Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  February 2016

Yihoowa Dabbota Milata

Yihoowa Dabbota Milata

“GODAI baayyo yayyiyaageetau ba xuuraa shaakkiyaagaa.”—MAZ. 25:14.

MAZAMURE: 27, 21

1-3. (a) Nuuni Xoossaa dabbo gidanaagaa ammanettana danddayiyoy aybissee? (b) Ha huuphe yohuwan nuuni ay beˈanee?

ABRAHAAMI Xoossaa dabbo gidiyoogaa Geeshsha Maxaafay heezzusan yootees. (2 Odi. 20:7; Isi. 41:8; Yaaq. 2:23) Geeshsha Maxaafay Xoossaa dabbo giidi yootiyoy ha ammanettida bitaniyaa xalla. Yaatin, Yihoowa dabbo gidana danddayida asi Abrahaama xalla giyoogee? CHii, Geeshsha Maxaafay nuuni ubbay Xoossaa dabbo gidana danddayiyoogaa yootees.

2 Yihoowa yayyiya, an ammaniyaanne ayyo mata dabbo gidida, ammanettida asata xeelliyaagan Xoossaa Qaalay darobaa yootees. (Mazamure 25:14 nabbaba.) Kiitettida PHawuloosi ‘shaaraadan nu matan yuuyi aadhidi markkattiya’ asatubaa yootiis. (Ibr. 12:1) He asati ubbay Xoossaa dabbo.

3 Geeshsha Maxaafay Yihoowayyo mata dabbo gidida heezzu asatubaa yootiyoobaa ane loytti beˈoos. Hegeetikka, (1) Mooˈaaba biitta asa gidida ammanettida yelaga amˈˈiyo Uruto, (2) Yihudaa loˈˈo kawuwaa Hizqqiyaasa, qassi (3) ba huuphiyaa kawushshiya, Yesuusa aayyiyo Mayraamo. Ha asati ubbay Xoossaa dabbo gidido hanotaappe ay tamaarana danddayiyoo?

 AGGENNA SIIQUWAA BESSAASU

4, 5. Uruta kuuyana bessiyo deexobay aybee, qassi hegaa kuuyiyoogee keehi wayssiyoy aybisee? (Doomettan deˈiya misiliyaa xeella.)

4 Mooˈaaba dembban carkkoy eta maayuwaa yaanne haanne shochishin hemettiya heezzu amˈˈeta qoppa. He asati Naaˈoomo, i naatu machota Urutonne Orppo. Orppa etaara baydda, ba biitti Mooˈaabi simmanawu qofaa qachaasu. Naaˈooma qassi ba biitti Israaˈeela simmanawu murttaasu. Iira deˈiya Uruta keehi koshshiyaabaa kuuyana. A Mooˈaaba biittan deˈiya bantta soo asaakko simmiyoogaappe woy ba bollotee Naaˈoomiira Beetaliheema biyoogaappe issuwaa doorana danddayawusu.—Uru. 1:1-8, 14.

5 Uruta baassi koshshiyaabaa kunttiya so asay, i aayyiyaanne hara dabboti deˈiyo Mooˈaaba biitti baanawu qoppana danddayaasu shin. Mooˈaabi a yelettido biitta. A eriyoy he biittaa wogaa, qaalaanne asaa. Uruta hegaa malabaa Beetaliheemen demmanaagaa Naaˈooma qaalaa gelana danddayukku. Uruta Mooˈaaba biittan deˈanaadan a zoraasu. Naaˈooma ba naˈaa machiyaa keetta woy azina demmanaagaa siraasu. Uruta waataneeshsha? ‘Ba asaakkonne ba xoossatukko simmida’ Orppi hanotay Urutigaappe keehi dummatiyoogaa akeeka. (Uru. 1:9-15) Uruta ba asaakkonne eta xoossatukko simmanawu koyadee? CHii, koyabeykku.

6. (a) Uruta kuuyido loˈˈobay aybee? (b) Booˈeezi Uruta Yihoowa qefiyaa garssan shemppanawu koyidoogaa yootidoy aybissee?

6 Uruta Xoossaa Yihoowaabaa hayqqida ba azinaappe woy Naaˈoomippe erennan aggukku. Yihooway Mooˈaaba xoossatu mala gidenna. Uruta Yihoowa siiqananne ayyo goynnana bessiyoogaa erawusu. SHin era xallay gidenna. Uruta qofaa qachana bessees. A Yihoowa ba Xoossaa oottada dooraneeshsha? Uruta loˈˈobaa dooraasu. A Naaˈoomissi, “Ne asai ta asaa gidana; ne Xoossai ta Xoossaa gidana” yaagaasu. (Uru. 1:16) Uruta Naaˈoomo siiqaasu; shin keehi garamissiyaabay a Yihoowa siiqidoogaa. Qassi Booˈeezikka Uruta Yihoowa qefiyaa garssan shemppanawu koyido gishshawu o galatiis. (Uruto 2:12 nabbaba.) Hegee kafo maray ba aayee qefiyaa giddon baqati attiyoogaa nuuni hassayanaadan oottana danddayees. (Maz. 36:7; 91:1-4) Yihooway Urutiyyo baqati attiyo soho gidiis. I ammanuwaa gishshawu Yihooway o woytiis; qassi a kuuyidoban zilˈˈettiyo ayba gaasoynne baawa.

7. Bantta huuphiyaa Yihoowayyo geppanawu guyye giyaageeta aybi maaddana danddayii?

7 Daroti Yihoowaabaa eriyaaba gidikkokka, a baqati attiyoosa oottanawu koyokkona. Eti banttana geppanawunne xammaqettanawu guyye goosona. Ne huuphiyaa Yihoowayyo geppanawu guyye giyaaba gidikko, neeni hegaadan haniyoy aybissakko qoppa. Ubba asaassi goynniyo xoossati deˈoosona. (Yaas. 24:15) Tumu Xoossawu oottanawu dooriyoogee eratetta. Ne huuphiyaa Yihoowayyo geppiyoogee neeni a ammaniyoogaa bessiyo loˈˈo oge. Ay metoy gakkikkokka, neeni aggennan ayyo haggaazanaadan i nena maaddana. Xoossay Urutiyookka hegaadan oottiis.

IITA HANOTAN DICCIKKOKKA, “GODAA I BAXUUXIIS”

8. Hizqqiyaasi diccido hanotaa yoota.

8 Urutippe dumma hanotan, Hizqqiyaasi Yihoowaara maacettida zariyaappe yelettiis. SHin ubba Israaˈeelati he maachaadan deˈibookkona. Hizqqiyaasa aaway, Kawuwaa Akaazi hegaa mala asa. He iita bitanee  Yihudaa kawotettay eeqawu goynnanaadan, ubba Yerusalaamen deˈiya Yihoowa beeta maqidasee tunanaadan oottiis. Hizqqiyaasi naatettan deˈishin, a ishanttuppe issota issota a aaway meqetti baynna hanotan woriis, ubba taman xuuggidi eeqawu yarshshiis!—2 Kaw. 16:2-4, 10-17; 2 Odi. 28:1-3.

9, 10. (a) Hizqqiyaasi yiillotiya asa gidana danddayiyoy aybissee? (b) Nuuni Xoossaa bolli yiillotana koshshennay aybissee? (c) Diccido hanotay nuuni loˈˈo woy iita asa gidanaadan oottees giidi qoppana koshshennay aybissee?

9 Hizqqiyaasi Xoossaa bolli hanqqettiyaanne yiillotiya asa gididi diccana danddayees shin. Aagaara gatti xeelliyo wode, guutta metoy gakkiyo issi issi asati Yihoowa bolli woy a dirijjitiyaa bolli ‘yiillotana’ danddayiyaabadan qoppana danddayoosona. (Lee. 19:3) Qassi harati eta soo asay oottido iitabaa gaasuwan eta deˈoy moorettidoogaa, geella bantta aawati oottido balabaa etikka zaarettidi oottiyoy hegaa gishshataassa giidi qoppana danddayoosona. (Hiz. 18:2, 3) SHin hegaa mala qofay tumee?

10 Hizqqiyaasa deˈoy hegee tuma gidennaagaa bessees! Ha iita alamiyan asaa bolli gakkiya metuwawu pulttoy Yihoowa gidenna gishshawu, a bolli yiillotiyo gaasoy baawa. (Iyy. 34:10) Aaway woy ayyiyaa bantta naati loˈˈobaa woy iitabaa oottanaadan tamaarissana danddayiyoogee tuma. (Lee. 22:6; Qol. 3:21) SHin hegee nu soo asaa hanotay nuuni loˈˈo woy iita gidanaadan oottees giyoogaa gidenna. Hegaappe dumma hanotan, nuuni loˈˈobaa woy iitabaa dooridi oottiyo maataa Yihooway nu ubbaassi immiis. (Zaa. 30:19) Hizqqiyaasi he imotaa waati goˈettidee?

Daro yelagati iita hanotan diccikkokka, tumaa ekkoosona

(Mentto 9, 10 xeella)

11. Hizqqiyaasi Yihudaa loˈˈo kawotuppe issuwaa gidanaadan oottidabay aybee?

11 Hizqqiyaasi Yihudaa iita kawotuppe issuwaa naˈaa gidikkokka, i keehi suure naˈa gididi dicciis. (2 Kawotu 18:5, 6 nabbaba.) Ee, a aaway iita gidikkonne, i eta leemisuwaa kaallana danddayiyo loˈˈo asati deˈoosona. He wode, Isiyaasi, Mikiyaasinne Hooseˈi hananabaa yootoosona. Kawuwaa Hizqqiyaasi he ammanettida asati ayyaanaa kaaletuwan zoriyoobaanne  yootiyoobaa akeekan siyiis. Hegaa gishshawu, i ba aaway oottido keehi iitabaa xayssiis. I beeta maqidasiyaa geeshshiis, asaa nagaray atto geetettanaadan oottiis, qassi biitta ubbaappe eeqa goynuwaa xayssiis. (2 Odi. 29:1-11, 18-24; 31:1) Guyyeppe, Asoore kawuwaa Sanaakireebi Yerusalaame xayssanawu yiido wode, Hizqqiyaasi xala gidiyoogaanne mino ammanoy deˈiyoogaa bessiis. I Xoossay ashshanaagaa ammanettiis; qassi haasayiyoobaaninne oottiyooban ba asaa minttettiis. (2 Odi. 32:7, 8) Takkidi, Hizqqiyaasi otorettido wode zoree imettin, ba huuphiyaa kawushshidi ba nagaraappe simmiis. (2 Odi. 32:24-26) Hizqqiyaasi diccido hanotay iita gidiyo gishshawu, iita asa gidibeenna. Ubba, i Yihoowa dabbo gidiis; qassi nuuni kaalliyo leemiso gidiis.

12. Hizqqiyaasaagaadan, ha wodiyan daroti waanidi Xoossaa dabbo gididonaa?

12 Nuuni deˈiyoy iitanne siiqoy baynna alamiyaana gidiyo gishshawu, daro naata eta aaway woy aayyiyaa siiqennaageenne naagennaagee garamissenna. (2 Xim. 3:1-5) Ha wodiyan, daro Kiristtaaneti iita hanotan diccikkokka, Yihoowayyo mata dabbo gididosona. So asay iita gidikkokka, Hizqqiyaasi iita asa gidibeennaagaadan, etikka iita gidibookkona. Nuuni koyidobaa dooridi oottiyo maataa immidi nuna Xoossay bonchiis; nuuni Hizqqiyaasaagaadan, Yihoowa baxuuxanawunne bonchanawu he imotaa goˈettiyoogee gita maata.

“TAANI GODAA AILLIYO”

13, 14. Mayraamissi imettida aawatettay hirggissana danddayiyoy aybissee, shin a Gabreelassi woygadee?

13 Hizqqiyaasi deˈido wodiyaappe daro layttay aadhi simmin, Naazireeten deˈiya, ashkke Ayhuda geelaˈiyaa Yihoowaara dumma dabbotaa medhaasu. Iyyo imettidaagaa mala aawatettay ay asassinne imetti erenna. A Xoossaayyo mexi issi Naˈa gididaagaa shahaarada yelananne dichana! Yihooway o hegaadan bonchidoy, siiqiyo gishshataassanne ammanettiyo gishshataassa gidana. SHin Mayraama hegaabaa siyido wode iyyo aybi siyettidee?

“Taani Godaa ailliyo” (Mentto 13, 14 xeella)

14 Nuuni Mayraamissi imettida gita maataa qoppidi, o qofissana danddayiya issi issibaa akeekennan aggana danddayoos. Xoossaa kiitanchay Gabreeli a attuma asaara gayttennan, maalaalissiya hanotan shahaaranaagaa yootiis. A waanada shahaaranaakko Gabreeli Mayraamintta so asawunne shoorotuyyo yootibeenna. Eti ay qoppana danddayiyoonaa? Mayraamo, o giigissida Yooseefabaykka qofissennan aggenna. A shahaara uttada, ayyo ammanettida asa gidiyoogaa waata ammanttanee? Qassi Ubbaappe Bolla Xoossaa Naˈaa dichiyoogeenne loohissiyoogee gita aawatetta!  Gabreeli hegaa yootiyo wode Mayraamo qofissida ubbabaa erokko. SHin a, “Taani Godaa ailliyo; ne qaalaadan, taassi hano” yaagidoogaa eroos.—Luq. 1:26-38.

15. Mayraami ammanoy maalaalissiyaagaa gididoy aybissee?

15 Mayraami ammanoy maalaalissiyaagaa! Aylle gidida maccaasiyaa ba goday azazidobaa oottawusu. Mayraama Godaa Yihooway o naaganaagaanne maaddanaagaa ammanettaasu. I azaziyo ubbabaa a oottanawu koyaasu. Iyyo hegaa mala ammanoy waanidi deˈana danddayidee? Ammanoy yelettiyo wode demmiyooba gidenna. Hegee issi uri baaxetidi, qassi Xoossay anjjin demmiyooba. (Gal. 5:22; Eph. 2:8) Mayraama ba ammanoy minnanaadan baaxetidoogaa bessiyaabi deˈii? Ee, deˈees. A waata siyidaakkonne haasayidaakko akeeka.

16. Mayraama loytta siyiya asa gidiyoogaa bessiyaabay aybee?

16 Mayraama loytta siyawusu. Geeshsha Maxaafay nuuni ‘siyanawu eesotidi haasayanawu eesotenna mala’ zorees. (Yaaq. 1:19) Mayraama akeekan siyiya asee? Ee, Luqaasa Wonggeliyaa maxaafay, Mayraama ayyaanaabaa akeekan siyidoogaanne hegaa wodiyaa bazzada wotta dentta qoppidoogaa naaˈˈu sohuwan yootees. Yesuusi yelettido wode, henttanchati kiitanchaappe siyidobaa Mayraamiyyo yootidosona. Hegaappe 12 layttay aadhi simmin, naˈa gidida Yesuusi ayyaanaaban issi gitabaa yootiis. He naaˈˈu wodetunkka, Mayraama siyaasu, hassayaasu, qassi siyidobaa loytta qoppaasu.Luqaasa 2:16-19, 49, 51 nabbaba.

17. Mayraama haasayidobaappe ibaa ay akeekiyoo?

17 Mayraama loytta haasayawusu. Mayraama yootido darobay Geeshsha Maxaafan xaafettibeenna. A haasayido adussa qofay Luqaasa 1:46-55n deˈees. Hegee Mayraama Geeshsha Maxaafaa qofaa loytta eriyoogaa qonccissees. A haasayidobay, hananabaa yootiya Sameela aayyiyaa Haanna woossiyo wode giidobaara issi mala. (1 Sam. 2:1-10) Issi issi asay yootiyoogaadan, a Geeshsha Maxaafaappe 20 gidiya qofaa yootaasu. Mayraama ooppenne gita gidida ba Dabbuwaa, Xoossaa Yihoowappe tamaarido alˈˈo tumaa haasayanawu koyiya asa gidiyoogee qoncce.

18. Nuuni Mayraamiigaadan ammaniyoogaa waati bessana danddayiyoo?

18 Mayraamiigaadan, issi issitoo Yihooway nuussi deexxiyaaba milatiya aawatettaa immana danddayees. Nuuni i leemisuwaa kaalliyoogan, nu huuphiyaa kawushshidi he aawatettaa ekkananne Yihooway nuna maaddanaagaa ammanettana danddayoos. Yihoowabaanne a halchuwaabaa akeekan siyiyoogan, ayyaanaabaa tumaa wotti dentti qoppiyoogan, qassi nuuni tamaaridobaa haratuyyo ufayssan yootiyoogan Mayraamiigaadan ammaniyoogaa bessana danddayoos.—Maz. 77:11, 12; Luq. 8:18; Roo. 10:15.

19. Mino ammanoy deˈiyo asatu leemisuwaa kaallikko, ay ammanettana danddayiyoo?

19 Abrahaamaagaadan, Uruta, Hizqqiyaasinne Mayraamakka Yihoowa dabbo gididoogee qoncce. Eta xalla gidennan, ‘shaaraadan yuuyi aadhidi markkattiya,’ ammanettida daro asati Xoossaa dabbo gididi deˈidosona. Nuuni ubbatoo etaagaadan ammaniyaageeta gidanawu amottoos. (Ibr. 6:11, 12) Nuuni hegaadan oottiyaabaa gidikko, merinawu Yihoowassi mata dabbo gididi deˈanaagaa ammanettana danddayoos!