“Taani giidoogaa taani polana; taani halchchidobaakka taani oottana.”—ISI. 46:11.

MAZAMURE: 25, 18

1, 2. (a) Yihooway nuuyyo ay qonccissidee? (b) Isiyaasa 46:10, 11nne 55:11 nuuni ay ammanettanaadan oottii?

GEESHSHA MAXAAFAA doometta qofay, “Xoossai salotanne sa7aa koiro medhdhiis” yaagidi, akeekanawu metenna gitabaa qonccissees. (Doo. 1:1) Nuuni saluwaa, pooˈuwaanne dafuwaa mala Xoossay medhido darobaa akeekennaagee tuma; qassi saluwan saˈan Xoossay medhidobaappe nuuni beˈiyoobay keehi guutta. (Era. 3:11) SHin Yihooway saˈawunne asawu halchidobaa nuussi qonccissiis. Xoossay ba leemisuwan merettida asati deˈanawu saˈay keehi loˈˈo soho gidanaadan qoppidi medhiis. (Doo. 1:26) Eti Yihoowayyo naˈa gidana; qassi i etawu Aawa gidana.

2 Doomettaabaa shemppo 3y yootiyoogaadan, Seexaanay Yihoowa halchuwaa eqettiis. (Doo. 3:1-7) SHin hegee giigana danddayennaba gidenna. Ooninne Yihoowa teqqana danddayenna. (Isi. 46:10, 11; 55:11) Yaatiyo gishshawu, Yihooway koyro halchidobay i keerido wodiyan polettanaagaa ammanettana danddayoos.

3. (a) Geeshsha Maxaafaa qofaa nuuni akeekanawu keehi koshshiya timirtteti awugeetee? (b) Nuuni hegaa zaarettidi xannaˈiyoy aybissee? (c) Nuuni pilggana oyshati awugeetee?

3 Xoossay saˈawunne asawu halchidobaa, qassi Xoossaa halchoy polettanaadan Yesuusi oottiyo gitabaa xeelliyaagan  Geeshsha Maxaafay yootiyoobaa nuuni eriyoogee tuma. Hegeeti keehi koshshiyaabata; qassi nuuni Xoossaa Qaalaa xannaˈiyoogaa doommiyo wode erido koyroogeeta gidennan aggokkona. Nuunikka wozanaa suure asati ha keehi koshshiya timirttiyaa eranaadan maaddanawu koyoos. Nuuni ha huuphe yohuwaa gubaaˈiyan xannaˈiyo saaminttan, Kiristtoosa hayquwaa Hassayiyo Baalaa nunaara bonchanaadan danddayettida keenan daro asaa shoobbanawu baaxetoos. (Luq. 22:19, 20) He baalaa nunaara bonchiyaageeti Xoossaa halchuwaabaa darobaa tamaarana. Yaatiyo gishshawu, Godaa Kahuwaappe kasetiya amarida gallassatun, nuuni Geeshsha Maxaafaa xannaˈissiyoogeetinne hara ashkke asati he baalawu yaanaadan denttettanawu oychana oyshaa qoppiyoogee loˈˈo. Nuuni ha heezzu oyshata pilggana: Xoossay saˈaassinne asaassi koyro halchidobay aybee? Merettida metoy aybee? Qassi Yesuusa wozuwaa yarshshoy Xoossaa halchoy polettanaadan keehi koshshiyaaba gidiyoy aybissee?

MEDHIDAAGEE KOYRO HALCHIDOBAY AYBEE?

4. Meretay Yihoowa bonchuwaa waati yootii?

4 Yihooway medhiyoogan maalaaliya Xoossa. I medhido ubbabay keehi muruta. (Doo. 1:31; Erm. 10:12) Meretay keehi loˈˈiyoogaappeenne an qonccida maaraappe ay tamaarana danddayiyoo? Yihooway medhido ubbabay, guuttaykka gitaykka maaddiyaaba gidiyoogaa tamaaroos. Asaa bollaa giddon deˈiya seeleta, biron yelettiya naatu bollaa woy wulliya away keehi loˈˈiyoogaa beˈidi nuuni ubbay daro maalaalettoos. Nuuni hegan keehi maalaalettiyoy tumuppe loˈˈiyaabaa akeekanaadan oottidi Yihooway nuna medhido gishshataassa.—Mazamure 19:1; 104:24 nabbaba.

5. Yihooway mereta ubbawu maari mankki deˈanaadan waati oottidee?

5 Yihooway siiquwan zawaa wottidoogaa i medhidobaappe akeekoos. Ubbabawu maari mankki deˈanaadan i meretaa higgiyaanne kandduwaa maaraa kessiis. (Maz. 19:7-9) Yaatiyo gishshawu, saluwan saˈan deˈiya ubbabawu Xoossaa halchuwaara maayettiyaabaa oottanaadan imettida sohoy deˈees. Yihooway ba meretati waani issippe oottanaakko maaraa kessiis. Hegaa gishshawu, dafuwaa higgee carkkoy saˈaa yuushuwan deˈanaadaaninne beetaynne abbay woppu gaanaadan oottees; dafuwaa higgee baynnaakko saˈan deˈoy deˈenna. Asaa gujjin, ubba meretay Xoossay kessido maaran qaaxxeesinne oottees. Meretan qonccida maaray Xoossay saˈawunne asawu halchidobay deˈiyoogaa bessiyoogee tuma. Haggaazuwan, asay ha maalaalissiya maaraa ooni kessidaakko akeekanaadan maaddana danddayoos.—Ajj. 4:11.

6, 7. Yihooway Addaameyyoonne Hewaaniyyo immido issi issi imotay aybee?

6 Yihooway koyro halchidoy asay ha saˈan merinawu deˈanaadaana. (Doo. 1:28; Maz. 37:29) I Addaameenne Hewaana bantta deˈuwan ufayttanaadan oottiya dumma dumma loˈˈo imotaa immiis. (Yaaqooba 1:17 nabbaba.) Yuushshi qoppana, siiqananne haratuura laggetana danddayiyo, koyidobaa dooriyo maataa Yihooway etawu immiis. Medhidaagee Addaama haasayissiis, qassi azazettiyoogaa waati bessanaakko ayyo yootiis. Addaamee baayyo koshshiyaabaa waati demmanaakko, qassi mehiyaa doˈaanne biittaa waati naaganaakko tamaariis. (Doo. 2:15-17, 19, 20) Yihooway Addaameyyoonne Hewaaniyyo laacciyo, bochiyo, beˈiyo, siyiyoonne singgiyo imotaakka immidi medhiis. Yaatiyo gishshawu, eti loˈˈiya Gannatiyan ufayttidi deˈa na danddayoosona. He koyro azinaynne machiyaa ufayssiya darobaa oottana, ubbatoo tamaarananne merinawu oorattabaa erana danddayoosona.

7 Xoossay halchido harabay aybee? Yihooway Addaameenne Hewaana wottiyoobi baynna naata yelanaadan oottidi medhiis. Xoossay saˈay asan kumana gakkanaashin eta naatikka naata yelanaadan halchiis. Yihooway i ba naata gidida, wottiyoobi baynna koyro asata siiqidoogaadan Addaameenne Hewaana, qassi aawatinne aayeti ubbay bantta naata siiqanaadan koyiis. I keehi loˈˈiya darobay a giddon deˈiyo saˈaa asaayyo immiis. Hegee eti merinawu deˈiyoosa gidana.—Maz. 115:16.

MERETTIDA METOY AYBEE?

8. Doomettaabaa 2:16, 17n deˈiya higgee imettidoy aybissee?

8 Ubbabay Xoossay halchidoogaadan sohuwaara polettibeenna. Aybissi? Addaameenne Hewaana bantta laˈatettawu zaway deˈiyoogaa akeekidaakkonne eta paaccanawu maaddiya higgiyaa Yihooway immiis. I, “Gannatiyaa mittaa teeraa ubbaappe neeni maana giikko ma; shin lo77uwaanne iitaa erissiya mittaa teeraappe mooppa; aissi giikko, neeni appe miido gallassi tumu haiqqana” yaagiis. (Doo. 2:16, 17) He higgee Addaameenne Hewaana akeekanawukka azazettanawukka metiyaaba gidenna. Qassi eti maana danddayiyo keehi darobay deˈees.

9, 10. (a) Seexaanay Yihoowa woygi mootidee? (b) Addaameenne Hewaana ay kuuyidonaa? (Doomettan deˈiya misiliyaa xeella.)

9 Seexaanaa Dabloosi shooshshan eqqidi Hewaana ba Aawaa Yihoowawu azazettennaadan cimmiis. (Doomettaabaa 3:1-5 nabbaba; Ajj. 12:9) Seexaanay saˈan deˈiya Xoossaa naati ‘Gannatiyan deˈiya mitta teeraappe’ meennaadan digettidoogaa xeelliyaagan oyshaa denttiis. I giidobay, “Intte koyiyoobaa oottana danddayekketii?” giyoogaa mala. Kaallidi i, “Intte ainnekka haiqqekketa” yaagidi worddotiis. Yaatidi, Hewaana Xoossay yootiyoobaa siyennaadan ammanttanawu, ‘He mittaa teeraa intte miikko, intte ayfee dooyettanaagaa Xoossay erees’ yaagiis. Seexaanay eti he mittaa teeraappe miikko dummabaa eranaagaa Yihooway eriyo gishshawu meennaadan diggidoogaa yootiis. Qassi Seexaanay, ‘Loˈˈuwaanne iitaa Xoossaadan intte erana’ giidi wordduwaa yootiis.

10 Addaameenne Hewaana waatanaakko he wode kuuyana koshshees. Eti Yihoowayyo azazettaneeyye, shooshshay giyoobaa siyanee? Eti Xoossawu azazettennan agganawu kuuyidosona. Yaatiyoogan, eti Seexaanaara makkalidosona. Yihooway etawu Aawa gidanaadan eti koyibeenna gishshawu, a haaruwan woppu giidi deˈiyoogee etappe haliis.—Doo. 3:6-13.

11. Yihooway makkalaa coˈˈu giidi xeellennay aybissee?

11 Addaameenne Hewaana Yihoowa bolli makkalido gishshawu nagarancha gididosona. Hegaa bollikka, Xoossay iitabaa ixxiyo gishshawu, eti ayyo morkke gididosona. A “aifeti daro geeshsha gidiyo gishshau, iitabaa xeellanau dosokkona.” (Imb. 1:13) I iitatettaa coˈˈu giidi xeelliyaakko, hegee saluwankka saˈankka deˈiya meretata ubbaa qohiyaaba gidana. Ubbaappe aaruwan, Xoossay Edenen nagaraa oottidaageeta coˈˈu giidi xeelliyaakko, i ammanettiya Xoossa gidiyoogee sirissana. SHin Yihooway ba higgiyawu ammanettiyaagaa; i hegaara maayettennabaa mule oottenna. (Maz. 119:142) Addaameenne Hewaana koyidobaa doorana danddayiyoogee eti Xoossaa higgiyawu azazettennaadan oottiyaaba gidenna. Eti Yihoowa bolli makkalido  gishshawu, hayqqidi bantta merettido baanawu simmidosona.—Doo. 3:19.

12. Addaame naatu bolli gakkidabay aybee?

12 Addaameenne Hewaana he mittaa teeraa moosappe simmin Xoossaa keettaa asa gidana danddayokkona. Xoossay eta Edeneppe yedettiis; qassi eti yaa mule simmana danddayokkona. (Doo. 3:23, 24) Yihooway yaatiyoogan, eti kuuyidobay kaalettiyoobay eta bolli gakkanaadan oottiis. (Zaarettido Wogaa 32:4, 5 nabbaba.) Asi nagarancha gidiyo gishshawu, Xoossaa eeshshata muleera qonccissana danddayenna. Addaamee maalaaliya hidootay baappe attanaadan oottiyoogaa xalla gidennan, ba naatussikka nagaraanne hayquwaa laatissiis. (Roo. 5:12) I ba naati merinawu deˈennaadan oottiis. Hegaa bollikka, Addaameenne Hewaana nagari baynna naata yelana danddayokkona; eta naatikka nagari baynna naˈa yelana danddayokkona. Seexaanaa Dabloosi Addaamanne Hewaano Xoossaappe shaakki simmidi, hanno gakkanawu asaa balettees.—Yoh. 8:44.

WOZOY XOOSSAARA DABBOTANAADAN OOTTEES

13. Yihooway asay waananaadan koyii?

13 SHin Xoossay asaa siiqiyoogaa aggibeenna. Addaameenne Hewaana makkalikkokka, Yihooway asay banaara dabbotanaadan koyees. I ooninne hayqqanaadan koyenna. (2 PHe. 3:9) Yaatiyo gishshawu, Xoossay ba xillotettaa maaraa naagidi, asay banaara zaarettidi dabbotiyo ogiyaa he makkalaappe simmin sohuwaara giigissiis. Yihooway hegaa waati polidee?

14. (a) Yohaannisa 3:16n qonccidaagaadan Xoossay asaa nagaraappenne hayquwaappe ashshanawu giigissidobay aybee? (b) Eranawu koyiya asaara nuuni tobbana danddayiyo oyshay aybee?

14 Yohaannisa 3:16 nabbaba. Nuuni Godaa Kahuwawu shoobbiyo daroti ha xiqisiyaa loytti eroosona. SHin Yesuusa yarshshoy merinaa deˈuwaa waati demissana danddayii? Godaa Kahuwaa zamachan, Godaa Kahuwaa Baalaaninne shoobbin yiida asata zaarettidi oychiyoogan tumaa wozanappe koyiyaageeti ha keehi koshshiya oyshaa zaaruwaa akeekanaadan maaddana danddayoos. He asati Yihoowa siiqoynne aadhida eratettay wozuwaa yarshshuwaa baggaara waani loytti qonccidaakko akeekidi keehi maalaalettana danddayoosona. Nuuni etawu wozuwaabaa yootana danddayiyoobay aybee?

15. Yesuusi Addaameppe dummatidoy aybiinee?

15 Wozo gidanaadan wottiyoobi baynna asa Yihooway giigissiis. He wottiyoobi baynna asi Yihoowassi ammanettananne asaa hayquwaappe ashshanawu ba shemppuwaa ba dosan immana koshshees. (Roo. 5:17-19) Yihooway koyro medhido ba naˈaa deˈuwaa saluwaappe saˈaa yuushshiis. (Yoh. 1:14) Yaatin, Yesuusi Addaameegaadan wottiyoobi baynna asa gidiis. SHin Yesuusi wottiyoobi baynna urappe Yihooway koyiyoogaadan deˈiyoogan, Addaameegaappe dummatiyaabaa oottiis. Keehi wolqqaama paacee gakkishinkka, Yesuusi nagaraa oottibeenna woy Xoossaa higgiyaa kanttibeenna.

16. Wozoy alˈˈo imota gidiyoy aybissee?

16 Yesuusi nagari baynna asa gidiyo gishshawu, asaa gishshawu hayqqidi nagaraappenne hayquwaappe eta ashshana danddayees. I Addaamee hanana bessishin attida, Xoossaayyo muleera ammanettiyaanne azazettiya, nagari baynna asa gidiis. (1 Xim. 2:6) ‘Daro asay,’ attumaasay, maccaasaynne naati merinaa deˈuwaa demmanaadan Yesuusi wozo yarshsho gidiis. (Maa. 20:28) Yesuusa wozuwaa yarshshoy Xoossay koyro halchidobay polet tanaadan keehi koshshiyaaba gidiyoogee tuma. (2 Qor. 1:19, 20) Wozoy ammanettida asay ubbay merinaa deˈuwaa demmanaadan oottana.

YIHOOWAY NUUNI AKKO SIMMIYO OGIYAA GIIGISSIIS

17. Wozoy ay demissii?

17 Yihooway keehi qohettidi wozuwaa giigissiis. (1 PHe. 1:19) I asaa alˈˈobadan xeelliyo gishshawu, ba mexi issi Naˈay nu gishshawu hayqqanaadan ba dosan immiis. (1 Yoh. 4:9, 10) Hegee Yesuusi Addaame gishshaa nuussi aawa gidiis giyoogaa mala. (1 Qor. 15:45) Hegaadan oottiyoogan, Yesuusi nuuni merinaa deˈuwaa demmiyoogaa xalla gidennan, wurssettan Xoossaa keettaa asa gidanaadankka oottiis. Yesuusa yarshshuwaa baggaara, Yihooway ba xillotettaa maaraa kanttennan asaa ba so asa oottana danddayees. Ammanettida ubbay nagari baynna asa gidiyo wodiyaabaa qoppiyoogee keehi ufayssiyaaba! He wode, saluwankka saˈankka deˈiya Xoossaa keettaa asaa giddon polo issippetettay deˈana. Nuuni ubbay Xoossaa naata gidana.—Roo. 8:21.

18. Yihooway “ubbawu ubbabaa” gidanay awudee?

18 Seexaanay makkalidoogee Yihooway asaa siiqennaadan diggibeenna; qassi nagarancha asati Yihoowawu ammanettennaadan digganakka danddayenna. Yihooway ba naati ubbay muleera xillo gidanaadan wozuwaa baggaara maaddana. Xoossaa Naˈaa eridi ‘a ammaniya’ ubbay merinaa deˈuwaa demmiyo wodee ay mala gidanaakko qoppa. (Yoh. 6:40) Yihooway ba gita siiquwaaninne aadhida eratettan, i koyro halchidoogaadan asa ubbaa bollappe nagaraa diggana. He wode nu Aaway Yihooway “ubbawu ubbabaa” gidana.—1 Qor. 15:28, NW.

19. (a) Wozuwaa nashshiyoogee nuuni waatanaadan denttettana bessii? (“Siyana Bessiyaageeta Koyiyoogaa Aggokko” giya saaxiniyaa xeella.) (b) Wozuwaara gayttidaagan kaallidi beˈanabay aybee?

19 Nuuni wozuwaa nashshiyoogee, he alˈˈo imotay banttana goˈˈana danddayiyoogaa akeekanaadan harata maaddanawu nuuyyo danddayettida ubbabaa oottanaadan denttettana bessees. Wozoy asa ubbay merinaa deˈuwaa demmanaadan Yihooway siiquwan giigissidoba gidiyoogaa asay erana bessees. SHin wozoy hegaappekka aadhiyaabay polettanaadan oottiis. Yesuusa yarshshoy Seexaanay Edenen denttido mootuwaa waati shatinttidaakko kaalliya huuphe yohuwan beˈana.