Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  February 2016

 Deˈuwan Hanidabaa

Yihooway Taani A Haggaazuwan Ayfanaadan Maaddiis

Yihooway Taani A Haggaazuwan Ayfanaadan Maaddiis

Taani olettenna gishshawu kase qashettidoogaa halaafiyawu yootaas. Taani a, “Neeni tana naaˈˈanttuwaa qashissana hanay?” yaagada oychaas. Taani Amarkkaa wotaaddara gidanaadan naaˈˈanttuwaa xeesettido wode hegaa haasayaas.

TAANI Amarkkan Ohayo giyoosan, Kruksvil giyo heeran 1926n yelettaas. Ta aayyiyaanne ta aaway haymaanootiyaabaa darin kallokkona; shin nuuni hosppun naatikka woosa keetti baanaadan yootoosona. Taani Meetoodistte woosa keetti bays. Taani Wogga gallassi attennan laytta kumettaa biido gishshawu qeesee taassi woytuwaa immiis; he wode taayyo layttay 14.

Margaaret Wokera (haddirssa baggaara deˈiya naaˈˈantto michiyaa) taani tumaa eranaadan maaddaasu

Nu shooron deˈiya Margaaret Woker giyo Yihoowa Markkiyaa he wode nu soo yaada Geeshsha Maxaafaabaa ta aayeessi yootiyoogaa doommaasu. Taani issi gallassi etaara uttada siyanawu kuuyaas. Ta aayyiyaa taani o xinaatiyaa diggiyaabadan qoppido gishshawu, a taani sooppe baanaadan yootaasu. SHin taani uttada eti haasayiyoobaa siyanawu malaas. Margaareta amarida wodiyawu zaaretta oycha simmada, “Xoossaa sunttay oonakko eray?” yaagada tana oychaasu. Taani, “A sunttay Xoossaa gidiyoogaa oonikka erees” yaagaas. A, “Ane Geeshsha Maxaafaa kessada Mazamure 83:18 xeella” yaagaasu. Taani beˈada, Xoossaa sunttay Yihoowa gidiyoogaa eraas. Taani woxxaydda ta laggetukko baada, “Intte so biidi hachi omarssi Geeshsha Maxaafaappe Mazamure 83:18 nabbabidi, Xoossaa  sunttay oonakko erite” yaagaas. Taani sohuwaara markkattiyoogaa doommaas.

Taani Geeshsha Maxaafaa xannaˈada 1914n xammaqettaas. Hegaappe simmin sohuwaara, gubaaˈiyaa maxaafaa xinaatiyaa kaalettanaadan maddabettaas. Taani ta aayyiyaa, ta ishanttinne ta michontti yaanaadan minttettin, eti taani kaalettiyo maxaafaa xinaatiyaa shiiquwaa shiiqiyoogaa doommidosona. SHin, ta aaway shiiqanawu koyibeenna.

SO ASAY EQETTIIS

Gubaaˈiyan hara aawatettay taassi imettiis; qassi laybireeriyawu xuufeta shiishshaas. Issi gallassi, ta aaway ta maxaafatukko malaatiiddi, “Hagaa ubbaa beˈay? Taani ha ne shiishshidobaara nena ha sooppe kessana” yaagiis. Taani sooppe kiyada Ohayon Nenisvile matan issi kifile keettaa demmaas; shin so asaa minttettanawu soo simerettays.

Aaway, aayyiyaa shiiquwaa beennaadan digganawu baaxetiis. Issi issitoo a biishin, i geeduwaa biidi goochidi so guyye ekki yees. SHin a hara penggiyaara woxxa kiyada shiiquwaa bawusu. Taani ta aayeessi, “Aynne baa. I ne geeduwaa woxxiyoogaa issi wode aggibayana” yaagaas. Guyyeppe, ta aaway o digganawu baaxetiyoogaa aggiigin, a waayettennan shiiqiyoogaa doommaasu.

Nu gubaaˈee 1943n Tiˈokiraase Haggaazo Timirtte Keettaa doommin, taani tamaaretu haasayaa haasayiyoogaa doommaas. Ta kifiliyaappe simmin taassi imettida zoree taani ta haasayaa kaseegaappe loyttanaadan maaddiis.

OLAA WODE OOSSINNE EXATENNAAGAA

He wode kawotettati Naaˈˈantto Alamiyaa Olaa olettiiddi deˈoosona. Taani 1944n wotaaddara gidanaadan xeesettaas. Ohayon, Kolombosen deˈiya Fort Hez giyo wotaaddaratu kambbiyaa baada maramarettaasinne qitsiyaa kunttaas. Taani halaafetussi wotaaddara gidana danddayennaagaakka yootaas. Yaatin, eti tana yeddidosona. Amarida gallassappe guyyiyan, issi polisee ta soo yiidi, “Korwan Rabasanaa, taani neeni qashettanaadan yootiya dabddaabbiyaa ekkada yaas” yaagiis.

Naaˈˈu saaminttappe simmin shilootan daannay, “Tana gidiyaakko, neeni ne deˈo laytta ubbaa qashettanaadan pirddana. Neeni yootana koyiyoobi deˈii?” yaagiis. Taani assi hagaadan zaaraas: “Bonchettidaagoo, taani Xoossawu oottiya asa. Ubba asaa penggee taani sabbakiyo soho; qassi taani Kawotettaa mishiraachuwaa daro asawu yootays.” Daannay pirddanawu shiiqida asawu hagaadan giis: “Intte ha yelagay haymaanootiyawu oottiyaakko aggiyaakko pirddana koshshenna. Intte i wotaaddara gidanawu koyi woy koyennee giyoogaa erana bessees.” Bagga saate gidennan, pirddanawu shiiqida asay, tana mooranchadan pirddiis. Kentaki giyoosan, Ashlande kataman federaale qasho keettan ichashu layttaa qashettanaadan daannay pirddiis.

YIHOOWAY QASHO KEETTAN TANA NAAGIIS

Taani koyro naaˈˈu saaminttaa Ohayo giyoosan, Kolombose kataman qashettaas; koyro gallassi unˈˈo keettan qashettaas. Taani Yihoowa, “Unˈˈo qasho keettan ichashu layttaa takkana danddayikke. Taani waatanaakko erikke” yaagada woossaas.

Wonttetta galla, naagiyaagee tana kare kessiis. Taani adussanne hashee aaho gidido bitaniyaakko baas; nuuni hegan eqqidi maskkootiyaa xeelloos. I, “Ha qantta naˈawu neeni aybissi yaadii?” yaagiis.  Taani ayyo, “Taani Yihoowa Markka” yaagaas. I, “Neeni Yihoowa Markkee? Yaatin neeni hagawu ayssi yaadii?” yaagin, “Yihoowa Markkati olawu bookkona; qassi asa worokkona” yaagaas. I qassi, “Neeni asa worenna gishshawu, eti nena qachidosona. Harata qachidoy eti asa woriyo gishshataassa. Hagee bessiyaabee?” yaagiis. Taani, “CHii, bessiyaaba gidenna” yaagaas.

Hegaappe simmidi i, “Taani hara qasho keettan 15 laytta qashettaas; yan intte xuufetuppe amaridaageeta nabbabaas” yaagiis. Taani, “Yihoowa, ha bitanee ta miyyiyan eqqanaadan maadda” yaagada woossaas. Hegaappe simmin, Pool giyo he bitanee, “Hagan deˈiya urappe issoynne nena bochikko waassa. Taani nena eti bochennaadan teqqana” yaagiis. Hegaa gishshawu, qasho keettan deˈiya 50 asaara ayba metoykka baynnan deˈaas.

Kentaki giyoosan, Ashlande kataman olan oossinne exatennan ixxidi qashettida Yihoowa Markkatuppe taani issuwaa

Qasho keettaa halaafee taani Ashlande baanaadan oottin, yan deˈiya kayma ishanttu darotuura gayttaas. Etaara deˈiyoogee tana maaddiis; haratikka ayyaanaaban minnidi deˈanaadan oottiis. Saaminttan saaminttan nabbabiyo Geeshsha Maxaafaa nabbabanaadan eti nuna maddabidosona; Baybil Biis giyo shiiquwawu oyshaanne zaaruwaa giigissoos. Yan ishanttussi moottaa immiya ishaykka deˈees. Nuuni godaa matan arssay deˈiyo aaho keettan deˈoos. Moottaa oottiyaagee taayyo, “Rabasan, ha arssaappe hini arssaa gakkanawu deˈiyaagee neegaa. He arssatun zinˈˈiya ura ne haasayissaasa. I kiyanaappe kase neeni ayyo markkattidoogaa shaakka era” yaagiis. Yaatiyoogan nuuni maara sabbakoos.

TAANI QASHO KEETTAPPE KIYADA ERIDOBAA

Naaˈˈantto Alamiyaa Olay 1945n wuriis; shin taani hegaappe simmin amarida wodiyawu qasho keettan takkaas. Ta aaway, “Taani nena sooppe kessada, harata maara oyqqana danddayays” yaagidi taassi yootido gishshawu, soo asaabay tana qofissiis. Qashuwaappe kiya simmada taani keehi garamettaas. Aaway eqettishinkka son deˈiya laappun asay shiiquwaa shiiqees; qassi ta kaalo michonttuppe issinna xammaqettaasu.

Yihoowayyo haggaaziyoogaa 1913n doommida Demitris Papajorj giyo tiyettida ishaara haggaazanawu biishin

Kooriyaa olay 1950n doommido wode, Fort Hez giyo wotaaddaratu kambbiyaa naaˈˈanttuwaa xeesettidoogee taassi odettiis. Taani danddayanaakkonne paacci simmin, issi polisee, “Neeni inttenaara deˈiya gooba naatuppe issuwaa” yaagiis. Taani, “Hegee loˈˈo; shin taani wotaaddara gidanawu koyikke” yaagaas. Naaˈˈantto Xim. 2:3 yootada, ‘Taani Kiristtoosa wotaaddara’ yaagaas. Coˈˈu gi takki simmidi i, “Neeni aggada baana danddayaasa” yaagiis.

 Hegaappe simmin sohuwaara, Ohayon, Sinsinaata kataman shiiqido gita shiiquwan, Beeteele geliyaageetu shiiquwaa shiiqaas. Issi ishay Kawotettaabaa minnidi oottanawu koyikko, dirijjitee i Beeteelen oottanaadan goˈettana danddayiyoogaa Ishaa Miltten Henshili nuussi yootiis. Taani Beeteelen oottanawu malkkachaa gelissidoogee ekettido gishshawu, Nahaase 1954n Birukiliine Beeteele keettaa asaa yara gidaas. He wodeppe doommada taani Beeteelen deˈaas.

Taassi Beeteelen oosoy mule xayi erenna. Taani daro layttawu, attamiyo sohuwaaninne biiruwan haattaa hoˈettiyo miishshaanne gaane moorettiyo wode giigissaas. Niwu York Sitii giyo katamaa Gita SHiiquwaa Addaraashaa oosuwaakka oottaas.

Birukiliine Beeteelen biiruwan haattaa hoˈettiyo miishshaa giigissiyoogaa

Maallado goynuwaanne Wochiyo Keelaa Xinaatiyaa, ubba qassi gubaaˈiyaara issippe haggaaziyoogaa gujjin, Beeteelen deˈiya ayyaanaabaa meeziyaa taani dosays. Hegee, Yihoowa Markka gidida so asay ubbatoo oottana bessiyooba. Aaway aayyiyaanne naati gallassa xiqisiyaa issippe tobbikko, So Asaa Goynuwan muletoo xannaˈikko, qassi gubaaˈiyaa shiiqota attennan shiiqikkonne mishiraachuwaa minttidi sabbakikko, son deˈiya asa ubbay ayyaanaaban mino gidana danddayees.

Taassi Beeteeleeninne gubaaˈiyan daro laggeti deˈoosona. Etappe amaridaageeti ayyaanan tiyettidaageeta; qassi eti saluwaa woytuwaa ekkidosona. Harati tiyettidaageeta gidokkona. SHin Beeteele keettaa asaa yarata gujjin, Yihoowa ashkkarati ubbaykka nagari baynnaageeta gidokkona. Taani issi ishaara maayettenna wode, sarotettaa medhanawu ubbatoo baaxetays. Taani Maatiyoosa 5:23, 24y yootiyoobaa hassayada, nuuni he yohuwaa waatidi giigissanaakko qoppays. Mooraas gaanaagee deexxiyaaba; shin taani mooraas ga simmada ta laggiyaara maayettennan aggidobay keehi guutta.

TA HAGGAAZOY LOˈˈO AYFIYAA DEMISSIIS

Taani layttan sugido gishshawu, sooppe soo baanawu haˈˈi metootays; shin hidootaa qanxxikke. Mandirine CHaynattuwaa guuttaa tamaarada, ogiyan CHayna biittaa asaa haasayissiyoogaa dosays. Issi issitoo maallado, koyiya asawu 30 woy 40 maxeetiyaa immays.

Niwu Yorken, Birukiliine kataman CHaynattuwan markkattiyoogaa

CHaynattuwaa haasayiyaageeta zaarettada oychaas! Issi gallassi, mittaa ayfiyaa teeraa bayzziyoogaa  erissiya pashkki giya yelaga naˈiyaa ogiyaara aadhaydda tana beˈada moocu gaasu. Taanikka pashkki gaada Wochiyo Keelaanne Beegottite! maxeetiyaa CHaynattuwan giigidaagaa iyyo immaas. A maxeeteta ekka simmada ba sunttay Keeto gidiyoogaa yootaasu. Hegaappe simmin, Keeta tana beˈiyo wode ubbatoo tanaara haasayanawu taakko yawusu. Taani he mittaa ayfiyaa sunttaa Inggilizettuwan o tamaarissays; qassi a taani xeesa simmin qaalata zaarettawusu. Taani Geeshsha Maxaafaa xiqisiyaakka iyyo yootaas; a Geeshsha Maxaafay Tamaarissiyo giyo maxaafaa ekkaasu. SHin, amarida saaminttaappe guyyiyan, a hegaa heeri ya erukku.

Amarida aginappe simmin, erissaydda aadhiya hara naˈiyaa taani immido maxeetiyaa ekkaasu. Kaalliya saaminttan a ba moobayliyaa tawu immada “CHayna biitti dawala” yaagaasu. “Taani CHayna biittan oonakka erikke” yaagaas. SHin a minttettido gishshawu silkkiyaa ekkada, “Heloo, taani Rabasana” yaagaas. Yaagin, “Rabi, taani Keeto. Taani CHayna biitti guyye simmaas” giya cenggurssaa siyaas. Taani, “CHayna biittii?” yaagin, Keeta, “Ee. Rabi, neessi silkkiyaa immida naˈiyo eray? A ta kaalo michiyo. Neeni loˈˈobaa daruwaa tana tamaarissadasa. Neeni tana tamaarissidobaa hayyanaa o tamaarissa” yaagaasu. Taani, “Keeti, tawu danddayettidaagaa keena tamaarissana. Neeni deˈiyoosaa taassi yootido gishshawu galatays” yaagaas. Hegaappe simmin takkennan, Taani Keeti micheera wurssetta wodiyawu haasayaas. He naaˈˈu macca naati awan deˈikkokka, eti Yihoowaabaa gujjidi tamaaroosona gaada qoppays.

Yihoowayyo 73 layttaa haggaazaas. Taani olan oossinne exatennan deˈanaadaaninne qashettido wode ammanettada deˈanaadan i maaddido gishshawu ufayttays. Ta aaway tana eqettido wode taani hidootaa qanxxabeennaagan ta ishanttinne michontti minettidoogaa taassi yootoosona. Ta aayyiyaanne ta ishanttinne michontti usuppunatikka xammaqettidosona. Ubba qassi ta aawaa xeelay laamettiis; qassi i hayqqanaappe kase issi issitoo shiiquwaa shiiqees.

Xoossa shene gidikko, hayqqida nu soo asaynne ta laggeti ooratta alamiyan hayquwaappe denddana. Nuuni siiqiyoogeetuura Yihoowayyo merinawu goynniyo wode ay keena ufayttanaakko qoppa. *

^ MENT. 32 Ha xuufiyaa giigisishin Korwan Rabasani Yihoowawu ammanettidi hayqqiis.