Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  December 2016

Nena Hirggissiya Ubbabaa Yihoowa Bolli Ola

Nena Hirggissiya Ubbabaa Yihoowa Bolli Ola

“I intteyyo qoppiyo gishshau, inttena hirggissiya ubbabaa [Yihoowa] bolli olite.”—1 PHE. 5:7.

MAZAMURE: 23, 38

1, 2. (a) Nuuni issi issitoo unˈˈettiyoy aybissee? (Doomettan deˈiya misiliyaa xeella.) (b) Ha huuphe yohuwan nuuni pilgganabay aybee?

NUUNI keehi unˈˈissiya wodiyan deˈoos. Seexaanaa Dabloosi daro hanqqettidi “mittiyo uraa koyidi, gudiya gaammuwaadan gudiiddi” yuuyees. (1 PHe. 5:8; Ajj. 12:17) Hegaappe denddidaagan, Xoossawu oottiya nuunikka issi issitoo unˈˈettiyoogee attenna. Beni Xoossawu oottida asatikka issi issitoo unˈˈettidosona. Leemisuwawu, Geeshsha Maxaafay Kawuwaa Daawiti issi wode unˈˈettidoogaa yootees. (Maz. 13:2) Kiitettida PHawuloosi ‘woosa keetta ubbawu hirggidoogaakka’ hassaya. (2 Qor. 11:28) SHin nuuni keehi unˈˈettiyo wode waatana danddayiyoo?

2 Saluwan deˈiya, nuna siiqiya Aaway beni ba ashkkarata maaddiis; ha wodiyan nunakka unˈˈissiyaabaappe woy hirggissiyaabaappe woppissana danddayees. Geeshsha Maxaafay, “I intteyyo qoppiyo gishshau, inttena hirggissiya ubbabaa a bolli olite” yaagees. (1 PHe. 5:7) Neeni hegaadan oottana danddayiyo oyddu ogeta ane beˈoos. Hegeetikka, wozanappe woossiyoogaa, Xoossaa Qaalaa nabbabidi wotti denttidi qoppiyoogaa, geeshsha ayyaanaa immanaadan Yihoowa oychiyoogaa, qassi  ammanettiyo urawu neeyyo siyettiyaabaa yootiyoogaa. Ha oyddubata pilggiyo wode, neeni kaseegaappe giigissana bessiyaabay awugaakko akeeka.

“NE TOOHUWAA XOOSSAN WOTTA”

3. Woossiyoogee ‘ne toohuwaa Yihoowa bolli wottanawu’ waati maaddii?

3 Nuuni oottana bessiya koyrobay Yihoowakko wozanappe woossiyoogaa. Neeni hirggiyo wode woy unˈˈettiyo wode, saluwan deˈiya, nena siiqiya Aawawu ne wozanaabaa yoota. Daawiti, “Abeet Xoossau, ta woosaa siya” yaagidi Yihoowa woossiis. I he shemppuwan gujjidikka, “Ne toohuwaa Xoossan wotta; i nena zemppissana” yaagiis. (Maz. 55:1, 22) Neeni ne metuwaa xoonanawu neeyyo danddayettiya ubbabaa ootta simmada, haˈˈikka unˈˈettiyoogaappe wozanappe woossiyoogee maaddana danddayees. SHin neeni keehi hirggiyoogaanne unˈˈettiyoogaa agganawu woosay waati maaddana danddayii?—Maz. 94:18, 19.

4. Nuuni unˈˈettiyo wode, woossiyoogee keehi koshshiyoy aybissee?

4 Piliphphisiyuusa 4:6, 7 nabbaba. Nuuni wozanappe ubbatoo woossiyo woosaa Yihooway siyidi zaarees. Waatidi? Qofaaninne wozanan nuuni unˈˈettanaadan oottidabaappe woppaa demmanaadan oottiyoogaana. Daroti hegee tuma gidiyoogaa bantta deˈuwan akeekidosona. Eti aybi hananeeshsha giidi hirggiyoogaappe, asa eratetta ubbaappe aadhiya sarotettaanne woppaa demmanaadan Xoossay eta maaddiis. Neenikka hegaa ne deˈuwan beˈennan aggakka. “Xoossaa sarotettai” ay metuwaakka neeni xoonanaadan maaddees. Yihooway qarettidi, “Taani ne Xoossaa gidiyo gishshau dagammoppa. Taani nena minttana; qassi taani nena maaddana” giidi gelido qaalaa ammanettana danddayaasa.—Isi. 41:10.

XOOSSAA QAALAAPPE DEMMIYO SAROTETTAA

5. Xoossaa Qaalay nuuni sarotettaa demmanaadan waati maaddii?

5 Nuuni sarotettaa demmiyo naaˈˈantto ogee, Geeshsha Maxaafaa nabbabiyoogaanne hegaa wotti denttidi qoppiyoogaa. Hegee koshshiyoy aybissee? Geeshsha Maxaafay nuuni unˈˈettiyoogaa agganaadan, kaseegaa keenaa unˈˈettennaadan, woy unˈˈissiyaabaa genccanaadan maaddiyaabaa zorees. Medhidaagee yootido aadhida eratetta zoree Xoossaa Qaalan deˈiyo gishshawu, hegee maaddiyaabanne woppissiyaaba gidiyoogaa ubbatoo hassaya. Xoossaa qofaa gallassi woy qammi wotta denttada qoppikko, qassi Geeshsha Maxaafan deˈiya maaddiya zoriyaa waata oosuwan peeshshanaakko qoppikko, neeni keehi minettana. Xoossaa Qaalaa nabbabiyoogee ‘minnanawunne xalanawu, qassi yayyennaaninne hirggennan’ agganawu maaddiyoogaa Yihooway yootiis.—Yaas. 1:7-9.

6. Yesuusi yootidobay nena waatidi maaddana danddayii?

6 Xoossaa Qaalan Yesuusi yootido minttettiyaabay deˈees. I yootidobaanne tamaarissidobaa siyida asay woppu giis. I wozanay meqqidoogeeta kooliis, daafuranchata maaddiis, qassi unˈˈettidaageeta minttettiis; hegaa gishshawu, daroti akko shiiqidosona. (Maatiyoosa 11:28-30 nabbaba.) I harata siiqidi ayyaanaaban, qofaaninne asatettan eta maaddiyaabaa oottiis. (Mar. 6:30-32) Yesuusi maaddanawu gelido qaalaa ha wodiyankka polees. Yesuusi banaara deˈida kiittidoogeeta maaddidoogaadan nenakka maaddana danddayees. Yesuusi haˈˈi saˈan deˈennaba gidikkokka nena maaddana. Saluwan Kawo gididi deˈiya Yesuusi haˈˈikka asawu qarettees. Hegaa gishshawu, neeni unˈˈettiyo wode, i qarettidi ‘koshshiyo wode nena maaddana.’ Ee, neeni  unˈˈissiyaabaa genccanaadan, qassi kehabaa hidootanaadaaninne xalanaadan Yesuusi maaddana danddayees.—Ibr. 2:17, 18; 4:16.

XOOSSAA AYYAANAY MAADDIN BESSIYO LOˈˈO EESHSHATA

7. Geeshsha ayyaanaa immanaadan Xoossaa woossin i zaariyoobay nena waati maaddanee?

7 Yesuusi saluwan deˈiya nu Aaway Bana oychiyaageetussi geeshsha ayyaanaa immanaagaa yootiis. (Luq. 11:10-13) Hegee unˈˈettiyoogaa agganawu maaddiya heezzanttobaa demmanawu, hegeekka ayyaanaa ayfiyaa ayfanawu maaddees. Xoossaa wolqqa gidida geeshsha ayyaanaa maaduwan bessiyo loˈˈo eeshshati ubbaa danddayiya Xoossaa eeshshata. (Galaatiyaa 5:22, 23 nabbaba; Qol. 3:10) He ayyaanaa ayfiyaa ayfiyoogee haratuura deˈiya dabbotaa neeni kaseegaappe minttanaadan oottees. Yaatikko, neeni unˈˈettanaadan oottana danddayiya darobay merettenna. Ayyaanaa ayfee nena waati maaddiyaaakko amaridabaa beˈa.

8-12. Ayyaanaa ayfiyaa ayfiyoogee unˈˈissiyaabaa genccanawu, woy unˈˈettennan agganawu nena waati maaddana danddayii?

8 “Siiquwaa, ufaissaa, sarotettaa.” Neeni asaa bonchanawu baaxetiyaaba gidikko, darin unˈˈettakka. Waanidi hegaadan hanana danddayii? Haratuura ishanttudan siiqettiyaabanne eta bonchiyaaba gidikko, unˈˈettanaadan oottiya issi issabay merettennaadan oottaasa.—Roo. 12:10.

9 “Danddayaa, kehatettaa, lo77otettaa.” “Kehitenne qarettite; . . . issoi issuwaayyo atto giite” giya zoriyaadan deˈiyoogan asaara sarotettan deˈaasa. (Efi. 4:32) Yaatiyoogee, neeni unˈˈettanaadan oottana danddayiyaabaa teqqanawu maaddees. Nagarancha gidiyoogaappe denddidaagan haratuura karssikarssanaadan oottiyaabay merettiyo wode hanotaa giigissaasa.

10 “Ammanuwaa.” Ha wodiyan, unˈˈettanaadan oottiya darobay miishshaaranne aquwaara gayttidaba. (Lee. 18:11) Yaatiyo gishshawu, Yihooway nuussi koshshiyaabaa siiquwan kunttiyoogaa mintti ammaniyoogee unˈˈissiyaabaa genccanaadan woy agganaadan maaddana danddayees. Waanidi hegaadan hanana danddayii? Kiitettida PHawuloosi ayyaanay kaalettin, “Intteyyo de7iyaagee intteyyo gido” yaagido zoriyaa kaalliyoogee unˈˈissiya darobaappe haakkanawu maaddana danddayees. PHawuloosi gujjidi hagaadan giis: “Aissi giikko, Xoossai ba huuphen, ‘Taani nena mulekka yeggikke woikko aggikke’ yaagiis. Hegaa gishshau, nuuni xalidi, ‘Godai tana maaddiyaagaa; taani yayyikke. Asi tana ai oottii?’ yaagoos.”—Ibr. 13:5, 6.

11 “Ashkketettaa, ba huuphiyaa naagiyoogaa.” Ha eeshshati deˈiyoogaa gidiyoogee nena ay keena maaddiyaakko qoppa. Hegee neeni unˈˈettanaadan oottiya issi issibaappe haakkanaadan maaddana danddayees; qassi “ixo hanotettaa, yiilluwaa, hanqquwaa, waasuwaanne cashshaa” aggiyoogee nena goˈˈees.—Efi. 4:31.

12 Neeni “wolqqaama Xoossaa kushiyaappe” garssaara nena toochanawu, qassi ‘nena hirggissiya ubbabaa a bolli olanawu’ ne huuphiyaa kawushshana bessees. (1 PHe. 5:6, 7) Ne huuphiyaa kawushshiyoogan, Xoossay nashshiyoogaanne maaddiyoogaa gidaasa. (Mik. 6:8) Hegee neeni ne huuphiyan ammanettiyoogaappe Xoossan ammanettanaadan maaddees. Xoossaa siiquwaanne a maaduwaa akeekiyo wode, qofissiyaaban darin unˈˈettennan aggana danddayaasa.

MULE ‘HIRGGOPPA’

13. Yesuusi, “Hirggoppite” giidoy woyganaassee?

13 Maatiyoosa 6:34n (nabbaba) Yesuusi, “Hirggoppite” yaagidi zoridobay deˈees.  SHin ha zoree oosuwan peeshshanawu metiyaaba milatana danddayees. Yesuusi, “Hirggoppite” giidoy woyganaassee? I hegaadan giidoy Xoossaa ashkkaray mule unˈˈettenna gaanaassa gidenna; ubba Daawitikka PHawuloosikka issi issitoo unˈˈettidoogaa akeekida. SHin bessiya bessennabawu keehi unˈˈettiyoogee metuwaa qaarennaagaa erissiyo ashkkarati akeekanaadan Yesuusi maaddiis. Ubba gallassawukka a waayee deˈiyo gishshawu, Kiristtaaneti aadhidabaa woy sinttanaabaa qoppidi hirggana koshshenna. Yesuusa zoriyaa siyada keehi unˈˈettiyoogaappe waanada woppu gaana danddayay?

14. Kaseban unˈˈettennan agganawu waatana danddayay?

14 Issi issitoo asay unˈˈettiyoy kase oottido balabaa gaasuwaana gidana danddayees. Issi uri kase, ubba daro layttappe kase oottidoban keehi zilˈˈettana danddayees. Kawuwaa Daawiti issi issitoo ‘ba iitatettay bana muukkidabadan’ qoppiis. I, “Taani tuggatada oolais” yaagiis. (Maz. 38:3, 4, 8, 18) He hanotan Daawiti waatiyaakko loˈˈo? I waatidee? I Yihoowa qaretaaninne marootan ammanettiis. I, ‘A mooroy atto geetettido uray anjjettidaagaa’ yaagiis.—Mazamure 32:1-3, 5 nabbaba.

15. (a) Neeni haˈˈibawu unˈˈettana koshshennay aybissee? (b) Neeni keehi unˈˈettennan agganawu waatana danddayay? (“ Keehi Hirggennaadan Maaddiya Amaridabaa” giya saaxiniyaa xeella.)

15 Issi issitoo qassi haˈˈibawu unˈˈettana danddayaasa. Leemisuwawu, Daawiti Mazamure 55 xaafido wode, ba shemppuwawu yayyiis. (Maz. 55:2-5) Gidoppe attin, i unˈˈettidi Yihoowan ammanettiyoogaa aggibeenna. Daawiti ba metuwaabaa mintti woossiis; qassi unˈˈettanaadan oottiyaabaa teqqanawu issi issibaa oottana koshshiyoogaakka akeekiis. (2 Sam. 15:30-34) Daawita leemisuwaa kaalla. Neeni metuwan keehi unˈˈettiyoogaappe he metuwaa qaaranawu neeyyo danddayettidabaa ootta; qassi Yihooway neeyyo qoppiyoogaa ammanetta.

16. Xoossaa sunttaa birshshettay ne ammanuwaa waati minttana danddayii?

16 Issi Kiristtaanee sinttappe aybi hananeeshsha giidi hirggiyaaba gidikko, keehi unˈˈettana danddayees. SHin aybi hananaakko erennabawu neeni keehi hirggana woy unˈˈettana bessenna. Aybissi? Darotoo hanotay nuuni hirggidoogaa mala iita gidennan aggana danddayiyo gishshataassa. Hegaa bollikka, Xoossay giigissana danddayennabi aybinne baynnaagaa hassaya. A sunttaa birshshettay “Hananaadan Oottees” giyoogaa. (Kes. 3:14, NW) Gita birshshettay deˈiyo Xoossaa sunttay i ba ashkkaratussi halchidobaa polanaagaa bessiyaaba gidiyo gishshawu, nuuni sinttanaabawu hirggana bessenna. Xoossay bawu ammanettiyaageeta anjjanaagaa, qassi eti kasebawu, haˈˈibawunne sinttanaabawu hirggiyoogaa agganaadan maaddanaagaa ammanettana danddayaasa.

 NEENI AMMANETTIYO URAWU YOOTA

17, 18. Ammanettiyo urawu neeyyo siyettiyaabaa yootiyoogee unˈˈettiyoogaa agganawu nena waati maaddii?

17 Unˈˈettiyoogaa agganawu maaddiya oyddantto ogee, neeyyo siyettiyaabaa ammanettiyo urawu yootiyoogaa. Aqo laggee, gubaaˈe cimay, woy hara mata laggee neeni ne hanotaa loytta akeekanaadan maaddana danddayees. “Hirggiyoogee asa ufaissaa diggees; shin shonggaara de7iya haasayai a ufaissees.” (Lee. 12:25) Nuuni ammanettiyo urawu nuuyyo siyettiya ubbabaa yootiyoogee nuna hirggissiyaabaa agganawu keehi maaddees. Geeshsha Maxaafay, “Zoretai xayikko, halchchidobai halettees; daro zoriyaageeti de7iyoosan halchchidobai polettees” yaagees.—Lee. 15:22.

18 Yihooway Kiristtaaneti unˈˈettiyoogaa agganaadan gubaaˈe shiiquwaa baggaarakka maaddees. SHiiquwan neeyyo qoppiyaanne issoy issuwaa minttettanawu koyiya ishanttuuranne michonttuura wodiyaa aattana danddayaasa. (Ibr. 10:24, 25) Hegaadan ‘issoy issuwaa minttettiyoogee’ nena minttananne neeni unˈˈettiyoogaa agganaadan maaddana.—Roo. 1:12.

XOOSSAARA DEˈIYA DABBOTAY NENA MINTTANA

19. Xoossaara deˈiya dabbotay nena minttanaagaa ammanettana danddayiyoy aybissee?

19 Kanaadan deˈiya issi gubaaˈe cimay bana hirggissiyaabaa Yihoowa bolli oliyoogee maaddiyoogaa waati akeekidaakko beˈa. I asttamaarenne tamaareta zoriyaagaa gididi keehi deexo oosuwaa oottees; qassi unˈˈettanaadan oottiya sahoy a bolli deˈees. I minnanaadan maaddidabay aybee? I hagaadan giis: “Tawu Yihoowaara deˈiya dabbotaa minttanawu baaxetidoogee taani darin unˈˈettennan agganawu keehi maaddiyoogaa akeekaas. Unˈˈettiyo wode tumu laggetinne ishantti keehi maaddoosona. Tawu siyettiya ubbabaa ta keettaayeeyyo loytta qonccissada yootays. Gubaaˈe cimatinne woradaa xomoosiyaagee taani ta hanotaa loytta akeekanaadan keehi maaddidosona. Taani akkamettaas; qassi ta prograamiyaa giigissada allaxxanawunne bollaa minttettiyaabaa oottanawu wode demmaas. Guyyeppe, woppu giyoogaa doommaas. Taani giigissana danddayennabaa Yihoowa bolli olays.”

20. (a) Nuna hirggissiyaabaa Xoossaa bolli waati olana danddayiyoo? (b) Kaalliya huuphe yohuwan ay tobbanee?

20 Ha huuphe yohuwan wozanappe woossiyoogan, qassi Xoossaa Qaalaa nabbabidi wotti denttidi qoppiyoogan nuna hirggissidabaa Xoossaa bolli oliyoogee maaddiyoogaa akeekida. Qassi ayyaanaa ayfiyaa ayfiyoogee, nuuyyo siyettiyaabaa ammanettiyo urawu yootiyoogee, qassi nu mala Kiristtaanetuura laggetidi minettiyoogee keehi maaddiyoogaakka beˈida. Kaalliya huuphe yohuwan qassi Yihooway nuna woytanawu gelido qaalay nuna waati maaddiyaakko beˈana.—Ibr. 11:6.