Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  Uddufune 2017

 DEˈUWAN HANIDABAA

Hayttay Siyennaagee Harata Tamaarissennaadan Tana Diggibeenna

Hayttay Siyennaagee Harata Tamaarissennaadan Tana Diggibeenna

Taani 1941n tawu layttay 12 gidiyo wode xammaqettaas. SHin 1946 gakkanaashin Geeshsha Maxaafaa tumaa loytta akeekabeykke. Hegaadan waanidi hanidee? Ane ta taarikiyaa inttessi yootays.

TA AAWAYNNE ta aayyiyaa 1910 heeran Jorjjiyaa biittan Tbilisi giyo katamaappe Kanaadan deˈanawu biidosona; biidi Kanaadan arggo baggan Siskachiwan Peli giyo heeran goshshanchati deˈiyoosan guutta keettan deˈidosona. Taani 1928n yelettaas; usuppun naatuppe wurssettay tana. Aaway taani yelettanaappe usuppun aginappe kase hayqqiis; qassi ta aayyiyaa taani guutta naatettan deˈishin hayqqaasu. Ta bayra michiyaa Luusa hegaappe daro takkennan, iyyo layttay 17 gidiyo wode hayqqaasu. Hegaappe simmin, ta aayee kaalo ishay Niiki tana, ta ishanttanne ta michontta dichanawu ekkiis.

Taani tuchiyo wode issi gallassi, goyiyo paratuppe issuwaa goynaa oyqqishin nu soo asay beˈiis; he paray sanggisettibeenna. Paray tana qakkennaadan eti hirggido gishshawu dagammidi taani goynaa yeddanaadan yootidosona; shin taani yeddabeykke. Eti taappe guyye baggan deˈoosona; taani eta waasuwaa siyabeykke. Taani qohettabeennaagee ufayssiyaaba; shin taayyo hayttay siyennaagaa nu soo asay he gallassi eriis.

Nu soo asaa laggee hayttay siyenna hara naatuura taani tamaaranaadan yootido gishshawu, ta aayee kaalo ishay Niiki Siskachiwan giyoosan, Sasketun kataman hayttay siyennaageetu timirtte keettan tana mazaggafissiis. Taani nu soo asay deˈiyoosaappe daro haakkidi deˈiyaasaa baas; qassi he wode taayyo ichashu laytta gidiyo gishshawu, keehi yayyaas. Taani nu soo asaa oychana danddayiyoy baala gallassaananne timirtte keettay gorddettiyo wode xallaana. Wurssettan, taani malaata qaalaa tamaarada hara naatuura kaaˈiyoogan ufayttaas.

GEESHSHA MAXAAFAA TUMAA TAMAARIYOOGAA

Ta bayra michiyaa Meriyena 1939n, Biil Danyelchuka gelaasu; eti ta michiyo Fransisonne tana dichanawu banttakko efiidosona. Nu soo asaappe Yihoowa Markkatuura koyro gayttiday eta. Timirtte keettay  gorddettiyo wode, eti Geeshsha Maxaafaappe ay tamaaridaakko bantta danddayido keenan taassi yootidosona. Eti malaata qaalaa erenna gishshawu, etaara haasayiyoogee metiyaaba. SHin taani ayyaanaabaa wozanappe dosiyoogaa eti akeekidosona. Eti oottiyoobaynne Geeshsha Maxaafay yootiyoobay maayettiyoogaa taani akeekido gishshawu, eti sabbakanawu biyo wode etaara baas. Daro takkennan, taani xammaqettanawu koyaas; Masqqala 5, 1941n, ollaappe kessido haattay kumido ganddan Biili tana xammaqiis. Haattay keehi irxxa!

Ohayon, Kilevlande kataman 1946n, hayttay siyennaageetuura gita shiiquwan

Timirtte keettay gorddettin 1946n taani soo simmido wode, Amarkkan Ohayo giyoosan, Kilevlande kataman gita shiiquwaa shiiqida. He shiiquwan koyro gallassi tamaariyoobaa akeekanaadan tana maaddanawu ta michontti kayan kayan masttooshaa xaafidosona. SHin naaˈˈantto gallassi, hayttay siyennaageetussi yan malaata qaalan wokkaaliyoogaa erada taani keehi ufayttaas. Hegaa gishshawu, taani shiiquwan ufayttaas; qassi Geeshsha Maxaafaa tumaa geeshshada akeekidoogan garamettaas!

TUMAA TAMAARISSIYOOGAA

He wode, naaˈˈantto Alamiyaa Olay biron wuriyo gishshawu, asay ba yeletido biittaa keehi siiqees. Taani gita shiiquwaappe simmada timirtte keettan ta ammanuwawu exatanawu murttaas. Yaatiyo gishshawu, banddiraa siraataa bonchiyoogaanne nu biittaa mazamuriyaa malaata qaalan yexxiyoogaa aggaas. Qassi taani baalaanne haymaanootiyaa siraataa bonchiyoogaa aggaas. Timirtte keettaa asati hegan ufayttibookkona; qassi yashissiyoogaaninne worddotiyoogan ta qofaa laamissanawu malidosona. Hegee tanaara issippe tamaariyaageeti wocamanaadan oottikkonne, taani etayyo markkattanaadan maaddiis. Tanaara tamaariya Lari Andrasofi, Norman Ditrikinne Aymal SHinayderi wurssettan tumaa ekkidosona; qassi eti ha wodiyan ammanettidi Yihoowawu haggaazoosona.

Hara katamaa biyo wode, taani hayttay siyennaageetussi ubbatoo markkattays. Leemisuwawu, Montiryaalen hayttay siyennaageeti shiiqiyo sohuwan, makkalanchatu citaa yame gidida Edi Tager giyo yelagawu markkattaas. I hayqqana gakkanawu Kubeeke kataman, Laval giyoosan deˈiya malaata qaalaa gubaaˈiyaa yame gididi deˈiis. Geeshsha Maxaafay yootiyoobay tumakkonne eranawu Beeriyaa asaagaadan keehi pilggida Kiwan Ardanazi giyo yelagaarakka taani gayttaas. (Oos. 17:10, 11) Ikka tumaa ekkiis; qassi hayqqana gakkanaashin gubaaˈe cima gididi Ontariyo giyoosan, Otuwa kataman ammanettidi oottiis.

1950 doomettaa heeran ogiyan markkattishin

Taani 1950n Vankover giyoosan deˈanawu baas. Taani hayttay siyennaageetussi sabbakiyoogaa dosikkonne, Kris Spayser giyo, hayttay siyiyo maccaaseesi ogiyan markkattidoogaa mule dogikke. A maxeetiyaa konttiraatiyaa gelaasu; qassi taani Gari giyo i azinaara gayttanaadan koyaasu. Hegaa gishshawu, taani eta soo baas; baada qofaa xaafi xaafidi bessiyoogan adussa  wodiyawu tobbida. Hegaappe simmin etaara gayttabeykke; shin amarida layttappe guyyiyan, Ontariyo giyoosan, Toronto kataman issi gita shiiquwan eti tanaara gayttin keehi garamettaas. Gari he gallassi xammaqettiis. Tumay awan woy awude xaphuwaa yeddanaakko nuuni erenna gishshawu ubbatoo sabbakana koshshiyoogaa he hanotay tana hassayissiis.

Guyyeppe, taani Sasketun katamaa simmaas. Jenonne Joˈano giyo, hayttay siyenna ba mentte macca naata taani Geeshsha Maxaafaa xannaˈissanaadan oychida issi aayeera taani yan gayttaas; eti taani tamaarido, hayttay siyennaageeti tamaariyo timirtte keettan tamaaroosona. Takkennan, he naaˈˈu macca naati eti tamaariyoobaa banttanaara tamaariyaageetuussi yootidosona. Wurssettan, eta kifiliyaappe ichashu naati Yihoowa Markka gididosona. Etappe issinna Yunes Kolano. Taani hayttay siyennaageetu timirtte keettan tamaariyoogaa wurssiyo laytti Yunesiira koyro gayttaas. He wode, a taayyo karameellaa immada nuuni laggetana danddayiyaakkonne oychaasu. A guyyeppe ta macho gidido gishshawu, tana keehi maaddiya asa gidaasu!

Yunesiira 1960⁠ninne 1989n

I aayyiyaa, Yunesa Geeshsha Maxaafaa xannaˈiyoogaa erido wode, timirtte keettaa dilekteree a xannaˈennaadan ammanttanawu malanaadan oottaasu. Yaatin, i a xannaˈiyo xuufiyaa ippe wotti ekkiis. SHin, Yunesa aggennan Yihoowabaa qoppanawu murttaasu. A xammaqettanawu qoppido wode, i aawaynne aayyiyaa iyyo, “Neeni Yihoowa Markka gidikko, nu sooppe kiyana koshshees!” yaagidosona. Yunesiyyo layttay 17 gidiyo wode, a sooppe kiyaasu; kiyin heeran deˈiya Yihoowa Markka gidida issi keetta asay a bantta son deˈanaadan oottiis. A aggennan xannaˈada, guyyeppe xammaqettaasu. Taani o 1960n machaas; shin i aawaynne aayyiyaa nu bullachaa yibookkona. Gidoppe attin, daro layttappe guyyiyan, eti nu ammanuwaanne nuuni nu naata dichido hanotaa nashshiyoogaa doommidosona.

 YIHOOWAY TAWU KOSHSHIYAABAA KUNTTIIS

Ta naˈay Nikolasinne a machiyaa Deboora, Londdene Beeteelen oottoosona

Nuuni hayttay siyenna aawanne aayo gidikkonne, hayttay siyiyo laappun attuma naata dichida. Hegee metiyaaba, shin nuuni etaara haasayanawunne tumaa eta tamaarissanawu eti malaata qaalaa eranaadan oottida. Gubaaˈiyan deˈiya ishanttinne michontti keehi maaddidosona. Leemisuwawu, nu naatuppe issoy Kawotettaa Addaraashan iitabaa haasayiyoogaa issi aaway nuuyyo xaafidi yootiis. Nuuni sohuwaara hegaa giigissida. Ta naatuppe oyddati, Jemisi, Jeri, Nikolasinne Istefeni, bantta maccaasatuuranne bantta soo asaara ammanettidi Yihoowawu haggaaziiddi deˈoosona. Oyddu naatikka cima gididi haggaazoosona. Hegaa bollikka, Nikolasinne a machiyaa Deboora, Birttaaniyaa macara biiruwan malaata qaalan birshshiyoogan maaddoosona; qassi Istefeninne a machiyaa SHanena, Amarkka macara biiruwan malaata qaalan birshshiyaageetu yame.

Nu bullachaa gallassaa 40tta layttaa bonchanappe issi agina kasetada, Yunesa kansseriyaa sahuwan hayqqaasu. He metiya wode ubban a keehi mino gidada deˈaasu. Dendduwaa hidootan a ammaniyoogee o minttiis. Taani o zaarettada beˈana wodiyaa yeemuwan naagays.

Ta naati Jemisi, Jerinne Isetefeni bantta machotuura malaata qaalan sabbakiyo oosuwaa dumma dumma ogiyan maaddoosona

Usuppune 2012n, taani kunddin cunˈˈiyaa meqettay meqqido gishshawu, taayyo maadoy koshshiis. Yaatiyo gishshawu, ta attuma naatuppe issoynne a machiyaa deˈiyoosaa baas. Nuuni haˈˈi Kalgari giyo Malaata Qaalaa Gubaaˈiyaa yame; taani yan cima gidada haggaazays. Taani malaata qaalaa gubaaˈiyaa yame koyro gididoy he wode. Ane qoppite! Taani 1946⁠ppe doommada he laytta ubban Inggilizetto qaalaa goˈettiya gubaaˈiyaa yame gidiyo gishshawu, ayyaanaaban waanada mino gididanaa? Yihooway aaway baynna naata naaganawu gelido ba qaalaadan tawu oottiis. (Maz. 10:14) Bantta dosan xaafidi bessiyoogan, malaata qaalaa tamaariyoogaaninne bantta danddayido keena ubban wokkalidi tana maaddida ubbaa galatays.

Layttay 79 gidiyo wode Amarkka Malaata Qaalan aqinyetu timirtte keettan tamaariyo wode

Odettiyaabaa akeekanawu issi issitoo danddayabeenna gishshawu woy hayttay siyennaageetu hanotaa akeekiya asi baynnaba milatiyo gishshawu, taani azzanidonne hidootaa qanxxido wodee deˈees. SHin, he wode, PHeexiroosi Yesuusawu, “Godau, nuuni ookko baanee? Neeyyo merinaa de7uwaa qaalai de7ees” giidoogaa qoppaas. (Yoh. 6:66-68) Ta wodiyan deˈiya, hayttay siyenna hara ishanttunne michonttudan, danddayancha gidana bessiyoogaa akeekaas. Taani Yihoowanne a dirijjitiyaa naagana bessiyoogaa tamaaraas; qassi hegaadan oottiyoogan taani keehi goˈettaas! Taayyo haˈˈi ta qaalan ayyaanaaban daro qumay deˈees; qassi Amarkka malaata qaalaa gubaaˈe shiiqotuuninne gita shiiqotun shiiqiyoogan ufayttays. Nu gita Xoossaa Yihoowawu, haggaaziyoogan taani ufayssiya deˈuwaa deˈays.