Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  February 2017

 DEˈUWAN HANIDABAA

Xoossaa Aaro Kehatettaa Daro Ogiyan Beˈida

Xoossaa Aaro Kehatettaa Daro Ogiyan Beˈida

XOOSSAWU yayyiya ta aaway yelagatettan Meetodistte haymaanootiyaa asttamaare gidanawu koyiis. SHin i Geeshsha Maxaafaa Tamaaretu xuufiyaa nabbabidi etaara gayttiyoogaa doommiyo wode, a halchoy laamettiis. I 1914n xammaqettiis; he wode ayyo layttay 17. He wode Koyro Alamiyaa Olay suullido gishshawu, i wotaaddara gididi oottanaadan xeesettiis. I ola miishsha oyqqennan ixxido gishshawu, Kanaadan, Ontteriyo giyoosan Kingisttene katamaa Qasho Keettan tammu aginawu qashettanaadan pirddidosona. Ta Aaway qashuwaappe birshshetti simmidi kolpporttere (aqinye) gidiis.

Arter Gesti 1926n, Hazel Wilkinseno ekkiis; i aayyiyaa 1908n tumaa siyaasu. Taani Hosppune 24, 1931n yelettaas; nu soo naatu oyddaappe taani naaˈˈantto. Nu so asaa deˈuwan waannabay Yihoowa goynuwaa; qassi ta Aaway Geeshsha Maxaafaa wozanappe bonchiyoogee, nu kumetta deˈuwan nuuni Geeshsha Maxaafaa nashshanaadan oottiis. Nu soo asay issippe paci baynnan sooppe soo biidi haggaazees.—Oos. 20:20.

ALAMIYAABAN OOSSINNE EXATENNAN DEˈIYOOGAANNE TA AAWAADAN AQINYE GIDIYOOGAA

Naaˈˈantto Alamiyaa Olay 1939n doommiis; qassi kaalliya laytti Kanaadan Yihoowa Markkatu oosoy digettiis. Kawo timirtte keettatun banddiraa siraataa bonchiyoogaanne deretettaa mazamuriyaa yexxiyoogaa mala, asay ba biittaa siiqiyoogaa bessiyo baalati bonchettoosona. Ta bayra michiyo Dorotonne tana hegaa mala wodiyan kifiliyaappe kessoosona. Issi galla ta asttamaariyaa tana yashshanchaa gaada yeellayanawu malaasu. He galla timirttee wuriyo wode ta kifiliyaa tamaaretuppe amaridaageeti tana dechidi ooggidosona. SHin eti dechidoogee taani “asau azazettanaappe Xoossau azazettanau” yaa murttanaadan oottiis.—Oos. 5:29.

 Isiine 1942n tawu layttay 11 gidido wode, issi goshshan deˈiya haattaa qoriyan xammaqettaas. Layttan layttan timirtte keettay gorddettiyo wode, shemppo wode aqinye (haˈˈi kaafiya aqinye geetettees) gidada haggaazays. Issi laytti ay gubaaˈe moottanne gidenna heeran, huuphessa Ontteriyon deˈiya, mittaa qanxxiya asatussi hara heezzu ishanttuura markkattida.

Taani Uddufune 1, 1949n kumetta wode aqinye gidaas. Macara biiroy keexissiyoobi deˈiyo gishshawu, taani maaddanaadan shoobettada Tisaase 1n, Kanaada Beeteele so asaa yara gidaas. Xuufiyaa attamiyo kifiliyan maddabettada attamiyo maashiniyan waati goˈettiyaakko tamaaraas. Daro saaminttawu, Kanaadan Yihoowa asaa bolli gakkiya yedetaara gayttidabaa yootiya trakttiyaa attamaydda qammi qammi oottaas.

Guyyeppe Haggaazo Kifiliyan oottaydda, he wode nu oosuwaa eqettiya daro asay deˈiyo Kubeeken haggaazanawu biiddi macara biiruwaa beˈanawu yiida aqinyeta oychaas. Hegeetuppe issinna Albertta giyoosan deˈiya Edmenttene katamaappe yiida Meeri Zazulo. Anne i bayra ishay Geeshsha Maxaafaa xannaˈiyoogaa aggennan ixxido gishshawu, Orttodookise haymaanootiyawu mishettiya eta aawaynne aayyiyaa sooppe eta kessi yeddidosona. Tamme 1951n, eti naaˈˈaykka xammaqettidosona; yaatidi, usuppun aginappe guyyiyan aqinye gididosona. Taani aqinyeta oychaydda ayyaanaaban Meerissi deˈiya xeelan keehi maalaalettaas. Taani, ‘Iitabi merettana xayikko, hanna taani ekkana naˈiyo gidennan waaya aggana’ gaada qoppaas. Taani usuppun aginappe guyyiyan, Ichashe 30, 1954n o ekkaas. Issi saaminttappe simmin, woradaa oosuwawu loohanaadan shoobettida, qassi hegaappe kaalliya naaˈˈu layttawu huuphessa Ontteriyon issi woradan haggaazida.

Kumetta saˈan sabbakiyo oosoy aakki aakki biyo wode, misoonaaweti koshshidosona. Nuuni shachaadan irxxiya Kanaada biittaa balgguwaanne boniyan wayssiya biinniyaa danddayikko, awaaninne gakkiya iitaban genccana danddayoos giidi qoppida. Giiliyaade Timirtte Keettan 27tta kayan tamaaridi, Isiine 1956n anjjettida; yaatidi Hidaare aginan, nuuni maddabettido Brazile biida.

MISOONAAWE GIDIDI BRAZILEN OOTTIDOBAA

Nuuni Porttugaale qaalaa Brazile macara biiruwaa gakkidi koyro siyida. Asaa haasayissiyo amaridabaa tamaaridi, maxeetiyaa asawu immanawu issi daqiiqan gaanabaa nu qofan wottidi, haggaazuwaa doommanaadan shoobettida. Keettaaway siyanawu koyikko, Xoossaa Kawotettan deˈiyo deˈuwaabaa yootiya xiqisiyaa nabbabanaadan nuussi odettiis. Nuuni haggaazuwawu koyro kiyido gallassi issi maccaasiyaa loytta ezggaasu; yaatin taani Ajjuutaa 21:3, 4 nabbabaas; yaatiyoorin tana labbanttiis! Ta bollay hoˈˈiyaanne deexxi ya carkkuwaa meezetibeenna; hegaappe simminkka hegaadan darotoo wayssiis.

Nuuni misoonaawe gididi oottanasay, haˈˈi yan 15 gubaaˈeti deˈiyo Kampase giyo katamaa. Nuuni yaa gakkiyo wode, gubaaˈetuppe haakkidi deˈiya issi cita xallaynne Ester Treso, Ramona Bawero, Luˈiza SHivartisonne Laren Brukso (haˈˈi Woleno) giyo oyddu michontti deˈiyo misoonaawetu keettay he kataman deˈees. He keettan taani oottiyoobay maayuwaa meecciyoogaaninne qumaa kattiyo mittaa shiishshiyoogan maaddiyoogaa. Issi saynno omarssi nu Wochiyo Keelaa Xinaatiyaappe simmin, qoppibeenna imattay yiis. Nuuni he gallassi oottidobaa haasayishin ta machiyaa shemppanawu soofan zaqqullaasu. Taani worana gakkanaashin nuna shabbirida issi shooshshay, a denddanawu borkkotaappe ba huuphiyaa xoqqu oottiyo wode yaappe kiyibayiis!

Taani issi layttawu Porttugaale qaalaa xannaˈa simmada, woradaa xomoosiyaagaa gidada sunttettaas. Nuuni darobaa shiishshennan gaxariyan korinttee baynnasan, saleenan zinˈˈiiddinne paraanne gaariyaa toggidi biiddi deˈida. Issi wode, ay gubaaˈebanne gidenna moottan zamachan markkattanawu biyo wode, nuuni deriyaa bolli deˈiya issi katamaa baaburiyan biidi, asay shemppanawu keraa ekkiyoosan issi kifiliyaa keraa ekkida. Nuuni haggaazuwan goˈettanaadan macara biiroy 800 maxeeteta yeddiis. Maxeeteti kumido karttooneta postta keettaappe nuuni deˈiyoosaa tookkidi efaanawu darotoo simerettida.

Ishanttinne misoonaawe michontti Kawotettaa Haggaazo Timirtte Keettan 1962n, kumetta Birazilen tamaaridosona. Taani usuppun aginawu Meera baynnan, issi timirtte keettaappe harawu baanaadan tawu odettiis. Manawuse, Beleme, Fortaleza, Resifenne Salvadore giyo sohotun he timirtte keettan tamaarissaas. Manawusen deˈiya erettida operaa yetta keettan awuraajjaa shiiquwawu koshshiyaabaa giigissaas. Wolqqaama iray bukkidi uyiyo haattaappe daruwaa mooriisinne qumaa miyo giiga soho demmennaadan oottiis. (He wode shiiquwaa sohuwan qumay giigees.) Taani wotaaddarata oychin issi keha wotaaddara halaqay shiiqoy wurana gakkanaashin koshshiya haattaa ufayssan giigissiis, qassi qumaa giigissiyoonne miyo sohuwawu naaˈˈu gita dunkkaaniyaa essanaadan wotaaddarata kiittiis.

Taani baynna wode Meera asay keehi koyiyoobay miishsha demmiyoogaa xalla gidido Porttugaaletu zalˈˈe awuraajjan sabbakawusu. A oonaaranne Geeshsha Maxaafaabaa haasayana danddayabeenna gishshawu, Beeteele so asaa yaratuppe amaridaageetussi, “Taani deˈanawu koyiyo sohotuppe ha saˈan wurssetta sohoy Porttugaale” yaagaasu. Garamiyaabay haniis! Hegaappe simmin takkennan, nuuni Porttugaalen haggaazanaadan shoobe dabddaabbee gakkiis. He wode  nu sabikate oosoy yan higgiyan digettiis, shin Meera koyro dagamikkokka, eeno giidi yaa biida.

NUUNI PORTTUGAALEN OOTTIDOBAA

Naase 1964n, Porttugaale katamaa Lisbene gakkida. Porttugaale biittaa geema poliseti (PIDE) nu ishanttu bolli daro yedetaa gattoosona. Hegaa gishshawu, nuna ooninne mokkennan yaa gakkiyoogeenne ya biittaa Yihoowa Markkatuura gayttennaagee loˈˈo. Nu yan deˈanaadan kawotettay eeno gaanaashin naagiiddi, issi kifiliyaa keraa ekkidi takkida. Nu vizaa ekki simmidi, issi pooqiyan deˈiya keettaa keraa ekkida. Ichashe 1965n, wurssettan macara biiruwaara gayttida. Nuuni ichashu aginappe guyyiyan koyro shiiquwaa shiiqido gallassi keehi ufayttida!

Poliseti nu ishanttu keettaa galla galla qoriyoogaa erida. Kawotettaa Addaraashati gorddettido gishshawu, asa son gubaaˈe shiiquwaa shiiqoos. Xeetan qoodettiya ishanttanne michontta qoranawu polis xaabiyaa efiidosona. SHiiquwaa kaalettiyaageetu sunttaa yootanaadan oottanawu ishantta keehi qohoosona. Hegaappe denddidaagan, ishantti issoy issuwaa ZHozee woy Pawulo giyoogaa mala, so asaa sunttan xeesiyoogaappe eta sunttan xeesoosona. Yaatiyo gishshawu, nuunikka hegaadan oottida.

Nuna qofissida waannabay nu ishantti ayyaanaabaa qumaa demmanaadan maaddiyoogaa. Meeri oosoy Wochiyo Keelaa xannaˈiyo huuphe yohotanne hara xuufeta maashiniyan coraa attamanawu xaafiyoobaa bolli tayppiyan xaafiyoogaa.

PIRDDA KEETTAN MISHIRAACHUWAWU MOOTETTIYOOGAA

Tamme 1966n, Lisbene katamaa pirdda keettay wolqqaama yoho pirddiis. Fezho gubaaˈiyan deˈiya 49 ishanttanne michontta ubbaa higgiyan digettida shiiquwaa asa son shiiqideta giidi mootidosona. Taani aqaabedan hanada eti mootuwaa zaaranawu giigettanaadan maaddaas. He mootuwaa nuuni shatimmennaagaa eroos, shin hegee gita markka gidanaagaa akeekida. Nu abukaatoy mootuwaa wurssettan koyro xeetu layttan Gamaaliyaali giidobaa yootiis. (Oos. 5:33-39) He mootuwaabay oduwaa odiyaageeta gakkiis; qassi he 49 ishanttinne michontti 45 gallassaappe biidi ichashu aginanne bagga gakkanaassi qashettanaadan pirddidosona. Nuussi abukaato gidida xala bitanee hayqqanaappe kase Geeshsha Maxaafaa xannaˈiyoogaanne shiiquwaa shiiqiyoogaa doommidoogee nuna ufayssiis.

Tisaase 1966n, taani macara biiruwaa xomoosiyaagaa gidada sunttettada, higgiyaara gayttidabaa daro wodiyawu kaallaas. Yihoowa Markkati laˈatettan goynnanawu maataa demmanaadan keehi maaddiyaabay he wode giigiis. (Pili. 1:7) Wurssettan, Tisaase 18, 1974n, nu oosoy higgiyan erettiis. Oportooninne Lisbenen muleera 46,870  asay shiiqido dumma shiiquwan nunaara issippe ufayttanawu waanna biiruwaappe Ishantti Naatan Noorinne Frederik Franzi Porttugaale biidosona.

Yihooway Azorese, Kep Verde, Madeyra, qassi Saˈo Tomenne Prinsipe gujjin, asay Porttugaale qaalaa haasayiyo unddenna haruurotun nu oosoy aakkanaadan oottiis. Hegee nu macara biiruwaa 1988n aassanaadan oottiis. He laytti Hosppune 23n, keehi ufayttiya 45,522 asay shiiqidosan ooratta keettay anjjettido shiiquwaa Ishaa Milten Hensheli kaalettiis. Kase Porttugaalen misoonaawe gididi haggaazida 20 ishanttinne michontti he dumma shiiquwawu simmidi yiidoogee ufayssiyaaba.

AMMANETTIDAAGEETU LEEMISUWAN GOˈETTIDA

Aadhida layttatun, ammanettida ishanttuura laggetidoogee nu deˈuwaa ufayssiyaaba oottiis. Ishaa Teˈodor Jarakzi zooniyaa xomoosiyo wode, taani a maaddaydda keehi goˈˈiyaabaa tamaaraas. Xomoosiyo macara biiruwaa he wode keehi wayssiyaabay gakkiiddi deˈees, qassi Macara Biiruwaa Konttiyaa yarati banttawu danddayettida ubbabaa oottidosona. Ishaa Jarakzi eta woppissanawu, “Haˈˈi geeshsha ayyaanay oottanaadan ayyo yeddi bessiyo wode” yaagiis. Daro layttappe kase nuuni Brukiliine beˈanawu biido wode, taaninne ta machiyaa Meera Ishaa Franzaaranne hara amaridaageetuura issi omarssi takkida. I Yihoowayyo haggaazido daro layttaabaa he omarssi wurssettan yootanaadan oychin, Ishaa Franzi hagaadan giis: “Ta yootiyoobay hagaa: Iitin kehin beettiya Yihoowa dirijjitiyan deˈite. Yesuusi Xoossaa Kawotettaa mishiraachuwaa yootite giidi ba erissiyo ashkkarata azazidoogaa oottiyay a xalla.”

Ta machiyaanne taani hegaadan oottiyoogan keehi ufayttida. Zooniyaa xomoosuwan macara biirota biido wodeta qoppiyo wode keehi nashshoos. He xomoosoy yelagatikka cimatikka ammanettidi haggaaziyoogaa nuuni nashshanaadaaninne eti dumma maatan Yihoowawu haggaaziyoogan genccanaadan eta minttettana mala maaddiis.

Daro wodee aadhiis; qassi haˈˈi nu naaˈˈaa layttaykka 80 heera. Meera dumma dumma sahuwaara baaxetawusu. (2 Qor. 12:9) Paacee nu ammanoy minnanaadaaninne nuuni ammanettidi deˈanawu yaa murttanaadan oottiis. Nu deˈuwaa akeekan qoppiyo wode, nuuni Yihoowa aaro kehatettaa keehi daro ogiyan beˈidoogaa sohuwaara akeekoos. *

^ MENT. 29 Ha huuphe yohuwaa attamissanawu giigissishin, Daglas Gesti Yihoowawu ammanetti deˈidi Xiqimita 25, 2015n hayqqiis.