Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  February 2017

Jorj Rolstenanne Arter Wilesa giyo aqinyeti bantta kaamiyaa essidi radiyateriyan haattaa tigoosona.—Huuphessa Moottaa, 1933

 NU TAARIKIYAAPPE

“Keehi Iita Woy Keehi Adussa Ogee Baawa”

“Keehi Iita Woy Keehi Adussa Ogee Baawa”

LAAPPUNE 26, 1937n, ogee xalalissido naaˈˈu asati baanaa maayida bantta kaamiyaa loddan laaggiiddi Awusttiraaliyan Sidnii giyo katamaa gelidosona. Eti issi layttappe kase he katamaappe kiyoosappe, Awusttiraaliyan keehi haaho, qassi keehi wayssiya amarida heeran 19,300 kilo meetiriyaappe dariya ogiyaa biidosona. He asati ooratta heeraa eranawu woy beˈanawu biya asa gidokkona. Xoossaa Kawotettaa mishiraachuwaa aaho Awusttiraaliyaa gaxariyaa gattanawu murttida mishettiya aqinyetuppe naaˈˈati Arter Wilesanne Biil Niwulandsa.

Awusttiraaliyaa biittan deˈiya amarida Geeshsha Maxaafaa Tamaareti * 1928 heeraa gakkanaassi darotoo abbaa doonan deˈiya katamatuuninne hegaa heeran sabbakidosona. Abbaappe haahuwan asay haakki haakkidi deˈiyo gaxaree Toophiyaappe ichashu kushe keenaa dariya bazzo. Gidoppe attin, Yesuusa kaalliyaageeti Awusttiraaliyan haaho sohuwan deˈiya gaxariyaa gujjin, ‘saˈaa gaxaa gakkanaashin’ abaa markkattana koshshiyoogaa ishantti loytti akeekidosona. (Oos. 1:8) SHin eti ha daro oosuwaa waati oottana danddayiyoonaa? Eti Yihooway bantta oosuwaa anjjanaagaa ammanettidi banttawu danddayettida ubbabaa oottanawu murttidosona.

SABBAKIYO OOSUWAA AQINYETI DOOMMIDOSONA

Kiwinslandeninne Arggo Awusttiraaliyan deˈiya gubaaˈeti bantta moottan abbaappe haahuwan deˈiya sohotun sabbakanawu koshshiyaabay deˈiyo amarida kaameta 1929n giigissidosona. Metiyaaban genccananne kaamee moorettiyo wode giigissana danddayiya mino aqinyeti he kaametun boosona. He aqinyeti mishiraachoy kase gakkibeenna darosaa biidosona.

Kaamee baynna aqinyeti gaxariyaa bishkkiliitiyan boosona. Leemisuwawu, layttay 23 gidido Benet Brikeli 1932n, ichashu agina sabbakanawu Kiwinslanden, Rokhamptena katamaappe huuphessa Kiwinslande biis. I birddilisiyaa, maayuwaa, qumaanne daro maxaafaa ba bishkkiliitiyan caaniis. I ba bishkkiliitiyaa goomay wuriyo wode, Yihooway kaalettanaagaa ammanettidi, genccidi laaggiis. I saamuwan asay hayqqido heeran, wurssetta 320 kilo meetiriyaa ba bishkkiliitiyaa sugiiddi biis. Hegaappe simmin 30 layttawu  Ishaa Brikeli bishkkiliitiyan, motoriyaaninne kaamiyan xeetu shaˈu kilo meetiriyan qoodettiya ogiyaa kumetta Awusttiraaliyan biis. Aborjjine giyo zaretuyyo koyro sabbakiday a; qassi i yan gubaaˈeti eqqanaadan maaddido gishshawu, gaxariyan ubbasan erettidanne bonchettida asa.

METIYAABAA XOONIYOOGAA

Kumetta saˈan asay keehi haakki haakkidi deˈiyo sohotuppe issoy Awusttiraaliyaa, ubba qassi he biittan gaxare heeraa. Yihoowa asay Awusttiraaliyan gaxariyan haaho heeran deˈiya asaa demmanawu murttidoogaa bessiis.

Istuwart Keltanne Wiliyam Torintena giyo aqinyeti hegaadan murttidoogaa bessidosona. Eti 1933n, Awusttiraaliyawu gidduwan deˈiya Alis Ispirings giyo kataman sabbakanawu Simpsen Bazzuwaa giyo, shafee keehi kuurettido aaho bazzuwaa kanttidi biidosona. Mittaappe giigissido tohoy deˈiyo Ishaa Kelti, eta guutta kaamee moorettin eti aggibayana koshshikkonne, gaameelaa toggidi aggennan sabbakiis! He aqinyeti gaxariyan baaburee eqqiyoosan, Wiliyam Kiriik giyo hooteeliyan a godaara gayttido wode eta oosoy ayfiis. He hooteeliyaa goday CHarles Bernharti guyyeppe tumaa siyidi, ba hooteeliyaa bayzziis; yaatidi keehi mela, qassi keehi haahuwan deˈiya Awusttiraaliyaa gaxariyaappe amarida heeran 15 layttaa aqinye gididi haggaaziis.

Arter Wilesi aaho Awusttiraaliyaa gaxariyan sabbakanawu baanawu giigettees.—Pert, Arggo Awusttiraaliyaa, 1936

Beni aqinyeti banttana gakkiya daro metuwaa xoonanawu xalananne minnana koshshiis. Doomettan etabay odettido Arter Wilesinne Biil Niwulandsi Awusttiraaliyaa gaxariyan sabbakiyo wode, issitoo wolqqaama iray bukkin he bazzoy silimotido gishshawu, 32 kilo meetire ogiyaa keehi metootidi naaˈˈu saaminttan gakkidosona. Issi issitoo, eti suulliya awan cawattiiddi keehi kuurettida shafiyaa bollaara kaamiyaa sugoosona, qassi shuchattiya wombbaanne shafetiya shaafaa kanttidi boosona. Darotoo eta kaamee moorettiyo wode, eti matan deˈiya katamaa gakkanawu daro gallassawu tohuwan woy bishkkiliitiyan biidi, moorettidaagaa laammiyo miishshay yaana gakkanaashin yan daro saaminttaa takkoosona. He metiyaabay deˈishinkka, eti ubbatoo loˈˈobaa qoppidosona. Arter Wilesi Zi Golden Eej giyo maxeetiyan issi wode kiyida qofaa guyyeppe, “A markkati beenna keehi iita woy keehi adussa ogee baawa” yaagidi hara ogiyan qonccissiis.

Daro wodiyawu aqinye gididi haggaazida CHarles Harisi metiyaabay deˈishin haaho gaxariyan barkka haggaazidoogee kaseegaappe aaruwan Yihoowakko shiiqanaadan bana maaddidoogaa yootiis. I gujjidi hagaadan giis: “Issi urawu danddayettida keenan keehi guuttabay deˈiyoogee daro loˈˈo. Koshshiyo wode Yesuusi karen aqanawu koyikko, nu oosoy nuuni karen aqanaadan oottikko, ufayttidi hegaadan oottana bessees.” Qassi daro aqinyeti hegaadan oottidosona. Eti salettennan minnidi oottido gishshawu, mishiraachoy Awusttiraaliyan ubbasaa gakkiis; qassi hegee keehi daro asay Xoossaa Kawotettawu exatanaadan maaddiis.

^ MENT. 4 Geeshsha Maxaafaa Tamaareti 1931n Yihoowa Markka geetettidosona.—Isi. 43:10.