Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  Uddufune 2017

‘Yihoowayyo Ufayssan Goynnana’ Mala “Beteta” Maaddiyoogaa

‘Yihoowayyo Ufayssan Goynnana’ Mala “Beteta” Maaddiyoogaa

“GODAI beteta naagees.”MAZ. 146:9.

MAZAMURE: 17, 109

1, 2. (a) Nu ishanttuppenne michonttuppe amaridaageeta gakkiya metoy aybee? (b) Ayba oyshata beˈanee?

LIJA giyo ishay hagaadan giis: “Burunde biittan issi zaree haraara olettiyoogaa doommiyo wode, nu soo asay gita shiiquwan deˈees. Nuuni asay woxxiyoogaanne asaa tokkosidi woriyoogaa beˈida. Ta aawaynne ayyiyaa, qassi nuuni 11 ishanttinne michontti nu maayido maayo xallaara nu shemppuwaa ashshanawu baqatida. Nu soo asaappe amaridaageeti 1,600 kilo meetireppe daruwaa hemettidi wurssettan Maalaawe biittan deˈiya betetu kambbiyaa gakkidosona. Harati laalettida.”

2 Kumetta saˈan, yedetaa woy olaa gaasuwan bantta keettaappe betida asay ha wodiyan 65,000,000⁠ppe daro; hegee ay wodeegaappenne dariya qooda. * Hegeetuppe shaˈan qoodettiyaageeti Yihoowa Markkata. Etappe darotussi siiqiyoogeeti hayqqidosona; qassi eta aquwaappe attidabay guutta. Issota issota gakkida hara metoti aybee? Ha ishanttinne michontti metoy deˈishinkka, ‘Yihoowawu ufayssan goynnana’ mala nuuni waati maaddana danddayiyoo?  (Maz. 100:2) Qassi Yihoowa erenna betetuyyo nuuni waati mishiraachuwaa loˈˈo hanotan yootana danddayiyoo?

BETE ASA DEˈUWAA

3. Yesuusinne i erissiyo ashkkaratuppe daroti waanidi bete gididonaa?

3 Kawuwaa Heeroodisi Yesuusa woranawu qoppidoogaa Yihoowa kiitanchay Yooseefawu yooti simmin, guutta naˈay Yesuusinne a aawaynne aayyiyaa betidi Gibxxe biidosona. Heeroodisi hayqqana gakkanaassi eti yan deˈidosona. (Maa. 2:13, 14, 19-21) Daro layttaappe guyyiyan, Yesuusi erissiyo ashkkarati beniigeeti yedetaa gaasuwan “Yihudaa biittaaninne Samaariyaa biittan laalettidosona.” (Oos. 8:1) Yesuusi bana kaalliyaageetuppe daroti bantta sooppe wolqqan yedetettanaagaa kasetidi yootiis. I, “Eti inttena issi katamaappe yedettikko, hara katamaa baqatite” yaagiis. (Maa. 10:23) Ayba gaasuwankka gidin baqatiyoogee metiyaaba.

4, 5. (a) Baqatiyo wode beteta qohana danddayiyaabi aybee? (b) Kambbiyan deˈiyo wode beteta qohana danddayiyaabi aybee?

4 Baqatiyo wode woy bete kambbiyan deˈiyo wode beteta qohiyaabay gakkana danddayees. Lije kaalo ishay Gadi hagaadan giis: “Nuuni xeetan qoodettiya anhaa kanttidi daro saaminttaa hemettida. He wode tawu layttay 12. Ta tohoy keehi kixxido gishshawu, nu soo asay tana aggidi baanaadan taani yootaas. Ta aaway makkalanchatuyyo tana aggidi baanawu koyibeenna gishshawu, tana tookkidi biis. Nuuni Yihoowakko woossiyoogaaninne an ammanettiyoogan, ogiyaa doonan mokkida manggo xallaa issi issitoo miidi hayqqennan attida.”—Pili. 4:12, 13.

5 Wurssettan Lijenttasoo asaappe dariya baggay Kawotettatu Issippetettaa betetu kambbiyan daro layttawu takkiis. Gidikkokka, eti yan hirggiiddi deˈidosona. Haˈˈi woradaa xomoosiya Lije hagaadan giis: “Daro asawu oosoy baa. Eti zigiroosona, mattottoosona, ceeriyaa kaaˈoosona, wuuqqoosonanne shori baynnabaa hanoosona.” He iitabaappe naagettanawu Yihoowa Markkati kambbiyan gubaaˈiyaa oosuwaa loyttidi oottoosona. (Ibr. 6:11, 12; 10:24, 25) Ayyaanaaban minnidi deˈanawu, eti bantta wodiyaa loˈˈobawu goˈettidosona; etappe daroti aqinye gidiyoogan hegaadan oottidosona. Eti kambbiyan deˈiyo wodee Israaˈeelati bazzuwan hemettido wodiyaadan wuranaagaa hassayidi, eti loˈˈobaa qoppidi deˈidosona.—2 Qor. 4:18.

BETETA SIIQIYOOGAA

6, 7. (a) Kiristtaaneti metootida ishantta maaddanaadan “Xoossaa siiqoi” waati denttettii? (b) Leemisuwaa yoota.

6 “Xoossaa siiqoi” nuuni meto wodiyankka harata siiqanaadan denttettees. (1 Yohaannisa 3:17, 18 nabbaba.) Koyro xeetu layttan Yihudan deˈiya Kiristtaaneta namisay hirggissin, gubaaˈee etawu maaduwaa giigissiis. (Oos. 11:28, 29) Kiitettida PHawuloosikka PHeexiroosikka Kiristtaaneti issoy issuwaa mokkanaadan zoridosona. (Roo. 12:13; 1 PHe. 4:9) Kiristtaaneti xomoosiya ishantta mokkana koshshikko, eta deˈuwawu hirggissiyaabay gakkido woy bantta ammanuwaa gaasuwan yedetettida ishantta hegaappe aaruwan mokkana koshshees!—Leemiso 3:27 nabbaba. *

7 SHaˈan qoodettiya Yihoowa Markkati attumaageeti, maccaageetinne naati arshsho bagga Yukireeneppe mata wode olaanne yedetaa gaasuwan baqatidosona. Amaridaageeti hayqqidoogee azzanttiyaaba. SHin etappe darota Yukireenen harasan deˈiya ishantti mokkidosona; qassi hara darota Ruusiyaa biittan deˈiya ishantti bantta son mokkidosona. Eti naaˈˈu biittankka ‘saˈaabaa gidennan’ ixxidi, polotikaaban oossinne exatennan deˈidosona; qassi mishettidi ‘qaalaa yootiyoogaa’ aggibookkona.—Yoh. 15:19; Oos. 8:4.

 BETETU AMMANOY MINNANAADAN MAADDIYOOGAA

8, 9. (a) Ooratta biittan beteta gakkana danddayiya metoy aybee? (b) Nuuni eta danddayan maaddana koshshiyoy aybissee?

8 Amarida beteti wolqqan eta biittan eti deˈiyoosaappe harasaa biidaageeta; hara daroti qassi eti koyennan mule erenna biitti biidi deˈoosona. Kawotettati amarida qumaa, maayuwaanne deˈiyoosaa giigissana danddayikkonne, meezetido qumi deˈennan aggana danddayees. Garatiyasaappe betidi biidaageeti gezziyaa meeguwaa beˈiyoy koyro gidana danddayiyo gishshawu, ay mala maayo maayana koshshiyaakko erennan aggana danddayoosona. Eti gaxariyaappe yiidaba gidikko, so giddon issi issibawu goˈettiyo zammaana miishshaa waati goˈettanaakko waayi erana.

9 Amarida kawotettati beteti oorattaa hanotaa meezetanaadan maaddanawu giigissido issi issibay deˈees. SHin darotoo beteti amarida agina giddon banttawu koshshiyaabaa banttarkka kunttanaadan asay naagana danddayees. Issi issibaa meezetanaagee metiyaaba gidana danddayees. Ooratta qaalaa tamaariyoogaa, qassi dumma dumma maaraa, saatiyaa naagiyoogaa, qaraxaa qanxxiyoogaa, goˈettidobawu miishshaa qanxxiyoogaa, tamaariyoogaanne naata seeriyoogaa xeelliyaagan ooratta higgiyaanne wogaa issi kutti meezetanawu baaxetiyoogaa qoppa! Hegaa mala metoy gakkiyo ishanttanne michontta danddayaaninne bonchuwan maadduutee?—Pili. 2:3, 4.

10. Betidi yiyaageetu ammanuwaa nuuni waatidi minttana danddayiyoo? (Doomettan deˈiya misiliyaa xeella.)

10 Qassi, sunttati issi issitoo betidi yiida nu ishantti gubaaˈiyaara gayttanawu metootanaadan oottoosona. Nu ishantti shiiquwaa shiiqennaadan diggiya oosuwaa oottennan ixxikko, eta maaddokko woy etawu deˈiyoosaa immokko giidi issi issi dirijjiteti yashissoosona. Amarida ishantti yayyidi hegan xoonettidosona. Hegaa gishshawu, betidi yiida nu ishantti gakkosaara etaara gayttiyoogee keehi koshshiyaaba. Nuuni etawu qoppiyoogaa eti erana koshshees. Nuuni qarettiyoogeenne maaddiyoogee eta ammanuwaa minttana danddayees.—Lee. 12:25; 17:17.

BETETA KOSHSHIYAABAN MAADDIYOOGAA

11. (a) Betetussi koyro koshshiyaabay aybee? (b) Galatiyoogaa beteti waati bessana danddayiyoonaa?

11 Koyro, nu ishanttussi koshshiya qumaa, maayuwaa woy harabaa immana danddayoos. * Issi ishawu karabaataa immiyoogaa mala guuttabaykka wozanappe qoppiyoogaa bessiyaaba. Qassi beteti aybanne oychennan aggidi galatiyo wode, mokkiyaageeti immiyoogan ufayttanaadan oottoosona. Ubbatoo harati maaddin deˈiyoogee beteti banttana ziqqi ootti xeellanaadaaninne hara ishanttuura loˈˈo laggetettan deˈennaadan oottana danddayees. (2 Tas. 3:7-10) SHin eta koshshiyaaban maaddana bessees.

Betidi yiida nu ishanttanne michontta waati maaddana danddayiyoo? (Mentto 11-13 xeella)

12, 13. (a) Betidi yiidaageeta koshshiyaaban nuuni waatidi maaddana danddayiyoo? (b) Leemisuwaa yoota.

12 Beteta maaddanawu koshshiya waannabay daro miishshaa gidennan, nu wodiyaanne nuuni etassi qoppiyoogaa. Otobise malabaa waati goˈettanaakko, min maaddiyaabaa hiraysuwan waati shammanaakko, woykko miishsha demmanawu maaddiya, maayuwaa sikkiyo makiinaa woy maataa buucciyo maashine malabaa waati demmanaakko eta bessana danddayoos. Ubbaappe aaruwan, eti  ooratta gubaaˈiyaa meezetanaadan maaddana danddayaasa. Danddayettiyaaba gidikko, eta ne kaamiyan shiiquwaa efa. Intte moottan Kawotettaa mishiraachuwaa eti asawu waati odana danddayiyaakkokka yoota. Betidi yiida ishanttanne michontta nenaara haggaazuwaa ekkada ba.

13 Panttatettaa layttan deˈiya oyddu bete ishantti issi gubaaˈiyaa yiido wode, kaamiyaa laaggiyoogaa, komppiyuteriyan xaafiyoogaanne ooso oyqqanawu koshshiyaabaa xaafiyoogaa, qassi Yihoowayyo loytti haggaazanawu prograamiyaa kessiyoogaa cimati eta tamaarissidosona. (Gal. 6:10) Oyddu ishanttikka sohuwaara aqinye gididosona. He kaaletoynne he ishantti ayyaanaaban halchidobaa polanawu baaxetidoogee eti wozannaamanaadaaninne Seexaanaa alamiyan qohettennaadan maaddiis.

14. (a) Beteti eqettana koshshiyo paacee awugee? (b) Leemisuwaa yoota.

14 Beteti aquwawu koshshiyaabaa demmanawu giidi Yihoowaara dabbotaa moorennaadan, hara Kiristtaanetu ubbaagaadan paaciyaa eqettana koshshees. * Qommoora abaa denttido Lije, qassi a ishanttinne michontti eti baqatiyo wode ammanuwaara gayttidaagan eta aaway tamaarissidobaa hassayoosona. Lije hagaadan giis: “Nuuni tookkido keehi koshshenna amaridabaa i kayan kayan oliis. Wurssettan, i mela borssaa xoqqu oottidi miicciiddi, ‘Beˈeetii? Inttessi hagaappe harabi koshshenna!’ yaagiis.”—1 Ximootiyoosa 6:8 nabbaba.

BETETA KEEHI KOSHSHIYAABAN MAADDIYOOGAA

15, 16. Nuuni beteta (a) ayyaanaaban, (b) eta qofissiyaaban, waati maaddana danddayiyoo?

15 Aquwaaban maaddiyoogaappe aaruwan betetussi ayyaanaabaaninne eta qofissiyaaban maadoy koshshees. (Maa. 4:4) Cimati beteti bantta qaalan xuufiyaa demmanaadaaninne eta qaalaa haasayiya ishanttuura gayttanaadan maaddana danddayoosona. Betetuppe daroti siiqiya keetta asaappe, heeraa asaappenne gubaaˈetuppe shaahettidosona. Yihooway eta siiqiyoogaanne etawu qarettiyoogaa eti bantta mala Kiristtaanetuppe akeekana koshshees. Hankkoode, eti ammanenna dabbotuura woy etaagaa mala wogaynne meezee deˈiyo bantta biittaa asatuura laggetana danddayoosona. (1 Qor. 15:33) Gubaaˈiyaa yame gididabadan etawu siyettanaadan  oottiyoogan, ‘Yihoowaara issippe beteta naagiyo’ maataa demmoos.—Maz. 146:9.

16 Beteta huqquniyaageeti maataappe wodhana gakkanaassi, eti guutta naˈaa Yesuusanne eta soo asaagaadan bantta biitti simmanawu waayi danddayana. Hegaa bollikka, Lije giidoogaadan, “eta soo asa gidida uraara wolqqan zinˈˈiyoogaanne a woriyoogaa beˈida daro aawatinne aayoti he daafabay gakkido biitti bantta naata guyye efaanawu koyokkona.” Hegaa mala qohiyaabay gakkido beteta maaddanawu, eta mokkiya biittan deˈiya ishantti ‘qarettana, ishanttudan siiqettana, kehananne bantta huuphiyaa kawushshana’ bessees. (1 PHe. 3:8) Yedetay issi issi beteti haasayennaadan oottido gishshawu, eti bantta naati deˈiyoosan bantta waayiyaabaa haasayanawu yeellatana danddayoosona. Nena, ‘Tana etaagaa malabay gakkiyaakko, tana asi waatidi oyqqanaadan koyiyaanaa?’ gaada oycha.—Maa. 7:12.

YIHOOWA MARKKA GIDENNA BETETUSSI SABBAKIYOOGAA

17. Betetussi sabbakiyoogee eta waati woppissii?

17 Ha wodiyan daro beteti nu sabbakiyoogee digettido biittatuppe yoosona. Beteta mokkiya biittan deˈiya Yihoowa Markkati mishettidi sabbakiyo gishshawu, shaˈan qoodettiya beteti “Kawotettaa qaalaa” biron siyiiddi deˈoosona. (Maa. 13:19, 23) ‘Deexuwaa tookkida’ daroti nu shiiquwan ayyaanaaban minettoosona; qassi eti sohuwaara, “Xoossai tumu intte giddon de7ees” yaagoosona.—Maa. 11:28-30; 1 Qor. 14:25.

18, 19. Betetussi sabbakiyo wode akeekancha gidiyoogaa nuuni waati bessana danddayiyoo?

18 Betetussi sabbakiyaageeti akeekanchanne “cincca” gidana koshshees. (Maa. 10:16; Lee. 22:3) Eta qofissiyaabaa danddayan siya; shin polotikaabaa haasayoppa. Macara biiroynne heeraa sunttati immiyo kaaletota kaalla; nena woy harata qohiyaabaappe naagetta. Haymaanootiyaaranne wogaara gayttidaagan betetu qofaa akeekanne boncha. Leemisuwawu, maccaasay maayiyo giiga maayuwaabay issi issi biittaa asaa keehi qofissees. Yaatiyo gishshawu, betetuyyo sabbakiyo wode, asaa yiilloyennabaa maaya.

19 Yesuusi leemisuwan yootido Samaare biittaa bitaniyaadan, Yihoowa Markka gidennaageeta gujjin, waayettiyaageeta nuuni maaddanawu koyoos. (Luq. 10:33-37) Hegaadan oottiyo loˈˈo ogee etayyo mishiraachuwaa yootiyoogaa. Beti yiida darota maaddida issi cimay hagaadan giis: “Nuuni Yihoowa Markka gidiyoogaanne nu waanna halchoy aquwaaban gidennan, ayyaanaaban eta maaddiyoogaa gidiyoogaa sohuwaara etawu yootiyoogee keehi koshshiyaaba. Yaatana xayikko, amaridaageeti maaduwaa demmana xallawu nunaara gayttana danddayoosona.”

UFAYSSIYA AYFIYAA

20, 21. (a) Beteta siiqiyoogee ufayssiyaabaa ay demissii? (b) Kaalliya huuphe yohuwan nuuni ay tamaaranee?

20 “Beteta” siiqiyoogee ufayssiya ayfiyaa demissees. Issi michiyaa ba soo asay Erttira yedetaappe baqatidi harasaa biidoogaa yootaasu. I naatuppe oyddati bazzuwan hosppun gallassaa hemetti daafuridi, Suudane gakkidosona. A hagaadan gaasu: “Qumaa, maayuwaa, deˈiyoosaanne kaamiyaa togganawu miishshaa immiyoogan, yan ishantti eta so asadan oyqqidosona. Yihoowa Markkatu xallappe attin, issi Xoossawu goynniyo gishshawu, erenna ura ba son mokkiyay oonee?”—Yohaannisa 13:35 nabbaba.

21 Betidi woy hara gaasuwan bantta aawaara woy aayeera hara biitti biida daro naatubaa shin? Eti ufayssan Yihoowawu haggaazanaadan nuuni ubbay waati maaddana danddayiyaakko kaalliya huuphe yohuwan beˈana.

^ MENT. 2 Ha huuphe yohuwan, olaa, yedetaa woy meretay gattiyo daafabaa gaasuwan bantta deˈiyoosaappe baqatidi hara biitti woy bantta biittan harasaa biidaageeta qonccissanawu “beteta” giyo qaalaa goˈettoos. Kawotettatu Issippetettaa Betetu Xoqqa Komishineeree kumetta saˈan “113 asaappe issoy” ha wodiyan ‘wolqqan ba deˈiyoosaappe baqatidoogaa’ yootiis.

^ MENT. 6 Xiqimita 2016 Wochiyo Keelaa, sinttaa 8-12n deˈiya, “Imattatussi Kehiyoogaa Dogoppite” giyo huuphe yohuwaa xeella.

^ MENT. 11 Betidi yiida uri gakkosaara cimati Yihoowa SHeniyaa Oottanawu Giigettidaageeta (Amaarattuwaa) giyo maxaafaa shemppo 8, mentto 30n deˈiya kaaletuwaa kaallana koshshees. Cimati jw.org saytiyaa goˈettidi gubaaˈeti deˈiyo hara biittaa macara biiruwawu dabddaabbiyaa xaafiyoogan he gubaaˈetuura gayttana danddayoosona. Eti betidi yiida uri ayyaanaaban ay malakko akeekanawu a gubaaˈiyaabaanne a haggaazuwaabaa hiillan oychana danddayoosona.

^ MENT. 14Naaˈˈu Godatuyyo Oottana Danddayiyay Baawa” giyoonne “Minnitenne Xalite—Yihooway Inttena Maaddiyaagaa!” giyo huuphe yohota Hosppune 15, 2014, Wochiyo Keelan, sinttaa 17-26 xeella.