Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  February 2017

Ha Wodiyan Xoossaa Asaa Kaalettiiddi Deˈiyay Oonee?

Ha Wodiyan Xoossaa Asaa Kaalettiiddi Deˈiyay Oonee?

‘Inttena kaalettiyaageeta hassayite.’ —IBR. 13:7.

MAZAMURE: 123, 126

1, 2. Yesuusi saluwaa bi simmin, i kiittidoogeeti ay qoppana danddayiyoonaa?

YESUUSI kiittidoogeeti Dabira Zayte giyo deriyaa bolli eqqidi saluwaa xeelloosona. Eta godaynne laggee, Yesuusi saluwaa biishin shaaray a genttiyo wode eti beˈidosona. (Oos. 1:9, 10) Yesuusi eta naaˈˈu laytta gidiya wodiyawu tamaarissiis, minttettiisinne kaalettiis. SHin i biichiis. Eti waatanee?

2 Yesuusi bana kaalliyaageeti “Yerusalaameeninne Yihudaa biitta ubban, Samaariyaaninne sa7aa gaxaa gakkanaashinkka [assi] markkattiyaageeta” gidanaadan kiittiis. (Oos. 1:8) Eti he oosuwaa waati polana danddayiyoonaa? Yesuusi eta bolli takkennan geeshsha ayyaanay wodhanaagaa yootiis. (Oos. 1:5) SHin, kumetta saˈan sabbakiyo oosuwaa oottanawu eti kaaletuwaa demmananne darajjayettana koshshees. Yihooway issi issi attuma asatu baggaara beni wode ba asaa kaalettiisinne darajjayiis. Yaatiyo gishshawu, kiitettidaageeti, ‘Yihooway kaalettiya uraa sunttanee?’ giidi qoppennan aggokkona.

3. (a) Kiitettida ammanettidaageeti Yesuusi saluwaa bi simmin kuuyido keehi koshshiyaabay aybee? (b) Ha huuphe yohuwan nuuni ay xannaˈanee?

 3 Yesuusi saluwaa bi simmin takkennan, i kiittidoogeeti Geeshsha Maxaafaa nabbabidosona, Xoossay kaalettanaadan woossidosona, qassi Asqqorootu Yihudaa sohuwan Maatiyaasi 12ntta gidanaadan dooridosona. (Oos. 1:15-26) Eti a dooridoogee etassikka Yihoowassikka keehi koshshiyaaba gididoy aybissee? Erissiyo ashkkarati kiitettidaageeti 12 gidana koshshiyoogaa akeekidosona. * Yesuusi ba kiittidoogeeti banaara issippe haggaazana xallaassa gidennan, eti Xoossaa asawu keehi koshshiyaabaa oottanaadan dooriis. He keehi koshshiyaabay aybee, qassi eti hegaa oottanaadan Yihooway Yesuusa baggaara eta waati maaddidee? Ha wodiyan Xoossay ba asawu hegaa malabaa ay giigissidee? Nuna ‘kaalettiyaageeta,’ ubba qassi ‘ammanettida wozannaama ashkkaraa’ citan deˈiyaageeta waati ‘hassayana’ danddayiyoo?—Ibr. 13:7; Maa. 24:45.

BOLLA GIDIDI HEEMMIYAAGAA YESUUSI KAALETTEES

4. Yerusalaamen deˈiya kiitettidaageetinne gubaaˈe cimati harati koyro xeetu layttan ay oottidonaa?

4 Kiitettidaageeti 33 M.Ln, PHenxxaqosxxe gallassi Kiristtaane gubaaˈiyaa kaalettiyoogaa doommidosona. He gallassi, “PHeexiroosi, Yesuusi kiittido hara tammanne isiinetuura denddi eqqidi,” Ayhudatussinne Ayhuda ammanuwawu laamettida darotussi shemppo ashshiya tumaa yootiis. (Oos. 2:14, 15) He asatuppe daroti ammanidosona. Hegaappe guyyiyan, ha ooratta Kiristtaaneti “Yesuusi kiittidoogeetu timirttiyan” genccidosona. (Oos. 2:42) Kiitettidaageeti gubaaˈiyaa miishshaa maara oyqqidosona. (Oos. 4:34, 35) Eti ayyaanaaban Xoossaa asawu koshshiyaabaa giigissidosona. Eti, “Nuuni Xoossaa woosaaninne qaalaa yootuwan minnana” yaagidosona. (Oos. 6:4) Qassi eti kayma Kiristtaaneti ooratta moottan mishiraachuwaa yootanaadan maddabidosona. (Oos. 8:14, 15) Guyyeppe, ayyaanan tiyettida hara cimati kiitettidaageetuura hashetidi gubaaˈiyaa oosuwaa oottidosona. Eti bolla gididi heemmiyoogan, gubaaˈeta ubbaa kaalettidosona.—Oos. 15:2.

5, 6. (a) Bolla gididi heemmiyaagee geeshsha ayyaanaappe waatidi wolqqaa demmidee? (Doomettan deˈiya misiliyaa xeella.) (b) Bolla gididi heemmiyaagaa kiitanchati waati maaddidonaa? (c) Bolla gididi heemmiyaagee Xoossaa Qaalaa waati kaallidee?

5 Koyro xeetu layttan deˈida Kiristtaaneti Xoossaa Yihooway eta kaalettiya Yesuusa baggaara bolla gididi heemmiyaagaa kaalettiyoogaa akeekidosona. Hegaa eti waati erana danddayiyoonaa? Koyruwan, bolla gididi heemmiyaagee geeshsha ayyaanaappe wolqqaa demmiis. (Yoh. 16:13) Tiyettida Kiristtaanetu ubbaa bolli geeshsha ayyaanay wodhiis; shin he ayyaanay Yerusalaamen deˈiya kiitettidaageetinne hara cimati xomoosiyo oosuwaa polanaadan maaddiis. Leemisuwawu, 49 M.Ln, qaxxarettiyoogaara gayttidaagan denddida yohuwaa kuuyanaadan geeshsha ayyaanay bolla gididi heemmiyaagaa kaalettiis. Gubaaˈeti eta kaaletuwaa kaallido gishshawu, “ammanuwan minnidi, qoodankka gallassappe gallassan dari dari biidosona.” (Oos. 16:4, 5) Siiquwaanne ammanuwaa gujjin, bolla gididi heemmiyaagee Xoossaa ayyaanaa ayfiyaa ayfiyoogeekka he kuuyidobaa yootiya dabddaabbiyan qoncciis.—Oos. 15:11, 25-29; Gal. 5:22, 23.

6 Naaˈˈanttuwan, bolla gididi heemmiyaagaa kiitanchati maaddidosona. Qornneliyoosi Ayhuda gidenna qaxxarettibeennaageetuppe  koyro Kiristtaane gididi xammaqettanaappe kase, kiitettida PHeexiroosakko asa kiittanaadan kiitanchay a kaalettiis. PHeexiroosi Qornneliyoosassinne a dabbotussi sabbakoogaappe guyyiyan, eti qaxxarettana xayikkonne, geeshsha ayyaanay eta bolli wodhiis. Kiitettidaageetinne hara ishantti Xoossaa sheniyawu haarettidi, Ayhuda gidenna qaxxarettibeennaageeta Kiristtaane gubaaˈiyan ekkanaadan hegee denttettiis. (Oos. 11:13-18) Hegaa bollikka, bolla gididi heemmiyaagee xomoosiyo sabbakiyo oosoy eesuwan oosettanaadan kiitanchati maaddidosona. (Oos. 5:19, 20) Heezzanttuwan, bolla gididi heemmiyaagee Xoossaa Qaalaa kaaletuwaa kaalliis. Ayyaanan tiyettida he cimati timirttiyaara gayttidabaa kuuyiyo wode woy dirijjitiyaara gayttidaagan kaaletuwaa immiyo wode Geeshsha Maxaafaa kaallidosona.—Oos. 1:20-22; 15:15-20.

7. Nuuni Yesuusi beni Kiristtaaneta kaalettiis gaana danddayiyoy aybissee?

7 Beni gubaaˈetun bolla gididi heemmiyaagawu aawatetti deˈikkonne, eti banttana Kaalettiyaagee Yesuusa gidiyoogaa akeekidosona. Kiitettida PHawuloosi hagaadan giis: ‘I [Kiristtoosi] issoota issoota Yesuusi kiittidoogeeta ootti sunttiis. Nuuni siiqotettan, huuphe gidiya Kiristtoosakko ubbaban diccanawu bessees.’ (Efi. 4:11, 15) Yesuusi kiittido erettida asa sunttan xeesettiyoogaappe, kaalliyaageeti Xoossaa kaaletuwan ‘Kiristtaane geetettidi xeesettidosona.’ (Oos. 11:26) ‘Wogaa mintti naagiyoogee,’ woy kiitettidaageetinne kaalettiya hara attuma asati yootido Geeshsha Maxaafaa maaraa kaalliyoogee keehi koshshiyoogaa PHawuloosi akeekiis. Gidoppe attin, i gujjidi, “SHin Kiristtoosi [bolla gididi heemmiyaagaa yame ubbaa gujjin,] attumaasa ubbaayyo huuphe gidiyoogaa, . . . qassi Xoossai Kiristtoosassi huuphe gidiyoogaa intte erana mala koyais” yaagiis. (1 Qor. 11:2, 3) Yihooway ba Naˈay, Kiristtoos Yesuusi gubaaˈiyaa kaalettanaadan sunttidoogee qoncce.

“HAGEE ASA OOSO GIDENNA”

8, 9. Ishaa Raasili 1880 heeraappe doommidi, keehi maaddiyaabaa ay oottidee?

8 CHarels Tez Raasilinne a laggetuppe amaridaageeti 1880 heeran tumu goynuwaa zaarettidi essanawu baaxetidosona. Dumma dumma qaalan Geeshsha Maxaafaa tumaa asaa tamaarissanawu eta maaddana mala, Ishaa Raasili prezddantte gidido Zayens Wach Tawur Trakt Soosayti giyo maabaray 1884n higgiyan erettiis. * I Geeshsha Maxaafaa xannaˈiyoogan gooba; qassi Sillaasee, shemppoy hayqqenna giyoogeenne hegaa mala timirttee worddo gidiyoogaa xalan qonccissiis. Kiristtoosi beettennan zaarettidi yaanaagaanne ‘Ayhuda gidenna asaa wodee’ 1914n polettanaagaa i akeekiis. (Luq. 21:24) Ishaa Raasili ba wodiyaa, wolqqaanne miishshaa ubbaa he tumaa haratuyyo yootanawu goˈettiis. He dumma wodiyan, Yihoowaynne Yesuusi Ishaa Raasila baggaara kaalettidoogee qoncce.

9 Ishaa Raasili asi bana bonchanaadan koyibeenna. I 1896n hagaadan giidi xaafiis: “Nuuni nu huuphessi woy nu xaafidobawu bonchuwaa woykko sabaa, woy qassi Abbaa woy Rabbi geetetti xeegettanawu koyokko. Qassi ooninne nu sunttan xeegettanaadan koyokko.” I guyyeppe, “Hagee asa ooso gidenna” yaagiis.

10. (a) Yesuusi ‘ammanettida wozannaama ashkkaraa’ sunttidoy awudee? (b) Bolla Gididi Heemmiyaagee Wach Tawur Soosayti giyo maabaraappe loddan loddan waani dummatidaakko yoota.

10 Ishaa Raasili hayqqoosappe heezzu layttay aadhi simmin, 1919n Yesuusi ‘ammanettida wozannaama ashkkaraa’ sunttiis. Ay oottanaadan sunttidee? Ba soo asawu “qumaa koshshiyo wodiyan immana  mala.” (Maa. 24:45) He wodekka, Niwu Yorken, Brukilinen deˈiya waanna biiruwan haggaaziya amarida tiyettida ishanttu citay Yesuusa kaalliyaageetussi ayyaanaabaa qumaa giigisseesinne yezees. “Bolla gididi heemmiyaagaa” giyo qofay 1940 heeran nu xuufiyan kiyiyoogaa doommiis; he qofay Wach Tawur Baybil end Trakt Soosayti giyo maabaraara gayttidaba gidiyoogee he wode erettiis. SHin, 1971n, Bolla Gididi Heemmiyaagee Geeshsha Maxaafaa maaran gidennan, higgiyaa maaran eqqida Wach Tawur Baybil Soosaytiyaappenne a kaalettiyaageetuppe dummatiis. He wodeppe doommidi, ayyaanan tiyettida Bolla Gididi Heemmiyaagaa yame gidida ishantti Maabaraa kaalettokkona. Mata wodeppe haa simmin, hara dorssatu yame gidida ishantti Xoossaa asay goˈettiyo, higgiyan erettida dumma dumma maabarata kaalettiyaageeta gididosona; hegee, Bolla Gididi Heemmiyaagee ayyaanaaban tamaarissiyoogaanne kaalettiyoogaa xallaa oottanaadan maaddiis. (Yoh. 10:16; Oos. 6:4) Isiine 15, 2013, Wochiyo Keelay ammanettida wozannaama ashkkaray’ Bolla Gididi Heemmiyaagaa yame gidida ayyaanan tiyettida amarida ishanttu cita gidiyoogaa qonccissiis.

Bolla gididi heemmiyaagaa, 1950 heeran

11. Bolla Gididi Heemmiyaagee oosuwaa waati oottii?

11 Bolla Gididi Heemmiyaagee keehi koshshiyaabaa issippe kuuyees. Waatidi? A yameti saaminttan saaminttan shiiqiyoogee, eti issippe maayettidi haasayanaadaaninne issippetettan oottanaadan maaddees. (Lee. 20:18) Bolla Gididi Heemmiyaagaa yameti issoy issuwaappe aadhenna gishshawu, eti layttan layttan he shiiqotun kayan kayan liqambbare gidoosona. (1 PHe. 5:1) Bolla Gididi Heemmiyaagaa usuppun konttetunkka hegaadan kayan kayan liqambbaree laamettees. He citaa yameti ubbaykka banttana bantta ishantta kaalettiyaabadan gidennan, ammanettida ashkkaray miziyoonne kaalettiyo ‘so asa’ yamedan xeelloosona.

Ammanettida ashkkaray 1919n sunttettido wodiyaappe doommidi Xoossaa asawu ayyaanaabaa qumaa giigissiiddi takkiis (Mentto 10, 11 xeella)

‘AMMANETTIDA WOZANNAAMA ASHKKARAY OONEE?’

12. Bolla Gididi Heemmiyaagee Xoossaappe ajjuutaa beˈenna woy qassi bali baynnaagaa gidenna gishshawu, ayba oyshata denttana danddayiyoo?

12 Bolla Gididi Heemmiyaagee Xoossaappe ajjuutaa beˈenna woy qassi bali baynnaagaa gidenna. Hegaa gishshawu, tamaarissiyooban woy dirijjitiyaa kaalettiyo ogiyan balana danddayees. Nuuni Geeshsha Maxaafaa akeekiyooban laamettidabay, Yihoowa Markkati Geeshsha Maxaafaa Xannaˈanawu Maaddiya Xuufiyaa (Amaarattuwaa) giddon “Nuuni Ammaniyoobaara Gayttidaagan Akeekido Laamettidabaa” giyo huuphe yohuwan deˈees. Ammanettida ashkkaray wottiyoobi baynna qumaa nuussi giigissana giidi Yesuusi yootibeenna. Yaatiyo gishshawu, Yesuusi, ‘Ammanettida wozannaama ashkkaray oonee?’ yaagidi oychido oyshaa waatidi zaarana danddayiyoo? (Maa. 24:45) Bolla Gididi Heemmiyaagee he oosuwaa oottiiddi deˈiyoogaa bessiya ayba naqaashay deˈii? Koyro xeetu layttan bolla gididi heemmiyaagaa maaddidabaa mala heezzubaa ane beˈoos.

13. Geeshsha ayyaanay Bolla Gididi Heemmiyaagaa waatidi maaddidee?

13 Bolla Gididi Heemmiyaagaa geeshsha ayyaanay maaddees. Bolla Gididi Heemmiyaagee kase akeekibeenna Geeshsha Maxaafaa tumaa akeekanaadan geeshsha ayyaanay maaddiis. Leemisuwawu, ammaniyoobaara gayttidaagan laamettida, kasetiya menttuwan odettidabaa loytta qoppa. ‘Xoossaabaa geemettida yohuwaa’ ay asinne akeekananne qonccissana danddayenna. (1 Qoronttoosa 2:10 nabbaba.) Bolla Gididi Heemmiyaagee kiitettida PHawuloosadan, “Ayyaanai nuna tamaarissido qaalan hagaa haasayeetteesippe attin, asa aadhdhida eratettai nuna  tamaarissido qaalan haasayokko” yaagees. (1 Qor. 2:13) Kaddidaageetu timirttiyan daro layttawu ayyaanaaban xuman takkoogaappe guyyiyan, 1919ppe simmin ayyaanaabaa eesuwan darobaa akeekanaadan maaddana danddayiday geeshsha ayyaanaa gidiyoogee qoncce.

14. Ajjuutaa 14:6, 7 maaran, kiitanchati Xoossaa asaa ha wodiyan waati maaddiyoonaa?

14 Kiitanchati Bolla Gididi Heemmiyaagaa maaddoosona. Bolla Gididi Heemmiyaagee ha wodiyan mishiraachuwaa yootiya, hosppun miilooneppe dariyaageeti oottiyo gita oosuwaa xomoosees. He oosoy keehi muruta ogiyan oosettiyoy aybissee? Hegawu issi gaasoy kiitanchati maaddiyoogaa. (Ajjuutaa 14:6, 7 nabbaba.) Darotoo, maaduwaa demmanawu woossiiddi deˈiya asatuura aassiyaageeti gayttidosona! * Hegaadankka, issi issi biittatun wolqqaama yedetay deˈishinkka, xaaxi waaxi xeelliyo wode sabbakiyoonne erissiyo ashkkara oottiyo oosoy diccidoogee kiitanchati maaddiina.

15. Bolla Gididi Heemmiyaagee Kiristtaane giyo haymaanootiyaa kaalettiyaageetuppe aybin dummatii? Leemisuwaa yoota.

15 Bolla Gididi Heemmiyaagee Xoossaa Qaalaa kaallees. (Yohaannisa 17:17 nabbaba.) Ane 1973n hanidabaa qoppa. Tamme 1 Wochiyo Keelay, ‘Sijaaray amale gididi metiyo asati xammaqettana danddayiyoonaa?’ yaagidi oychiis. He Wochiyo Keelay he oyshaa Geeshsha Maxaafaappe zaariiddi, eti xammaqettana danddayennaagaa  qonccissiis. He Wochiyo Keelay amarida xiqiseta yooti simmidi, sijaaraa uyiyoogaa aggenna uri bohettana koshshiyoy aybissakko qonccissiis. (1 Qor. 5:7; 2 Qor. 7:1) Ha laamettenna maaraa “xaafettida ba Qaalaa baggaara ba qofaa yootiya Xoossaappe” attin, asi kessibeennaagaa he Wochiyo Keelay yootiis. Ba dirijjitiyaa yaratuppe amaridaageeta keehi wayssiyaaba gidiyo wodekka muleera Xoossaa Qaalan ammanettiya hara haymaanoote dirijjitee deˈii? Amarkkaa biittaa haymaanootiyaa xeelliyaagan mata wode xaafettida issi maxaafay hagaadan gees: “Kiristtaane haymaanootiyaa kaalettiyaageeti eta timirttee eta haymaanootiyaa yametinne daro asay ammaniyoobaaranne qoppiyoobaara maayettana mala darotoo laammoosona.” Bolla Gididi Heemmiyaagee daro asay dosiyo qofaa kaallenna. SHin a yameti Xoossaa Qaalaa kaalloosona; hegee ha wodiyan ba asaa tumuppe kaalettiyay Yihoowa gidiyoogaa bessees.

‘INTTENA KAALETTIYAAGEETA HASSAYITE’

16. Bolla Gididi Heemmiyaagaa hassayiyo issi ogee aybee?

16 Ibraawe 13:7 nabbaba. “Hassayite” geetettida qaalay “yootite” geetettidikka birshshettana danddayees. Yaatiyo gishshawu, neeni ‘nuna kaalettiyaageeta hassayana’ danddayiyo issi ogee Bolla Gididi Heemmiyaagaabaa denttada woossiyoogaa. (Efi. 6:18) Eti ayyaanaabaa qumaa giigissiyo, kumetta saˈan sabbakiyo oosuwaa xomoosiyoonne asay ba dosan immiyo miishshaa maara oyqqiyo aawatettaabaa qoppa. Etayyo nuuni ubbatoo Xoossaa minttidi woossana koshshees!

17, 18. (a) Nuuni Bolla Gididi Heemmiyaagaara waani hashetiyoo? (b) Sabbakiyoogan ammanettida ashkkaraanne Yesuusa waati maaddiyoo?

17 Bolla Gididi Heemmiyaagaa timirttiyaanne kaaletuwaa kaalliyoogankka a hassayana danddayoos. Bolla Gididi Heemmiyaagee xuufetun, gubaaˈe shiiqotuuninne gita shiiqotun kaaletuwaa immees. Hegaa bollikka, woradaa xomoosiyaageeta sunttees; eti qassi gubaaˈe cimata sunttoosona. Woradaa xomoosiyaageetinne cimati banttawu imettida kaaletuwaa mintti kaalliyoogan Bolla Gididi Heemmiyaagaa hassayoosona. Yesuusi eta baggaara nuna kaalettiyo asatuyyo azazettiyoogaaninne haarettiyoogan, nuuni ubbay nuna kaalettiya Yesuusa bonchiyoogaa bessoos.—Ibr. 13:17.

18 Nuuni Bolla Gididi Heemmiyaagaa hassayiyo hara ogee sabbakiyo oosuwaa minnidi oottiyoogaa. PHawuloosi Kiristtaaneti banttana kaalettiyaageetu ammanuwaa leemisuwaa kaallanaadan zoriis. Ammanettida ashkkaray Kawotettaa mishiraachuwaa mishettidi sabbakiyoogee awu mino ammanoy deˈiyoogaa bessiyaaba. Neeni ha gita oosuwan tiyettidaageeta maaddiya hara dorssatu yaree? Nena kaalettiya Yesuusi, “Intte ha ta ishanttu ubbaappe harai atto, laafiya issuwaayyo oottidobaa gidikkokka, hegaa tau oottideta” yaagiyo wode neeni keehi ufayttana.—Maa. 25:34-40.

19. Neeni nuna kaalettiya Yesuusa kaallanawu murttidoy aybissee?

19 Yesuusi saluwaa simmidikka, bana kaalliyaageeta kaalettiyoogaa aggibeenna. (Maa. 28:20) I saˈan deˈiyo wode kaalettanaadan geeshsha ayyaanay, kiitanchatinne Xoossaa Qaalay bana ay keena maaddidaakko beˈiis. Hegaa gishshawu, i ammanettida ashkkaraa ha wodiyan hegaadan maaddiis. He ashkkaraa citan deˈiya, ayyaanan tiyettida Kiristtaaneti “dorssai biyoosaa ubbaa . . . kaalloosona.” (Ajj. 14:4) Yaatiyo gishshawu, nuuni eta azazuwaa kaalliyo wode, nuna kaalettiya Yesuusa kaalloos. Mata wode, i nuna merinaa deˈuwawu kaalettana. (Ajj. 7:14-17) Kaalettiya ay asinne hegaa immanawu qaalaa gelana danddayenna!

^ MENT. 3 Naqaashay bessiyoogaadan, Yihooway 12 kiitettidaageeti sinttappe ooratta Yerusalaama eta ‘bolli gimbbettiyo tammanne naaˈˈu shucha’ gidanaadan halchiis. (Ajj. 21:14) Hegaa gishshawu, kiitettida ammanettiya uri saˈaa deˈuwaa wurssiyo wode a sohuwan hara ura doorana koshshenna.

^ MENT. 8 He maabaray 1955ppe doommidi, Wach Tawur Baybil end Trakt Soosayti of Penssilveeniyaa geetettees.

^ MENT. 14 Xoossaa Kawotettaabaa ‘Loyttidi Markkattiyoogaa’ (Amaarattuwaa) giyo maxaafaa, sinttaa 58-59 xeella.