Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  December 2016

 DEˈUWAN HANIDABAA

‘Ubba Asawu Ubbabaa’ Gidaas

‘Ubba Asawu Ubbabaa’ Gidaas

“Neeni xammaqettikko, taani nena aggada baana!” Ta aaway 1941n, ta aayyiyo hegaadan giidi yashissiis. I yashissikkokka, a xammaqettada bana Xoossaa Yihoowawu geppidoogaa bessanawu qofaa qachaasu. Ta aaway yashissidoogaadankka aggidi biis. He wode ta hosppun laytta naˈa.

HEGAAPPE kasekka taani Geeshsha Maxaafaa tumaa dosays. Geeshsha Maxaafaa qofay deˈiyo xuufeta ta aayyiyaa demmaasu; hegan deˈiya qofay, ubba qassi misileti tana keehi ufayssoosona. Ta aayyiyaa tamaariyoobaa tawu yootanaadan ta aaway koyenna. SHin taani eranawu koyiyo gishshawu oychays; yaatiyo gishshawu, ta aaway son baynna wode a tana xannaˈissawusu. Hegaappe denddidaagan, taanikka ta deˈuwaa Yihoowawu geppanawu qofaa qachaas. Tawu layttay tamma gidin, 1943n, Inggilizen Blakpul giyo kataman xammaqettaas.

YIHOOWAWU HAGGAAZIYOOGAA DOOMMAAS

Ta aayyiyaanne taani he wodeppe doommidi, ubbatoo issippe haggaazoos. Duuqettidabaa haasayissiyo miishshan nuuni Geeshsha Maxaafaa qofaa asawu erissoos. He miishshay 4.5 kilo giraame gidiyaagaa deexxiya gitaba. Taani guutta naˈay hegaa tookkada hemettiyoogaa qoppite!

Tawu layttay 14 gidin aqinye gidanawu koyaas. Taani koyro ishanttussi haggaaziyaagaa (ha wodiyan woradaa xomoosiyaagaa geetettes) haasayissanaadan ta aayyiyaa  yootaasu. Tawu koshshiyaabaa kunttaydda haggaazanawu maaddiya ooso eraa tamaaranaadan i tawu yootiis. Yaatin hegaadan oottaas. Naaˈˈu layttawu ootta simmada, aqinye gidanawu woradaa xomoosiya hara ishaa oychaas. I, “Doomma agga!” yaagiis.

Yaatin Hosppune 1949n, taanne ta aayyiyaa nuuni keraa ekkido keettan deˈiya miishshaa olibayidi, Manchestere matan deˈiya Midiltene katamaa biida; yan aqinye gididi oottiyoogaa doommida. Oyddu aginappe guyyiyan, tanaara aqinye gidi oottanaadan issi ishaa dooraas. Nuuni Erleme giyoosan mati eqqida gubaaˈiyaa biidi haggaazanaadan macara biiroy yootiis. Ta aayyiyaa hara gubaaˈiyan issi micheera aqinye gidada haggaazawusu.

Tawu layttay biron 17 gidikkonne, he ooratta gubaaˈiyan maaddana danddayiya ishantti darenna gishshawu, shiiquwaa kaalettiyo maatay taassinne ta laggiyawu imettiis. Guyyeppe, aassiya amaridaageeti deˈiyoonne maadoy koshshiyo Bekistene gubaaˈiyaa baanaadan tana oychidosona. Yelagatettan he oottidobata taani ubbatookka sinttanawu loohisso gididabadan xeellays.

Niwu Yorken, Rochestere kataman, 1953n, haratuura dere haasayaa erissoos

Taani 1951n Giiliyaaden tamaaranawu qitsiyaa kunttaas. Gidoppe attin Tisaase 1952n, wotaaddara oosuwawu mazggabettanaadan xeesettaas. Taani kumetta wodiyaa haggaaziyaagaa gidiyo gishshawu he oosuwaa oottana danddayennaagaa yootaas;  shin pirdda keettay taani haggaaziyaagaa gidiyoogaa maayennan ixxidi, usuppun aginawu qashettanaadan pirddiis. Yan deˈaydda Giiliyaaden 22tta kayan tamaaranaadan shoobettaas. Yaatiyo gishshawu, Isiine 1953n, Jorjik giyo markkabiyan Niwu Yorkke baanawu denddaas.

Yaa baada, 1953n Ooratta Alamiyaa Maabaraa giyo gita shiiquwaa shiiqaas. Hegaappe simmin, Niwu Yorken he timirtte keettay deˈiyoosaa Sawuz Lansinge katamaa baaburiyan baas. Taani qasho keettappe biron kiyiyo gishshawu, daro miishshi tawu baawa. Taani baaburiyaappe wodhiyo wode, Sawuz Lansinge tana efiya otobusiyawu qanxxiyo 25 santtimiyaa tanaara biya urappe talˈˈaas.

HARA BIITTAN OOTTANAADAN MADDABETTAAS

Giiliyaade Timirtte Keettay nuuni misoonaawe oosuwan ‘ubba asawu ubbabaa gidanaadan’ loytti loohissiis. (1 Qor. 9:22) Nuuppe heezzati, Pol Breni, Remand Lichinne taani Pilipinse biittan maddabettida. Viizaa naagiiddi amarida aginaa takkida; hegaappe simmin markkabiyaa toggidi Roterdaameera, Mediteraaniyaa Abbaara, Suwiz Kanaaliyaara, Hindde Dalgga Abbaara, Malezhiyaaranne Hong Kongeera kanttidi 47 gallassaa abban biida! Wurssettan, Hidaare 19, 1954n Manila gakkida.

Misoonaawe gidida ta laggee Remand Lichinne taani Pilipinse gakkanawu 47 gallassaa markkabiyan biida

Ooratta asaa, ooratta biittaa, ubba qassi ooratta qaalaa meezetiyoogaa doommida. SHin nuuni heezzay koyro yan deˈiya daro asay Inggilizettuwaa haasayiyo Keson Siti giyo kataman deˈiya issi gubaaˈiyan maddabettida. Yaatiyo gishshawu, usuppun aginan Tagaloge doonaa amarida qaala xalla erida. Hegaappe simmin nuuni maddabettidosay nuuni he qaalaa eranawu maaddiis.

Uddufune 1955n issi gallassi Ishaa Lichinne taani haggaazuwaappe simmiyo wode, nu kifiliyan daro dabddaabbiyaa demmida. Nuuni woradaa xomoosiyaageeta gidi maddabettidoogaa erida. He wode tawu layttay biron 22, shin he oosoy taani ooratta ogiyan ‘ubba asawu ubbabaa gidanaadan’ maaddiis.

Bikole qaalaa woradaa shiiquwan dere haasayaa haasayays

Leemisuwawu, taani woradaa xomoosiyaagaa gidada koyro dere haasayaa gaxare suuqiyaa sinttan dembban haasayaas. He wode, Pilipinsen shiiqida asawu karen haasayiyoogee meeze gidiyo gishshawu, dere haasaya giyoy tumukka deriyan yootiyooba gidiyoogaa akeekaas! Woradan deˈiya dumma dumma gubaaˈeta xomoosiyo wode, daase mala keettan, giyan, katamaa addaraashaa sinttan, kuwaasiyaa kaaˈiyo dembbaaninne kataamaa ogiyaa doonan darotoo haasayaas. Issi wode, San Pablo Siti giyo kataman, giyan haasayishin wolqqaama iray diggido gishshawu, Kawotettaa Addaraashan haasayanawu aawatettay deˈiyo ishatussi yootaas. Guyyeppe he ishantti deriyan haasayidoba gidenna gishshawu, he haasayaa dere haasayaa giidi irpportte oottana danddayettiyaakkonne oychidosona!

Taani ubbatoo ishanttu keettan aqays. He keettan darobi baawa; qassi awudenne geeshsha. Taani darotoo saleenaa saˈan hiixxin aqays. Yan asay bollaa karen meecettiyo gishshawu, guuttabaa genttin taanikka karen meecettays. Otobusiyaaninne otobusedan giigissido caana kaamiyan, qassi issi issitoo hara haruuruwaa wolwoluwan bays. Taani haggaazido laytta ubban kaamee tawu deˈi erenna.

Haggaaziyoogeenne gubaaˈeta xomoosiyoogee taani Tagaloge qaalaa tamaaranaadan maaddiis. He qaalaa timirtte keettan tamaarabeykke; shin ishantti haggaazuwaaninne gubaaˈiyan haasayishin siyiyoogan eraas. Ishantti taani tamaaranaadan maaddanawu koyidosona; eta danddayaanne taani baliyo wode odiyoogan eti maaddidobaa nashshays.

 Guyyeppe imettida ooratta oosoy taani darobaa meezetanaadan maaddiis. Ishaa Natan Noori 1956n yiido wode, taani he gita shiiquwan oduwaa kifiliyan oottanaadan maddabettaas. Tawu he oosuwaa meezee baynna gishshawu, harati bantta dosan taani hegaa eranaadan maaddidosona. Hegaappe laytta kumennan hara gita shiiqoy giigin, Ishaa Fredirik Franzi waanna biiruwaappe yiis. Taani shiiquwaa xomoosiyaagaa gida oottaydda Ishaa Franzi asaara etaagaadan hanido hanotaappe tamaaraas. Ishaa Franzi dere haasayaa haasayiyo wode, barong Tagalog giyo Pilipinse asaa maayuwaa maayidoogaa beˈida he biittaa ishantti ufayttidosona.

Taani awuraajjaa xomoosiyaagaa gida maddabettido wode, harabaakka meezetaas. He wode nuuni Ooratta Alamiyaa Maabaraa Ufayssaa giyo pilmiyaa ubbatoo karen asay dariyoosan bessoos. Issi issitoo biinnee nuna saxxees. Pilmiyaa bessiyo miishshaa pooˈuwaakko shiiqidi biinneti he miishshaara ohettibayoosona. Yaani simmin hegaa pitti geeshshiyoogee wayssiyaaba! He pilmiyaa bessiyoogee wayssiyaaba gidikkonne, asay Yihoowa dirijjitee kumetta saˈan deˈiyaaba gidiyoogaa eridi yootiyoobaa siyiyoogee ufayssees.

Kaatolike qeeseti nuuni gita shiiquwaa shiiqennaadan diggana mala heeraa sunttata denttettidosona. Woy qassi nuuni eta woosa keettatussi matiyaasan shiiqiyo wode haasayay  siyettennaadan oottanawu bantta woosaa keettaa dawaliyaa dawaloosona. Gidikkokka, oosoy dicci dicci biis; haˈˈi he heeratun daroti Yihoowa Markka gididosona.

GUJJA LAAMETTANAADAN OOTTIDA OOSOTA

Taani macara biiruwan oottanaadan maddabettidoogee 1959n dabddaabbiyan odettiis. Hegee taani hara darobaa tamaaranaadan oottiis. Guyyeppe hara biittata xomoosanaadan tawu odettiis. Hegaadan biido issi wode, Taylanden misoonaawe gidada haggaaziya Janet Dumand giyo micheera erettaas. Issoy issuwawu amarida wodiyawu dabddaabbiyaa xaafiiddi takkin, guyyeppe o ekkaas. Nuuni issippe 51 layttawu ufayssiya haggaazo wodiyaa aattida.

Pilipinse biittaa daro haruurotuppe issuwan, Janetiira

Muleera 33 biittatun deˈiya Yihoowa asaa xomoosidoogee tana keehi ufayssees. Hagaa keena dumma dumma asaara gayttiyo wode metiyaabawu taani giigettanaadan yelagatettan tawu imettida oosoti maaddido gishshawu, Yihoowa keehi galatays! Ha biittata xomoosidoogee taani aassa qoppanaadaaninne Yihooway ubba qommo asaa keehi siiqiyoogaa akeekanaadan maaddiis.—Oos. 10:34, 35.

Ubbatoo haggaazanawu baaxetoos

HAˈˈIKKA OORATTABAA MEEZETAYS

Pilipinse biittan deˈiya ishanttuura oottidoogee keehi ufayssiyaaba! Taani hagan haggaazuwaa doommiyo wodiyaagaappe aassiyaageetu qooday haˈˈi tammu kushe gidiyaagaa darees. Janetanne taani haˈˈikka Pilipinsen Keson Siti giyo kataman deˈiya macara biiruwan oottiiddi deˈoos. Kare biittan 60ppe dariya layttaa ootta simmadakka, taani haˈˈikka Yihooway immiyo oorattabaa meezetanawu giigettana koshshees. Mata wode dirijjitiyan laamettiiddi deˈiyaabay nuuni Xoossawunne nu ishanttussi oottiyooban hanotaadan laamettiyaageeta gidanaadan oottiyaaba.

Yihoowa Markkatu qooday gujjiyoogee nuna ubbatoo ufayssees

Nuuni Yihoowa shene gidiyoogaa akeekido aybissinne eeno gaanawu baaxetida; hegee qassi keehi ufayssiya deˈo. Qassi nu ishanttussi loytti haggaazanawu meezetana koshshiyaabaa meezetanawu baaxetida. Ee, Yihoowa shene gidido wodiyan, ‘ubba asawu ubbabaa’ gidanawu murttida.

Haˈˈikka Keson Siti giyo kataman deˈiya macara biiruwan oottoos