibr. 12:2) Hegaa mala ammanttiyaabaa oottida kaalettiya uri baawa. Yesuusi Yihooway dooridoogaa.

Yesuusi xammaqetti simmin takkennan, kiitanchati a waatidi maaddidonaa? (Mentto 17 xeella)

17. Kiitanchati Yesuusa maaddanawu ay oottidonaa?

17 Kiitanchati Yesuusa maaddidosona. Yesuusi xammaqetti simmin takkennan, “kiitanchchati yiidi, ayyo oottidosona.” (Maa. 4:11) I hayqqanaappe guutta saatiyaa kasetidi, “saluwaappe yiidi minttettiya kiitanchchai ayyo beettiis.” (Luq. 22:43) Yesuusi Xoossaa sheniyaa polanawu baayyo  koshshiyo wode awudenne Yihooway kiitanchaa kiittidi bana maaddanaagaa ammanettiis.—Maa. 26:53.

18, 19. Yesuusa deˈuwaaninne i tamaarissidoban Xoossaa Qaalay a waati kaalettidee?

18 Xoossaa Qaalay Yesuusa kaalettiis. Yesuusi haggaazuwaa doommoosappekka Geeshsha Maxaafaa kaalliis. (Maa. 4:4) I Xoossaa Qaalawu azazettiyo gishshawu, mittaa bolli barchiyan hayqqiis. I hayqqana haniyo wode haasayido qaalatunkka Masiyaabay hanana geetettidabaappe ekettidabay deˈees. (Maa. 27:46; Luq. 23:46) SHin haymaanootiyaa kaalettiya he wode asati bantta wogaa phalqqiyaaba gidida Xoossaa Qaalaa ubbaa ammanokkona. Yihooway hananabaa yootiya Isiyaasa baggaara odidobaappe ekkidi Yesuusi etabaa hagaadan giis: “Hagee asai tana ba bolla doonan bonchchees; shin eta wozanai taappe haahuwan de7ees. Asai tau mela goinnees; aissi giikko, asi oottido azazuwaa Xoossaa higgiyaa milatissidi tamaarissees.” (Maa. 15:7-9) Yihooway ba asaa kaalettanaadan tumu he asatuppe oonanne dooranee?

19 Yesuusi oottiyooba xallan gidennan tamaarissiyoobankka Xoossaa Qaalay bana kaalettanaadan koyiis. Haymaanootiyaara gayttida palamay denddido wode, i zawi baynna ba aadhida eraaninne akeekan zemppibeenna. SHin Geeshsha Maxaafaa alaafe oottidi goˈettiis. (Maa. 22:33-40) I saluwaa deˈuwaabaa woy mereta ubbaabaa yootidi, siyiyaageeta garamissiyoogaappe, “Xoossaa maxaafati giyoogee etassi gelana mala, eta wozanaa dooyiis.” (Luq. 24:32, 45) Yesuusi Xoossaa Qaalaa siiqees, qassi haratussi hegaa yootanawu yeemottees.

20. (a) Yesuusi Xoossawu haarettiyoogaa waatidi bessidee? (b) Yihooway haariya ura dooriyoogaa xeelliyaagan, Yesuusi Heeroodis Agriipha koyruwaappe dummatiyoogee nuna ay tamaarissii?

20 Yesuusi “aaro kehatettaa qaalaa” yootidi siyiyaageeta garamissikkonne, bana Tamaarissidaagaa, Yihoowa bonchiis. (Luq. 4:22) Issi dure bitanee Yesuusa, “Lo77o tamaarissiyaagoo” giidi bonchanawu malin, Yesuusi ba huuphiyaa kawushshidi, “Aissi tana lo77uwau gai? Xoossaa xalaalaappe attin, hara lo77oi ooninne baawa” yaagiis. (Mar. 10:17, 18) Hosppuna gidiya layttappe guyyiyan Yihudaa biittaa kawo woy kaalettiyaagaa gidida Heeroodis Agriipha koyruwaa hanotaappe hegee keehi dumma! I issi galla issi dumma shiiquwan “ba kawotettaa afalaa” maayiis. SHiiqida asay a sabbiiddi, “Hagee Xoossaa qaala; asa qaala gidenna” yaagiis. Heeroodisi he saban keehi ufayttidoogee qoncce. Hegaappe simmin aybi hanidee? “Heeroodisi Xoossaa bonchchibeenna gishshau, sohuwaarakka Godaa kiitanchchai a dechchin, guxuniyan meetettidi, haiqqi bayiis.” (Oos. 12:21-23) Akeekancha uri ooninne asaa kaalettanaadan Heeroodisa Yihooway dooriis geennaagee qoncce. SHin Yesuusi Xoossan sunttettidoogaa qonccissi bessiyaabaa oottiis; qassi ba asaa Kaalettiyaagaa, Ubbaappe Xoqqiyaagaa Yihoowa ubbatoo bonchiis.

21. Kaalliya huuphe yohuwan ay xannaˈanee?

21 Yesuusa haaroy guutta layttaassa gidenna. I hayquwaappe denddi simmidi hagaadan giis: “Maata ubbai saluwaaninne sa7an taayyo imettiis. . . . Taani wodiyaa wurssettai gakkanaassikka ubba wode inttenaara de7iyoogaa akeekite.” (Maa. 28:18-20) SHin Yesuusi beettenna ayyaana gididi saluwan deˈiiddi, saˈan deˈiya Xoossaa asaa waati kaalettii? Kiristtoosa kaaletuwaa garssan oottanaadaaninne Ba asaa kaalettanaadan Yihooway oona goˈettii? Qassi Kiristtaaneti i sunttidoogeeta waati shaakki erana danddayiyoonaa? Ha oyshatu zaaruwaa kaalliya huuphe yohuwan xannaˈana.

^ MENT. 12 Hegee Muusee koyro xaafidoogaa gidennan waayi aggana.