Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  December 2016

Xoossaa Aaro Kehatettan Aylletettaappe Kiyadasa

Xoossaa Aaro Kehatettan Aylletettaappe Kiyadasa

“Nagarai inttena haaranau bessenna; intte Xoossaa aaro kehatettaappe garssaara [deˈeeta].”—ROO. 6:14.

MAZAMURE: 2, 29

1, 2. Roome 5:12y nuna waati maaddana danddayii?

NEENI keehi eriyoonne darotoo yootiyo Geeshsha Maxaafaa xiqiseta xaafanawu koyikko, Roome 5:12 koyro xaafanee? Ha xiqisee, “Nagarai ha sa7aa issi asa baggaara geliis; he nagarai banaara haiquwaa ehiis; hegaa gaasuwan, asai ubbai nagara oottido gishshau, haiqoi asa zare ubbaa gakkiis” yaagees. Neeni ha xiqisiyaa aapputoo asawu yootidaakko qoppa.

2 Ha xiqisee Tumuppe Geeshsha Maxaafay Tamaarissiyoy Aybee? giyo maxaafan darosan deˈees. Ha maxaafaa ne naata woy harata xannaˈissiyo wode, Xoossay saˈawu halchidobaa, wozuwaabaanne hayqqidaageetu hanotaabaa qonccissanawu Roome 5:12 nabbabennan aggakka; hegeeshemppo 3n5ninne 6n deˈees. SHin neeni Yihoowa ufayssanawu oottiyoobaara, qassi demmanawu hidootiyoobaara gayttidaagan Roome 5:12 darotoo qoppay?

3. Nu hanotaabaa ay erana bessii?

3 Nuuni ubbaykka nagarancha gidiyoogee qoncce. Nuuni ubba wode baloos. SHin Xoossay nuuni biitta gidiyoogaa akeekeesinne nuuyyo qarettees; hegaa eriyoogee nuna minttettees. (Maz. 103:13, 14) Yesuusi tamaarissido woosan, “Nu naaquwaa  atto ga” giidi Xoossaa wossanaadankka yootiis. (Luq. 11:2-4) Hegaa gishshawu, Xoossay nuuyyo atto giido nagaraa ubbatoo qoppiiddi unˈˈettana bessenna. Yihooway nuna waati atto giyaakko ane pilggoos.

XOOSSAA AARO KEHATETTAN MAAROTAA DEMMIDA

4, 5. (a) Roome 5:12n deˈiya qofaa akeekanawu maaddiyaabay aybee? (b) Roome 3:24n odettida ‘aaro kehatettay’ aybee?

4 Kiitettida PHawuloosi Roome 5:12n yootido qofaa akeekanawu, ha xiqisiyaa yuushuwan deˈiya shemppotu qofay, ubba qassi shemppo 6n deˈiya qofay keehi maaddees. Hagee Yihooway nuna waati maariyaakko akeekanawu maaddees. SHemppo 3n hagaadan giya qofay deˈees: “Asai ubbai nagaraa oottiis; . . . SHin eti Xoossai immiyo a aaro kehatettan, banttana woziya Kiristtoos Yesuusa baggaara coo xillidosona.” (Roo. 3:23, 24) PHawuloosi ‘aaro kehatettaa’ giidobay aybee? Issi xuufee yootiyoogaadan, i goˈettido Giriiketto qaalay “asi oychin woy kushe zaaranaadan qoppidi gidennan, kehidi coo oottiyoobaa” bessees. Hegee bessees giyo imota gidenna.

5 Jon Parkhersta giyo eranchay, “He [Giriiketto qaalay] Xoossaara woy Kiristtoosaara gayttidaagan odettiyo wode darotoo eti asaa wozanawunne ashshanawu aaro kehatettan coo oottidobaa bessees” yaagiis. Ooratta Alamiyaa Birshshettay he qaalaa ‘issi uri tawu bessees geenna kehatettaa’ giyo qofan birshshees. SHin Xoossay he aaro kehatettaa waati bessidee? Qassi hegee neeni hidootiyoobaaranne neeyyo Xoossaara deˈiya dabbotaara waani gayttii? Ane hegaa beˈoos.

6. Xoossaa aaro kehatettan asay huuphiyan huuphiyan waani goˈettana danddayii?

6 Nagaray “issi asa,” Addaame baggaara “ha sa7aa . . . geliis.” Hegaa gishshawu, ‘issi bitaniyaa nagaraa gaasuwan hayqoy kawotiis.’ PHawuloosi gujjidi “issi urai, Yesuus Kiristtoosi” oottidoban ‘Xoossaa daro aaro kehatettay’ qonccidoogaa yootiis. (Roo. 5:12, 15, 17) He aaro kehatettay asa ubbaayyo loˈˈobaa demissiis. “Issoi [Yesuusi] eeno giidoogan daro asai xillana.” Xoossaa aaro kehatettay “Yesuus Kiristtoosa baggaara, nuna merinaa de7uwau” kaalettana danddayees.—Roo. 5:19, 21.

7. Wozoy Xoossay kehidi immido, nuussi bessenna imota giyoy aybissee?

7 Yihooway ba Naˈay wozuwaa qanxxanaadan saˈaa kiittana mala a oychana danddayiya uri baawa. Ubba qassi, nagaray atto geetettanaadan Xoossaynne Yesuusi wozuwaa baggaara oottidobay nagarancha asi tawu bessees giyooba gidenna. Hegaa gishshawu, nu nagaray atto geetettiyoogeenne merinaa deˈuwaa hidootay nuuni nuuyyo bessees giyo kehatetta gidenna. Xoossaa imota gidida aaro kehatettaa nuuni nashshananne hegaa nashshiyoogaa bessiya ogiyan deˈana koshshees.

XOOSSAA AARO KEHATETTAA NASHSHIYOOGAA

8. Issi issi asati bantta nagaraa xeelliyaagan balabaa ay qoppana danddayiyoonaa?

8 Nuuni Addaameppe nagaraa laattido gishshawu, baloosinne nagaraa oottoos. SHin, ‘Taani Xoossay nagaradan xeelliyo balabaa oottikkokka, hegawu hirggana bessenna. Yihooway ta nagaraa atto gaana’ giidi qoppiyoogan Xoossaa aaro kehatettaa xaasayi xeelliyoogee gita nagara. Kiitettidaageeti deˈiyo wodekka issi issi Kiristtaaneti hegaadan qoppidoogee azzanttiyaaba. (Yihudaa 4 nabbaba.) Nuuni hegaadan geennan aggana danddayoos; shin he iita qofay nu wozanan deˈin, leddan leddan hegaadan qoppiyoogaa doommana danddayoos.

9, 10. PHawuloosinne harati nagaraanne hayquwaa aylletettaappe waani kiyidonaa?

 9 Nuuni, “Xoossay ta hanotaa akeekees. I taani oottido balabaa xaasayi xeellees gaana” giidi qoppennaadan PHawuloosi mintti yootiis. Ayssi giikko, i giidoogaadan, Kiristtaaneti ‘nagarawu hayqqiichidosona.’ (Roome 6:1, 2 nabbaba.) Eti saˈan paxa deˈiiddi waanidi ‘nagarawu hayqqiichidosona’ geetettii?

10 Xoossay wozuwaa baggaara PHawuloosaagaa gujjin, he wode deˈiya hara Kiristtaanetu nagaraa atto giis. Hegaa gishshawu, eti awu ayyaana naata gidanaadan Yihooway geeshsha ayyaanan tiyiis. Hegaappe denddidaagan, etawu saluwaa biyo hidootay deˈees. Eti ammanettidi deˈikko, saluwan Kiristtoosaara issippe haarana. SHin PHawuloosi eti saˈan Xoossawu oottiiddikka, ‘nagarawu hayqqiichidoogaa’ yootiis. I hegaa qonccissanawu asatettan hayqqidi, hayqqenna ayyaana mereta gididi saluwan deˈanawu denddida Yesuusa leemisuwaa goˈettiis. Hayqoy naaˈˈantto Yesuusa haarenna. ‘Nagaraa oottennaadan hayqqidabadan, qassi Kiristtoos Yesuusa baggaara Xoossawu paxa deˈiyaabadan qoppiya’ ayyaanan tiyettida Kiristtaanetu hanotaykka hegaa mala. (Roo. 6:9, 11) Eta deˈoy kaseegaa mala gidenna. Eti nagaraa oottanaadan denttettiya amuwawu haarettiyoogaa aggidosona. Eti bantta kase deˈuwawu hayqqidosona.

11. Gannatiyan merinawu deˈanawu hidootiya nuuni waani ‘nagarawu hayqqidoo’?

11 Nuuni shin? Nuuni Kiristtaane gidanaappe kase, nu oottiyoobay Xoossaa sinttan ay keena balakko woy iitakko erennan darotoo nagaraa oottida. Nuuni kase “tunatettaunne moorobau aille.” He wode nuuni “nagarau ailletidi” deˈida. (Roo. 6:19, 20) SHin Geeshsha Maxaafaa tumaa siyidi, issi issiban laamettidanne nu huuphiyaa Xoossawu geppidi xammaqettida. He wodeppe doommidi, Xoossaa timirttiyawunne maarawu ‘kumetta wozanaappe azazettida.’ Nuuni ‘nagaraa aylletettaappe kiyidi, xillotettawu aylle gidida.’ (Roo. 6:17, 18) Hegaa gishshawu nuuni, “nagara ooso baggaara gidikko haiqqiichchida.”

12. Nuuni ubbay doorana bessiyaabay aybee?

12 PHawuloosi, “Intte intte asatettaa amuwau azazettana mala, nagarai haiqqiya intte asatettaa haaroppo” giidoogaa ne wozanan wottada, ne hanotaa qoppa. (Roo. 6:12) Nu nagarancha asatettaa amuwaa polikko ‘nagaray nuna haaranaadan’ eeno goos. Nagaray nuna haaranaadan “eeno” gaana woy haarennaadan oottana danddayiyo gishshawu, nu wozanay tumuppe koyiyoobay aybakko akeekana koshshees. Hagaadan nena oycha: ‘Issi issitoo, nagarancha gidida ta asatettay woy qofay taani iitabaa oottanaadan denttettana mala eeno giyaanaayye nagara oosuwawu hayqqidanaa? Taani Kiristtoos Yesuusa baggaara Xoossawu paxa deˈiyaanaa?’ Hegaara gayttidaagan nuuni oottiyoobay Xoossay nu nagaraa atto giidi bessido aaro kehatettaa ay keena nashshiyaakko bessees.

BAAXIYAN XOONANA DANDDAYAASA

13. Nagaraa oottiyoogaa aggana danddayiyoogaa bessiya naqaashay aybee?

13 Yihoowa asay a eranaappe, siiqanaappenne awu haggaazanaappe kase ‘oottiyoobaa’ haˈˈi aggiis. Eti kase oottiyo issi issibay ‘haˈˈi yeellayiya yoho,’ qassi hayqo kaalettiyaaba gidana danddayees. (Roo. 6:21) SHin eti laamettidosona. Beni Qoronttoosa gubaaˈiyan deˈiya darotu hanotay hegaa mala. Etappe issoti issoti kase eeqawu goynniyaageeta, shaaramuxiyaageeta, attuma asa gidiiddi attuma asaara shaaramuxiyaageeta, kaysota, mattottiyaageetanne hegaa malabaa oottiyaageeta. SHin eti ‘meecettidosonanne  geeyidosona.’ (1 Qor. 6:9-11) Roome gubaaˈiyan deˈida issotu issotu hanotaykka hegaa mala. PHawuloosi ayyaanay denttettin etawu hagaadan giis: “Intte asatettaappe issisaanne mooro ooso oottanau nagarau immoppite; shin haiquwaappe denddida asaadan inttena Xoossau immite; qassi intte kumetta asatettaakka xillo ooso oottanau Xoossau immite.” (Roo. 6:13) PHawuloosi ayyaanaaban eti geeshsha gididi deˈiyoogan ubbatoo Xoossaa aaro kehatettan goˈettanaagaa ammanettiis.

14, 15. ‘Kumetta wozanaappe azazettiyoogaa’ xeelliyaagan nuna ay oychana koshshii?

14 Ha wodiyankka hanotay hegaa mala. Issi issi ishanttunne michonttu hanotay kase Qoronttoosan deˈidaageetuugaa mala gidana danddayees. SHin etikka laamettidosona. Eti nagaraa oottiyoogaa aggidosonanne ‘meecettidosona.’ Neeni hegaadan oottidaba gidikkokka, Xoossaa sinttan haˈˈi ne hanotay ay malee? Xoossaa aaro kehatettaappe denddidaagan demmiyo maarotan haˈˈi ‘ne asatettaa nagarawu immennan agganawu’ murttadii? Qassi ‘hayquwaappe denddida asadan nena Xoossawu immuutee’?

15 Yaatanawu, Qoronttoosan deˈida issoti issoti oottidoogaa mala gita nagaraa zaari zaaridi oottiyoogaappe nuuni haakkana bessees. Nuuni Xoossaa aaro kehatettaa demmidabadan, qassi ‘nagaray nuna haarana bessennabadan’ qoppiyaaba gidikko, hegaappe haakkiyoogee koshshiyaaba. Gidoppe attin, nuuni issi issi asay xaasayi xeelliyo nagaraappe haakkanawu nuussi danddayettida ubbabaa oottiyoogankka ‘kumetta wozanaappe azazettanawu’ murttidoo?—Roo. 6:14, 17.

16. Issi Kiristtaanee gita nagaraa oottiyo meeze xallaappe gidennan, harabaappekka haakkana koshshiyoogaa waati eriyoo?

16 Kiitettida PHauloosabaa qoppa. I 1 Qoronttoosa 6:9-11n odettidaagaa mala gita nagaraa oottibeennaagaa eroos. Gidoppe attin, i nagaraa oottidoogaa yootiis. Hagaadan giis: “Taani tana nagarau baizzida haiqqiya asa; taani oottiyoobaa akeekikke; aissi giikko, taani ixxiyoobaa oottaisippe attin, taani oottanau dosiyoobaa oottikke.” (Roo. 7:14, 15) PHawuloosi nagaradan xeelliyo harabay deˈiyoogaanne hegaa xoonanawu i baaxetidoogaa ha qofaappe akeekoos. (Roome 7:21-23 nabbaba.) Nuunikka ‘kumetta wozanaappe azazettanawu’ baaxetiyoogan a leemisuwaa kaalliyaageeta gidoos.

17. Neeni ammanettana koshshiyoy aybissee?

17 Leemisuwawu, ammanettiyoogaabaa qoppa. Ammanettiyoogee Kiristtaanetuppe keehi koyettiyaaba. (Leemiso 14:5; Efisoona 4:25 nabbaba.) Seexaanay ‘wordduwawu aawa.’ Hanaaneenne a machiyaa worddotido gishshawu hayqqidosona. Nuuni eta milatana koyenna gishshawu worddotokko. (Yoh. 8:44; Oos. 5:1-11) SHin ammanettiyoogee worddotennaagaa xallee? Nuuni Xoossaa aaro kehatettaa wozanappe nashshikko, hara ogiyankka ammanettiyoogaa bessana koshshees.

18, 19. Ammanettiyoogee worddotennan aggiyoogaa xalla gidennaagaa qonccissa.

18 Worddotiyoogee tuma gidennabaa yootiyoogaa. Yihooway ba asay mule worddotennaadan koyees. I beni Israaˈeelata, “Taani GODAI, intte Xoossai geeshsha gidiyo gishshau, inttekka geeshsha gidite” yaagidi azaziis. Qassi eti aybin aybin geeshsha gidanaakkokka yootiis. Xoossaa azazuwaappe amaridaagee, “Wuuqqoppite, worddotoppite, issoi issuwaa cimmoppite” yaagees. (Wog. 19:2, 11) Mule worddotikke giya urikka harata cimmiyoogan ammanettennaagaa gidana danddayees.

Nuuni worddotenna malanne cimmenna mala murttidoo? (Mentto 19 xeella)

19 Leemisuwawu, issi uri aakime keetti baanawu wonttetta gallassi oosuwawu yaana danddayennaagaa woy oosuwaappe  kasetidi kiyana bessiyoogaa bana oottissiyaagawu woy banaara oottiyaageetuyyo yootana danddayees. SHin i aakime keetti biyaabadan yootidoy, issi kutti xale shammanaassa woy kasetidi akkamettidobawu miishsha qanxxanaassa. SHin i he galla oottennan agganawu koyido waanna gaasoy ba soo asaara harasaa biidi allaxxanaassa. I aakime keetti baana giidobay amarida ogiyan tuma gidana danddayees; shin he uri ammanettiya asa gaana danddayiyoo? Hegee i cimmiya asa gidiyoogaa bessennee? Asay hara asa cimmanawu eriiddi issi issibaa oottiyoogaa neenikka akeekennan aggakka. Eti hegaadan oottiyoy qixaatiyaappe attanaassa woy bantta koyiyoobaa demmanaassa gidana danddayees. Issi uri qoncce gidida wordduwaa haasayana xayikkonne, “Issoi issuwaa cimmoppite” giidi Xoossay azazidobaa azazettana bessees. “Intte kumetta asatettaa geeshshabaa oottanau; xillotettau aille oottidi immite” yaagiya Roome 6:19kka qoppa.

20, 21. Xoossaa aaro kehatettay nuuni waatanaadan denttettana bessii?

20 Nuuni Xoossaa aaro kehatettaa nashshikko shaaramuxiyoogaa, mattottiyoogaa woy Qoronttoosan deˈida issoti issoti oottidoogaa mala gita nagara xallaappe gidennan harabaappekka haakkoos. Xoossaa aaro kehatettaa ekkikko, shaaramuxiyoogaa xallaappe gidennan, shori baynnaban allaxxiyoogaappekka haakkoos. Nu kumetta asatettaa xillotettawu aylle oottidi immiyoogee mattottiyoogaappe haakkiyoogaa xalla gidennan, mattottanawu qiisay attanaashin uyiyoogaappekka haakkanaadan oottees. Hegaa mala iitabaa eqettiyoogee nuna baaxeyana danddayees; gidikkokka he baaxiyaa xoonana danddayoos.

21 Nuuni gita nagaraa xallaappe gidennan, asay xaasayi xeelliyo nagaraappekka haakkana bessees. Nuuni polo hanotan hegaadan oottana danddayennaagee qoncce. Gidikkokka, nuuni PHawuloosaagaadan baaxetana koshshees. I ba ishantta, “Intte intte asatettaa amuwau azazettana mala, nagarai haiqqiya intte asatettaa haaroppo” yaagidi minttettiis. (Roo. 6:12; 7:18-20) Nuuni nagara ubbaa eqettikko, Kiristtoosa baggaara qonccida Xoossaa aaro kehatettaa tumuppe nashshiyoogaa bessoos.

22. Xoossaa aaro kehatettaa nashshiyaageeti demmana woytoy aybee?

22 Xoossaa aaro kehatettan nu nagaraappe maarotaa demmida, qassi sinttappekka maarotaa demmana. Hegaa nashshiiddi, asay xaasayi xeelliyo nagaraakka oottennan agganawu murttoos. Yaatikko nuuni demmana woytuwaa PHawuloosi hagaadan giis: “Nagaraa ailletettaappe intte kiyidi, Xoossau haarettideta; qassi intte oottiyo ubbaban inttena muleera au aattidi immdeta hegee intteyyo wore; hegaa wurssettai merinaa de7uwaa.”—Roo. 6:22.