Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  Uddufune 2017

Asa Biittan Deˈiyaageetu Naata Maaddiyoogaa

Asa Biittan Deˈiyaageetu Naata Maaddiyoogaa

“Ta naati tumatettan de7iyoogaa siyiyoogaappe aadhdhidi, tana ufaissiyaabi baawa.”—3 YOH. 4.

MAZAMURE: 134, 133

1, 2. (a) Asa biittan deˈiya daro naata gakkiya metoy aybee? (b) Ha huuphe yohuwan ayba oyshata pilgganee?

JOOSHUWAY hagaadan giis: “Taani naatettaappe doommada sooninne gubaaˈiyan asa biittan deˈiya ta aawaanne ta aayee qaalaa haasayays. SHin taani timirttiyaa doomma simmada, nu deˈiyo biittaa qaalaa goˈettiyoogaa doommaas. Guutta laytta giddon, nu soo asaa qaalaa muleera aggaas. SHiiquwan tamaariyoobaa taani akeekikke; qassi ta aawaanne aayee wogaa erikke.” Jooshuwa gakkidabay meeze gididaba.

2 Ha wodiyan, 240,000,000⁠ppe dariya asay ba yelettido biittaappe harasan deˈees. Neeni asa biittan deˈiya aawa woy aayo gidikko, ne naati ayyaanaaban minnidi ‘tumatettan deˈanaadan’ neeyyo danddayettiyaabaa ubbaa waata oottana danddayay? (3 Yoh. 4) Qassi harati waati maaddana danddayiyoonaa?

AAWATOONNE AAYETOO, LOˈˈO LEEMISO GIDITE

3, 4. (a) Aawaynne aayyiyaa bantta naatussi waani loˈˈo leemiso gidana danddayiyoonaa? (b) Aawaynne aayyiyaa bantta naati ay oottanaadan koyana bessennee?

3 Aawatoonne aayetoo, intte naati merinaa deˈuwaa ogiyan biyoogaa doommanawu intte leemiso gidiyoogee keehi koshshees. Intte naati intte ‘kasetidi Xoossaa kawotettaa koyiyoogaa’ beˈiyo wode,  eti banttawu galla galla koshshiyaabawu Yihoowan ammanettiyoogaa tamaaroosona. (Maa. 6:33, 34) Hegaa gishshawu, guuttabay gidana giidi deˈite. Ayyaanaabaa gishshawu aquwaabaa aggibayiteppe attin, aquwaa demmana giidi ayyaanaabaa aggoppite. Acotennan deˈanawu baaxetite. ‘Saluwan duretanawu’ woykko Yihoowan sabettanawu koyiteppe attin, duretettaa woy “asa sabaa” koyoppite.—Marqqoosa 10:21, 22 nabbaba; Yoh. 12:43.

4 Intte naatussi wode xayana gakkanaashin oosuwan bichaaroppite. Eti woy intte hayttatanaadan woy duretanaadan koyiyoogaappe, eti Yihoowa sinttayiyo wode, intte etan ufayttiyoogaa yootite. Naati bantta aawaanne aayyiyo ishalissana koshshees giyo, Kiristtaanetussi bessenna qofaa aggite. “Aayyiyaanne aawai bantta naatuyyo miishsha minjjiyoogaappe attin, naati bantta aayeeyyoonne aawaayyo” minjjennaagaa hassayite.—2 Qor. 12:14.

AAWATOONNE AAYEETOO, QAALAY XUBE GIDENNADAN BAAXETITE

5. Aawaynne aayyiyaa Yihoowabaa bantta naatuura haasayana koshshiyoy aybissee?

5 Kaseti odettidaagaadan, ‘dumma dumma qaalan haasayiya kawotettatu ubbaappe’ asay Yihoowa dirijjitiyaa yiiddi deˈees. (Zak. 8:23) SHin qaalaa dummatettay intte intte naata tumaa tamaarissennaadan wayssana danddayees. Intte Geeshsha Maxaafaa xannaˈissiyo ooppenne intte naati inttessi aadhoosona; qassi eti Yihoowa ‘eriyoogan’ merinaa deˈuwaa demmana. (Yoh. 17:3) Injjetiyo wode ubban Yihooway tamaarissiyoobaa intte ‘haasayana’ koshshees; yaatiyo wode intte naati hegaa tamaarana.—Zaarettido Wogaa 6:6, 7 nabbaba.

6. Intte naati intte qaalaa tamaariyoogee eta waati maaddana danddayii? (Doomettan deˈiya misiliyaa xeella.)

6 Intte naati he heeran asay haasayiyo qaalaa timirtte keettaaninne heeraappe tamaarennan aggokkona; shin intte naati inttenaara ubba wode intte qaalaa haasayiyoogee he qaalaa tamaariyo waanna oge. Intte naati intte qaalaa eriyoogee inttenaara wozanappe haasayiyoogaappe hara goˈˈaa demmanaadankka maaddees. Intte naati naaˈˈu qaalaa eriyoogee qoppiyooban eta maaddees; qassi daro asaara haasayanaadan maaddees. Eti bantta haggaazuwaa aassanaadankka hegee maaddana danddayees. I aawaynne aayyiyaa asa biittan deˈiyo Karoliina hagaadan gaasu: “Kare biitta qaalaa goˈettiya gubaaˈiyaa yame gidiyoogee ufayssees. Qassi maadoy keehi koshshiyoosaa biidi maaddiyoogee loˈˈoba.”

7. Intte son qaalaa dummatettay deˈikko, intte ay oottana danddayeetii?

7 SHin asa biittan deˈiyaageetu naati heeraa wogaanne qaalaa meezetiyo wode, etappe amaridaageeti bantta aawaanne aayee qaalaa haasayanawu waayi koyana; ubba qassi waayi danddayana. Aawatoonne aayetoo, intte naatu hanotay hegaa mala gidikko, intte deˈiyo biittaa qaalaa amaridabaa tamaarana danddayeetii? Intte naati haasayiyoobaa, wodiyaa aattiyoobaanne asttamaaree etawu immiyo so oosuwaa intte akeekikko, qassi intte eta asttamaaretuura haasayana danddayikko, intte naati Kiristtaane gidanaadan loytti dichana danddayeeta. Ooratta qaalaa tamaaranawu wodiyaa koshshiyoogee, qassi issi uri baaxetananne ba huuphiyaa kawushshana koshshiyoogee tuma. SHin, intte naˈay tulle gidikko, intte aara haasayanawu malaata qaalaa tamaarekketii? Issi naˈay hara qaalaa loytti haasayikko, ayyo qoppidi hegaadan oottana koshshiyoogee qoncce *.

8. Intte naatu qaalaa intte geeshshi erana xayikko, intte naata waati maaddana danddayeetii?

8 Hara biittan deˈiya issi issi aawatinne aayeti bantta naati haasayiyo ooratta qaalaa geeshshidi haasayana danddayennaagee  tuma. Qaalay xube gidiyoogee aawatinne aayeti ‘geeshsha maxaafaa’ eraa bantta naatussi loytti qonccissennaadan metana danddayees. (2 Xim. 3:15) Intte hanotay hegaa mala gidikkokka, intte intte naati Yihoowa eranaadaaninne a siiqanaadan maaddana danddayeeta. SHana giyo gubaaˈe cimay hagaadan giis: “Nuna barkka dichida nu aayyiyaa nuuni loytti haasayiyo qaalaa keehi erukku; qassi taaninne ta michontti a haasayiyo qaalaa loytti erokko. SHin nuuni a xannaˈiyoogaa, woossiyoogaanne saaminttan saaminttan so asaa goynuwaa kaalettanawu bawu danddayettida ubbabaa oottiyoogaa beˈiyo wode, Yihoowa eriyoogee keehi koshshiyoogaa akeekida.”

9. Naaˈˈu qaalan xannaˈana koshshiyo naata yelidaageeti waati maaddana danddayiyoonaa?

9 Issi issi naata eti timirttiyaa tamaariyo qaalaaninne son haasayiyo qaalan Yihoowabaa tamaarissana koshshennan waayi aggana. Yaatanawu, issi issi aawatinne aayeti attamettida xuufeta, cenggurssan giigidabatanne biidota naaˈˈu qaalankka goˈettoosona. Asa biittan deˈiya aawatinne aayeti ooninne denttettennan, bantta naati Yihoowaara dabbotaa minttanaadan maaddanawu daro wodiyaa bazzana koshshiyoogee qoncce.

INTTE AY QAALAA GOˈETTIYA GUBAAˈIYAA YAME GIDANA KOSHSHII?

10. (a) Ay qaalaa goˈettiya gubaaˈiyan shiiqanaakko kuuyana bessiyay oonee? (b) I kuuyanaappe kase waatana koshshii?

10 Asa biittan deˈiyaageeti eta qaalaa haasayiya Yihoowa Markkatuppe haahuwan deˈiyo wode, eti he biittaa qaalaa goˈettiya gubaaˈiyaara issippe shiiqana koshshees. (Maz. 146:9) SHin, neeni haasayaa doommido qaalaa goˈettiya gubaaˈee heeran deˈikko, ‘Ay qaalaa goˈettiya gubaaˈee nu soo asawu loˈˈoo?’ giidi oychana koshshees. So asawu huuphe gidida uri wotti dentti qoppidi, woossidi, qassi ba macheeranne naatuura zorettidi hegaa kuuyana bessees. (1 Qor. 11:3) So asawu huuphe gidida uri qoppana koshshiyaabay aybee? Hegawu haniya maaray aybee? Ane amaridabaa beˈoos.

11, 12. (a) Qaalay issi naˈay gubaaˈiyaappe tamaariyoobaa waati akeekennaadan oottii? (b) Issi issi naati bantta aawaanne aayee qaalaa tamaaranawu koyennay aybissee?

11 Aawaynne aayyiyaa bantta naatussi koshshiyaabaa wotti dentti qoppana bessees. Ay qaalan gidinkka, issi naˈay tumaa loytti akeekanawu saaminttan saaminttan shiiquwan ayyaanaabaa guutta saatiyawu tamaariyoogaa xallay gidenna. SHin ane hagaa qoppite: Naati loytti akeekiyo qaalan shiiqiyo shiiquwan, geella aawatinne aayeti qoppiyoogaappe aaruwan, eti shiiquwaa biyoogaa xallan odettiyaabaa tamaarana danddayoosona. Naati qaalaa loytti akeekenna wode hegaadan waayi hanana. (1 Qoronttoosa 14:9, 11 nabbaba.) Qassi issi naˈawu i yeletido biittaa qaalay a qaalaa gidennan aggana danddayees. Issi issi naati bantta aawaanne aayee qaalan qofaa yootiyoogaa, qonccissiyoogaanne haasayaa haasayiyoogaa tamaarana danddayoosona; shin eti yootiyoobay eta wozanaa qofaa gidenna.

12 Hegaa bollikka, issi naˈa wozanaa denttettiyaabay qaala xalla gidenna. Doomettan abaa denttido Jooshuwa hanotaykka hegaara issi mala. A michiyaa Esttera, “Naatuyyo eta aawaanne aayee qaalay, wogaynne haymaanootee dummatennaba” yaagaasu. Naati bantta aawaanne aayee wogaa erana xayikko, eta qaalaanne eta ammanuwaabaa tamaaranawu koyennan aggana danddayoosona. Asa biittan deˈiya aawatinne aayeti ay oottana danddayiyoonaa?

13, 14. (a) Asa biittan deˈiya azinaynne machiyaa he biittaa qaalaa goˈettiya gubaaˈiyaa biidoy aybissee? (b) Eti ayyaanaaban waanidi minni deˈidonaa?

13 Kiristtaane aawatinne aayeti banttawu koshshiyaabaappe aaruwan bantta naati ayyaanaaban minnanaadan oottoosona. (1 Qor. 10:24) Jooshuwanne Estteri aaway Sameeli hagaadan giis: “Ta machiyaanne taani nu naati ay qaalan ayyaanaaban dicciyaakko akeekiyoogaa  beˈidi, aadhida eratettaa demmanawu woossida. Nu woosaa zaaroy nuuni loˈˈo giidi qoppidoba gidenna. SHin nu qaalaa goˈettiya gubaaˈiyaappe eti maadettiyoobay guutta gidiyoogaa nuuni akeekido wode, he biittaa qaalaa goˈettiya gubaaˈiyaa baanawu qofaa qachida. Nuuni ubbatoo issippe shiiquwaa shiiqoosinne haggaazoos. Qassi nu deˈiyo biittaa ishanttinne michontti nunaara qumaa maanaadaaninne allaxxanaadan shoobbida. Nuuni hegaadan oottidoogee nu naati ishantta eranaadan, qassi etayyo Xoossa xalla gidennan, Aawanne Dabbo gidida Yihoowa eranaadan maaddiis. Hegee eti nu qaalaa loytti eriyoogaappe keehi koshshiyaaba gidiyoogaa akeekida.”

14 Sameeli gujjidi hagaadan giis: “Ta machiyaanne taani ayyaanaaban minnidi deˈanawu, nu qaalaa goˈettiya gubaaˈiyankka shiiqoos. Deˈoy bichaarissiyo gishshawu, nuuni daafuroos. SHin nuuni oottiyoobaaninne nu aggi bayidoban Yihooway nuna anjjido gishshawu, a galatoos. Nu naati heezzaykka kumetta wodiyaa Yihoowawu haggaazoosona.”

YELAGATI OOTTANA DANDDAYIYOOBAA

15. Kiristtiino giyo michiyaa he biittaa qaalaa goˈettiya gubaaˈiyan Yihoowawu loytta oottana gaada qoppidoy aybissee?

15 Gamma gakkida naati eti loytti akeekiyo qaalaa goˈettiya gubaaˈiyan Yihoowawu loytti haggaazanaagaa akeekana danddayoosona. Yaatikko, eta aawatinne aayeti banttana bantta naati dosennabadan qoppana koshshenna. Kiristtiina hagaadan gaasu: “Taani ta aawaanne ta aayee qaalaa amaridabaa erays; shin shiiqotun he qaalan tamaariyoobaa akeekana danddayikke. Taayyo layttay 12 gidido wode, taani timirttiyaa tamaariyo qaalan gita shiiquwaa shiiqaas. Taani tamaariyoobay tuma gidiyoogaa koyro akeekidoy he wode! Taani timirttiyaa tamaariyo qaalan woosaa doommin laamettanaadan oottida gitabay haniis. Taani wozanappe Yihoowa haasayissana danddayaas!” (Oos. 2:11, 41) Kiristtiina asa gamma gakkido wode, hegaa xeelliyaagan ba aawaaranne aayeera haasayada he biittaa qaalaa goˈettiya gubaaˈiyaa baanawu kuuyaasu. A, “Taani timirttiyaa tamaariyo qaalan Yihoowabaa tamaariyoogee tana oosuwawu denttettiis” yaagaasu. Sohuwaara, Kiristtiina ufayttiya kumetta wode aqinye gidaasu.

16. Naadiyo giyo michiyaa kare biittaa qaalaa goˈettiya gubaaˈiyaappe babeenna gishshawu ufayttiyoy aybissee?

16 Yelagatoo, intte deˈiyo biittaa qaalaa goˈettiya gubaaˈiyaa yame gidana bessiyaabadan qoppeetii? Yaatikko, aybissi qoppidaakko inttena oychite. He gubaaˈiyaa biyoogee intte kaseegaappe aaruwan Yihoowakko shiiqanaadan maaddaneeshsha? (Yaaq. 4:8) Woy qassi inttena wochiya asi woy intte oottiyoobi darennaadan giidi baanawu koyidetii? Haˈˈi Beeteelen haggaaziya Naadiya hagaadan gaasu: “Taani, ta ishaynne ta michontti panttatettaa wode, he biittaa qaalaa goˈettiya gubaaˈiyaa baanawu koyida.” SHin i aawaynne aayyiyaa bantta naati biyoogee etawu ayyaanaaban loˈˈo gidennaagaa eroosona. “Nu aawaynne aayyiyaa nuna bantta qaalaa tamaarissanawu minni oottidoogawunne nuuni kare biittaa qaalaa goˈettiya gubaaˈiyaappe beennaadan oottidoogawu haˈˈi eta galatoos. Hegee nu deˈuwan nuna keehi maaddiis; qassi hara asay Yihoowabaa eranaadan maaddanawu hanotay keehi injjetanaadan oottiis.”

HARATI WAATI MAADDANA DANDDAYIYOONAA?

17. (a) Naata dichanaadan Yihooway oossi maataa immidee? (b) Aawaynne aayyiyaa bantta naata tumaa tamaarissanawu maaduwaa waati demmana danddayiyoonaa?

17 Yihooway aawaassanne aayeessappe attin, eta yelidaageetuyyo woy hara ooyyoonne naata tuman dichiyo maataa immibeenna. (Leemiso 1:8; 31:10, 27, 28 nabbaba.) SHin bantta deˈiyo biittaa qaalaa erenna aawatussinne  aayetussi naatu wozanaa denttettanawu maadoy koshshennan waayi aggana. Hegaadan maaddana mala giigissiyoogee eti bantta maataa aggi bayiyoogaa bessenna; shin hegee naata “Godaa seeraaninne zoriyan” dichiyoogaa gidana danddayees. (Efi. 6:4) Leemisuwawu, aawatinne aayeti so asaa goynuwaa kaalettiyoogaanne bantta naati loˈˈo laggeta dooranaadan maaddiyoogaa xeelliyaagan qofaa immanaadan gubaaˈiyan deˈiya cimata oychana danddayoosona.

Naatikka eta yelidaageetikka gubaaˈiyan deˈiyaageetuura laggetiyoogan goˈettoosona (Mentto 18, 19 xeella)

18, 19. (a) Ayyaanaaban mino ishanttinne michontti yelagata waati maaddana danddayiyoonaa? (b) Aawatinne aayeti ubbatoo ay oottana koshshii?

18 Leemisuwawu, aawaynne aayyiyaa bantta so asaa goynuwan hara keettaa asaa issi issitoo shoobbana danddayoosona. Ayyaanaaban mino laggeti etaara haggaaziyo wodenne loˈˈoban allaxxiyo wode yelagati ayyaanaaban diccoosona. (Lee. 27:17) Qommoora abaa denttido SHani hagaadan giis: “Tana ayyaanaaban maaddida ishantta loytta hassayays. SHiiquwan taani haasayanaadan haasayay tawu imettin tana eti maaddiyo wode, taani ubbatoo gujjada tamaarays. Qassi nuuni issippe wodiyaa attiyoogan taani ufayttays.”

19 Aawatinne aayeti bantta naata maaddanaadan dooriyoogeeti eta maataa banttawu ekkennan, etabaa loˈˈobaa haasayiyoogan naati bantta aawaanne aayyiyo bonchanaadan ubbatoo maaddana koshshees. Qassi, maaddiyaageeti gubaaˈiyan deˈiyaageetuppe woy haratuppe amaridaageeti kandduwaaban siranaadan oottiya aybippenne naageettana bessees. (1 PHe. 2:12) Aawatinne aayeti bantta naata haratu xallay ayyaanaaban loohissanaadan aggi bayana koshshenna. Eti laggeti maaddiyoode kaallananne bantta naata ubbatoo tamaarissana koshshees.

20. Yelidaageeti bantta naati Yihoowayyo loytti oottiyaageeta gidanaadan waati maaddana danddayiyoonaa?

20 Yelidaageetoo, Yihooway inttena maaddanaadan woossite; qassi intteyyo danddayettidabaa ubbaa oottite. (2 Hanidabaa Odiya 15:7 nabbaba.) Intte koyiyoobaa qoppiyoogaappe intte naati Yihoowaara dabbotanaadan oottite. Intte naˈay Xoossaa Qaalaa wozanan wottanaadan maaddanawu intteyyo danddayettida ubbabaa oottite. Intte naˈay Yihoowayyo loˈˈo ashkkara gidana danddayiyoogaa awudenne siroppite. Intte naati Xoossaa Qaalaanne intte loˈˈo leemisuwaa kaalliyo wode, kiitettida Yohaannisi ayyaanaaban ba naatubaa, “Ta naati tumatettan de7iyoogaa siyiyoogaappe aadhdhidi, tana ufaissiyaabi baawa” giidoogaadan, inttekka gaana danddayeeta.—3 Yoh. 4.

^ MENT. 7 Laappune 2007, Beegottite! (Amaarattuwaa) maxeetiyan sinttaa 10-12n deˈiya, “Hara Qaalaa Tamaarana Danddayaasa!” giyo huuphe yohuwaa xeella.