Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  February 2016

Yihoowawu Ammanettiyaagaa Gida

Yihoowawu Ammanettiyaagaa Gida

“Ne giddooninne ta giddon, ne zerettaa giddooninne ta zerettaa giddon, GODAI merinaayyo markka de7o.”—1 SAM. 20:42.

MAZAMURE: 43, 31

1, 2. Yonaataani Daawitaara medhido dabbotay ammanettiyoogaa bessiya leemiso gidiyoy aybissee?

YONAATAANI yelaga Daawiti wogga Gooliyaadaara olettidoogan garamettennan aggenna. Daawiti ‘muucido Pilisxxeemiyaa huuphiyaa oyqqidi,’ Yonaataana aawaa, Israaˈeela Kawuwaa Saaˈoola sinttan eqqiis. (1 Sam. 17:57) Yonaataani Daawita nashshidoy, i xala gidiyo gishshataassa gidennan aggenna. Xoossay Daawitaara deˈiyoogee qoncce gidiyo gishshawu, “Yonaataani Daawitaara daro mata dabbotettaa medhdhiis.” Qassi, “Yonaataani Daawita ba huuphedan siiqiyo gishshau, aara maachchaa maacettiis.” (1 Sam. 18:1-3) Hegaappe simmidi, Daawitayyo ammanettiyaagaa gidiis.

2 Kaallidi Israaˈeela kawo gidanaadan Xoossay Daawita doorikkokka, Yonaataani Daawitayyo mata dabbo gididi deˈiis. Saaˈooli a woranawu koyido wode, Daawitabay Yonaataana qofissiis. Yonaataani ba dabbuwaa Daawita minttettanawu, Horeesha bazzuwaa biis. Yonaataani Daawiti ‘GODAN wolqqaa demmanaadan minttettiis.’ Yonaataani, “Yayyoppa . . . ; neeni Israa7eela bolli kawotana; taanikka neeppe garssaara haarana” yaagiis.—1 Sam. 23:16, 17.

3. Yonaataani Daawitayyo ammanettiyoogaappekka xoqqu ootti xeellidobay aybee, qassi hegaa waati eriyoo? (Doomettan deˈiya misiliyaa xeella.)

 3 Ammanettiya asaa nuuni nashshoos. SHin Yonaataani Xoossaayyo ammanettidoogaa qoppennan, Daawitayyo ammanettidoogaa xalla nashshiyaaba gidikko, gitabaa akeekennan aggana danddayoos. Yonaataani Daawita ba baarigaaradan gidennan, dabbodan xeellidoy aybissee? Yonaataani ba goˈˈaa gidennan harabaa xoqqu ootti xeellidoogee qoncce. I Daawiti “GODAN wolqqaa demmanaadan” maaddidoogaa hassaya. Yonaataani xoqqu ootti xeellidobay Xoossaayyo ammanettiyoogaa gidiyoogee qoncce. I Yihoowayyo ammanettiyoogee Daawitayyookka ammanettanaadan oottiis. Eti naaˈˈaykka, “Ne giddooninne ta giddon, ne zerettaa giddooninne ta zerettaa giddon, GODAI merinaayyo markka de7o” yaagidi maacettido maacha naagidi deˈidosona.—1 Sam. 20:42.

4. (a) Nuussi woppaanne tumu ufayssaa demissiyay aybee? (b) Nuuni ha huuphe yohuwan ay beˈanee?

4 Nuuni Kiristtaaneti harati ammanettiyoogaa nashshiyoogaa xalla gidennan, nuunikka nu soo asawu, laggetuyyoonne nu mala Kiristtaanetuyyo ammanettoos. (1 Tas. 2:10, 11) SHin ooppekka aaruwan nuuni Yihoowassi ammanettana bessees. Nuussi deˈuwaa immiday a! (Ajj. 4:11) Nuuni ayyo ammanettiyoogee tumu ufayssaanne woppaa demissees. Nuuni Xoossaayyo ammanettikko, metoy gakkikkokka a baxuuxi oyqqoos. Nuuni metiyaabay gakkishinkka, Yihoowayyo ammanettidi deˈanawu Yonaataana leemisoy maaddiyo oyddu ginaa ha huuphe yohuwan beˈana: (1) maatay deˈiyo uri bonchana bessennaagaa milatiyo wode, (2) oossi ammanettana bessiyaakko metootiyo wode, (3) ishantti nu hanotaa bala ogiyan akeekiyo wode, qassi (4) nuuni gelido qaalaa naaganawu metootiyo wode.

MAATAY DEˈIYO URI BONCHANA BESSENNAAGAA MILATIYO WODE

5. Saaˈooli haariyo wode Israaˈeela asay Xoossaassi ammanettanawu metootidoy aybissee?

5 Xoossay Yonaataana aaway Saaˈooli kawo gidanaadan tiyikkokka, guyyeppe i azazettennan ixxin Yihooway a aggibayiis. (1 Sam. 15:17-23) Xoossay Saaˈoola sohuwaara araataappe wottibeenna gishshawu, a iita eeshshaappe denddidaagan i haariyo asaynne ayyo mata gidida asati qohettidosona. “GODAA kawotaa araatan” uttida kawoy iitabaa oottiyo gishshawu, asay Xoossaassi ammanettanawu metootiis.—1 Odi. 29:23.

6. Yonaataani Yihoowan ammanetti deˈidoogaa bessiyaabay aybee?

6 Saaˈooli azazettennan ixxido wode, a naˈay Yonaataani Yihoowayyo ammanettiyoogaa bessiis. (1 Sam. 13:13, 14) Hananabaa yootiya Sameeli, “GODAI ba gita sunttaa gishshau ba asaa aggenna” yaagiis. (1 Sam. 12:22) Pilisxxeema biittaa olanchati 30,000 olaa para gaareta ekki yiidi Israaˈeelata yashissido wode, Yonaataani Yihoowan ammanettiyoogaa bessiis. He wode Saaˈoolaara deˈiya olanchati 600; qassi olaa miishshaa oyqqidaageeti anne Yonaataana xalla! SHin Yonaataani ba olaa miishshaa tookkiyaagaara Pilisxxeemati galchidosaa biis. Yonaataani, “GODAI daro asan gidin, guutta asan gidin, ashshanaagaa a diggiyaabi aibinne baawa” yaagiis. Naaˈˈu Israaˈeelati he asati galichidosan 20 gidiyaageeta woridosona. He wode “biittaikka qaaxxiis; hegeenne, Xoossaappe kiitettida dagamaa.” SHabbirettidi, Pilisxxeema asati issoy issuwaa busakkidosona. Hegaa gishshawu, Yonaataani Xoossan ammanettidoogee xoonanaadan maaddiis.—1 Sam. 13:5, 15, 22; 14:1, 2, 6, 14, 15, 20.

7. Yonaataani ba aaway iita gidikkokka aara waanidee?

7 Saaˈoolawu Xoossaara deˈiya dabbotettay moorettikkonne, Yonaataani baassi danddayettida keenan ba aawaara hashetiis. Leemisuwawu,  eti Xoossaa asaa gishshawu, issippe olettidosona.—1 Sam. 31:1, 2.

8, 9. Maatay deˈiyoogeeta bonchiyo wode nuuni Xoossaayyo ammanettiyoogaa waati bessiyoo?

8 Yonaataanaagaadan, nuunikka danddayettiyaaba gidikko nu biittaa haariyaageetussi azazettiyoogan Yihoowawu ammanettana danddayoos. Leemisuwawu, sunttati bantta aawatettaa maara goˈettennaageeta gidana danddayoosona; gidikkokka, nuuni “deriyaa heemmiyaageetuyyo” azazettiyo gishshawu eta maataa bonchoos. (Roome 13:1, 2 nabbaba.) Qassi, nuuni ubbay Yihooway sunttidoogeeta bonchiyoogan ayyo ammanettana danddayoos.—1 Qor. 11:3; Ibr. 13:17.

Yihoowayyo ammanettiyoogaa bessiyo issi ogee ammanenna aqo laggiyaa bonchiyoogaa (Mentto 9 xeella)

9 Tohossa Amarkkan deˈiya Olgga [1] azinay o qohishinkka ba azinaa bonchiyoogan Yihoowayyo ammanettiyoogaa bessaasu. A Yihoowa Markka gidiyo gishshawu, daro layttawu i o yiilloyiyaabaa haasayiis. I o qohees, cayees, iira haasayanawu koyenna, qassi ippe naata ekkidi o aggidi baanawu yootiyoogan yashissees. SHin Olgga iitabaa gishshawu iitabaa oottabeykku. A ba azinaayyo qumaa kattiyoogan, maayuwaa meecciyoogaaninne eta so asawu koshshiyaabaa oottiyoogan loˈˈo macho gidanawu bawu danddayettida ubbabaa oottaasu. (Roo. 12:17) Danddayettikko, a eta so asaa woy a laggeta oychanawu aara issippe bawusu. Leemisuwawu, i ba aawaa baliyawu hara katamaa baanawu qoppido wode, a naatuura issippe yaa baanawu ogiyawu koshshiya ubbabaa giigissaasu. He balee laalettanaashin a woosa keettaappe kareera naagaasu. Olgga danddayido gishshawunne a bonchido gishshawu, i azinaa xeelay daro layttaappe guyyiyan laamettiyoogaa doommiis. Haˈˈi i o Kawotettaa Addaraashaa gakkanawu moyssees; ubba a shiiquwaa baanaadan minttettees, qassi issi issitoo iira shiiquwaa bees.—1 PHe. 3:2.

OOSSI AMMANETTANA BESSIYAAKKO METOOTIYO WODE

10. Yonaataani oossi ammanettana bessiyaakko waati eridee?

10 Saaˈooli Daawita woranawu qofaa qachido gishshawu, Yonaataani oossi ammanettana bessiyaakko paacettiis. Yonaataani Daawitaara maacetti uttikkokka, ba aawaassi haarettiis. SHin Yonaataani Xoossay  Saaˈoolaara gidennan Daawitaara deˈiyoogaa eriis. Hegaa gishshawu, Yonaataani Saaˈoolawu ammanettiyoogaappe Daawitawu ammanettiyoogaa kaseyiis. I Daawiti qosettanaadan zoriis; qassi Saaˈoolawu Daawitabaa nashshidi yootiis.—1 Sameela 19:1-6 nabbaba.

11, 12. Xoossaa siiqiyoogee nuuni ayyo ammanettanawu qofaa qachanaadan waati maaddii?

11 Awusttiraaliyan deˈiya Aliso giyo michiyaa oossi ammanettana bessiyaakko qofaa qachana koshshiis. A Geeshsha Maxaafaa xannaˈiyoogaa doommido wode, ba tamaariyo loˈˈobaa bantta soo asawu yootaasu. Guyyeppe, Alisa ufayssa masqqalaa bantta soo asaara bonchennaagaa yootaasu. A bonchenna gaasuwaa yootin, koyro iyyo qoppiyaaba milatiyaageeti hanqquwaa eexxi kiyidosona. Eti a bantta so asawu azazettanawu ixxis giidabadan qoppidosona. Alisa hagaadan gaasu: “Ta aayyiyaa guyyeppe tanaara gayttanawu koyennaagaa yootaasu. Taani nu soo asaa keehi siiqiyo gishshawu, dagammaasinne daro azzanaas. Gidikkokka, taani Yihoowanne a Naˈaa xoqqu oottada xeellanawu murttaas; qassi kaalliya woradaa shiiquwan xammaqettaas.”—Maa. 10:37.

12 Nuuni naageettana xayikko, issi biittawu, issi timirtte keettawu, woy issi ispportte citawu ammanettidi, Xoossawu ammanettennan aggana danddayoos. Leemisuwawu, Heneri, cheez giyo kaassaa kaaˈiyoogaa dosees. Eta timirtte keettay annaaciyan darotoo xooniyo gishshawu, i bawu danddayettidabaa oottanawu koyiis. I hagaadan giis: “Loddan loddan, Xoossawu ammanettiyoogaappe aattada timirtte keettawu ammanettiyoogaa doommaas. Qeeraanne Woggaa cheeziyaa annacettiyoogee taani haggaazennaadan diggiis. Hegaa gishshawu, taani nu timirtte keettaa citawu cheeziyaa kaaˈiyoogaa agganawu qofaa qachaas.”—Maa. 6:33.

13. Xoossaayyo ammanettiyoogee so asaa metuwaa genccanaadan nuna waati maaddana danddayii?

13 Issi issitoo so asaappe oossi keehi ammanettana bessiyaakko metootana danddayoos. Leemisuwawu, Keeni hagaadan giis: “Taani cimida ta aayyiyo ubbatoo oychanawunne a issi issitoo nunaara takkana mala koyays. SHin ta aayyiyanne ta machiyaa maayettokkona. Taani naaˈˈaakka ufayssana danddayenna gishshawu keehi metootaas. Guyyeppe, hegaa mala hanotan taani ta macheessi ammanettidaagaa gidana koshshiyoogaa akeekaas. Hegaa gishshawu, taani o ufayssiyaabaa oottays.” Xoossaayyo ammanettiyoogeenne a Qaalaa bonchiyoogee, Keeni ba aayeessi ayssi kehana koshshiyaakko ba macheessi yootanaadan, qassi ba machiyo ayssi bonchana koshshiyaakko ba aayeessi yootanaadan xalana mala maaddiis.—Doomettaabaa 2:24; 1 Qoronttoosa 13:4, 5 nabbaba.

ISHANTTI NU HANOTAA BALA OGIYAN AKEEKIYO WODE

14. Saaˈooli Yonaataana qohiyaabaa ay oottidee?

14 Aawatettay deˈiyo issi uri nu hanotaa bala ogiyan akeekiyo wode, Yihoowayyo ammanettiyoogee metana danddayees. Yonaataana hegaa malabay gakkiis. Xoossay tiyido Kawuwaa Saaˈooli ba naˈay Daawitaara dabbotiyoogaa erees; shin hegawu gaasoy aybakko akeekibeenna. Saaˈooli hanqquwaa suullidi Yonaataana kawushshiis. SHin Yonaataani iitaa gishshaa iitaa zaaribeenna. I Xoossaayyoonne sinttappe kawo gidana Daawitayyo ammanettiyoogaa aggibeenna.—1 Sam. 20:30-41.

15. Ishati nuna qohiyo wode waatana koshshii?

15 Ha wodiyan, Kiristtaane gubaaˈiyan ishantti darotoo nu hanotaa bala ogiyan akeekokkona. SHin gubaaˈe cimati nagarancha gidiyo gishshawu, nu hanotaa bala ogiyan akeekana danddayoosona. (1 Sam. 1:13-17) Asi nu hanotaa bala ogiyan akeekiyo wode, ubbatoo Yihoowayyo ammanettanawu baaxetiyaageeta gidoos.

 NUUNI GELIDO QAALAA NAAGANAWU METOOTIYO WODE

16. Nuuni ayba hanotan Xoossaayyo ammanettananne nu goˈˈaa kaseyennan aggana bessii?

16 Yonaataani ba goˈˈaa kaseyanaadan Saaˈooli minttettiis. (1 Sam. 20:31) SHin Xoossaayyo ammanettiyoogee, Yonaataani kawotanawu koyiyoogaappe Daawita maaddanawu koyanaadan denttettiis. ‘Ba caaqqidobay ay deexxinkka poliya ura’ Yihooway nashshiyoogaa nuuni hassayikko, ba goˈˈaa kaseyibeenna Yonaataana leemisuwaa kaallanawu koyana danddayoos. (Maz. 15:4) Yonaataani Daawitaara ‘caaqqidobaa poliis’; nuunikka nu caaquwaa polana koshshees. Leemisuwawu, nuuni oosuwawu qaxarettiyo wode gelido qaalay nu qoppidoogaadan hanana xayikkokka, Xoossaayyo ammanettiyoogeenne Geeshsha Maxaafaa bonchiyoogee nuuni gelido qaalaa naaganaadan denttettees. Nu aqo deˈoy nuuni qoppidoogaadan hanana xayidi, daro metiyaagaa gidikko shin? Xoossaa siiqiyoogee nuuni nu aqo laggiyawu ammanettanaadan denttettees.—Milkkiyaasa 2:13-16 nabbaba.

Nuuni Xoossawu ammanettiyo gishshawu, oosuwawu qaxarettiyo wode gelido qaalaa naagoos (Mentto 16 xeella)

17. Ha huuphe yohuwaappe tamaaridobay nena waati maaddidee?

17 Nuuni Yonaataana leemisuwaa wotti denttidi qoppiyo wode, aagaadan Xoossaayyo ammanettana koyokkoo? Nu goˈˈaa kaseyennan agganawu baaxetiyaageeta gidoos. Yonaataanaagaadan, Xoossaa asawu, ubba nu hanotaa bala ogiyan akeekiya asatuyyookka ammanettiyoogan, Yihoowayyo ammanettanawu baaxetiyaageeta gidoos. Metiyaabay deˈishinkka Xoossaa Yihoowayyo ammanettiyo wode, a wozanaa ufayssoos; hegee qassi nuuni woppu gaanaadan oottees. (Lee. 27:11) Nuuni ubbatoo Yihoowayyo ammanettikko, i bana siiqiyaageetuyyo ubbabaa loyttanaagaa ammanettoos. Kaalliya huuphe yohuwan, Daawita wode deˈida ammanettida asatinne ammanettibeenna asati oottidobaappe ay tamaaranaakko akeekana.

^ [1] (mentto 9) Issi issi asatu sunttay laamettiis.