Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  December 2016

“Ayyaanaabaa Qoppiyoogee De7uwaanne Sarotettaa Ehees”

“Ayyaanaabaa Qoppiyoogee De7uwaanne Sarotettaa Ehees”

Geeshsha Ayyaanai koyiyoogaadan de7iyaageeti Geeshsha Ayyaanaabaa qoppoosona.”—ROO. 8:5.

MAZAMURE: 22, 52

1, 2. Roome shemppo 8y ayyaanan tiyettida Kiristtaaneta keehi ufayssiyoy aybissee?

YESUUSA hayquwaa layttan layttan hassayiyo wode, Roome 8:15-17 nabbaba eray? Hegaa nabbabennan aggakka. Ha xiqisee Kiristtaaneti ayyaanan tiyettidoogaa eriyo ogiyaabaa, hegeekka, geeshsha ayyaanay eta ayyaanaara markkattiyo wode eti eriyoogaa yootees. Roome 8:1y ‘Kiristtoos Yesuusaara deˈiyaageetubaa’ yootees. Yaanin, Roome shemppo 8y yootiyoobay ayyaanan tiyettidaageetu xallawu haniyaabeeyye saˈan deˈanawu hidootiya asatakka maaddiyaabee?

2 He shemppoy waannayidi yootiyoy ayyaanan tiyettida Kiristtaanetubaa. Eti “Geeshsha Ayyaanaa” ekkidi, ‘Xoossay eta ba naata oottidi eta kumetta asatettaa wozanaadan naagoosona.’ (Roo. 8:23) Eti sinttappe Xoossaa naata gididi saluwan deˈana. Hegee hanana danddayidoy, eti xammaqettido gishshataassa, Xoossay wozuwaa baggaara eta nagaraa atto giido gishshataassanne eta baassi ayyaana naata oottanawu xillo giido gishshataassa.—Roo. 3:23-26; 4:25; 8:30.

3. Roome shemppo 8y saˈan deˈanawu hidootiya asaakka ufayssiyoy aybissee?

3 Saˈan deˈanawu hidootiyaageetakka Xoossay xillodan xeelliyo gishshawu, Roome shemppo 8y etakka ufayssees.  PHawuloosi he dabddaabbiyan kasetidi yootidobay hegaa bessees. I shemppo 4n Abrahaamabaa yootiis. Mino ammanoy deˈiyo he bitanee, Yihooway Israaˈeelatuyyo Higgiyaa immanaappe kase, qassi Yesuusi nu nagarawu hayqqanaappe daro wodiyaappe kase deˈiis. Gidikkokka, Yihooway Abrahaama mino ammanuwaa akeekidi, a xillodan qoodiis. (Roome 4:20-22 nabbaba.) Ha wodiyan deˈiya, Geeshsha Maxaafay tamaarissiyoogaadan saˈan merinawu deˈanawu hidootiya Kiristtaanetakka Yihooway xillodan xeellana danddayees. Yaatiyo gishshawu, etikka xillotussi xaafettida, Roome shemppo 8n deˈiya zoriyaappe goˈettana danddayoosona.

4. Roome 8:21 woygiya oyshaa qoppanaadan nuna denttettana bessii?

4 Roome 8:21 ooratta alamee yaanaagaa ammanettanaadan oottiyaabaa yootees. He xiqisee, “Mereta ubbai ba huuphen bashshaa ailletettaappe issi gallassi kiyana; qassi he meretati Xoossaa naati ailletettaappe kiyido bonchcho kessaa shaakkana” yaagees. Nuuni ooratta alamiyaa gelidi he woytuwaa demmanddoniishsha? Neeni he deˈuwaa demmanaagaa ammanettay? Roome shemppo 8y neeni he woytuwaa demmana mala maaddiyaabaa zorees.

‘ASATETTAABAA QOPPIYOOGAA’

5. PHawuloosi Roome 8:4-13n yootidobay aybee?

5 Roome 8:4-13 nabbaba. Roome shemppo 8y “asatettai koyiyoogaadan” deˈiyaageeta “Geeshsha Ayyaanai koyiyoogaadan” deˈiyaageetuura geeddarssees. Issoti issoti hagee tumu Kiristtaaneta, Kiristtaane gidennaageetuura geeddarssiyaabadan qoppana danddayoosona. SHin PHawuloosi hagaa “Xoossai siiqiyoogeetuyyoonne geeshsha oottanau xeesido Roome biittan de7iya ubbatuyyo” xaafiis. (Roo. 1:7) Yaatiyo gishshawu, PHawuloosi asatettay koyiyoogaadan deˈiya Kiristtaaneta ayyaanay koyiyoogaadan deˈiya Kiristtaanetuura geeddarssiis. Eta giddon deˈiya dummatettay aybee?

6, 7. (a) Geeshsha Maxaafay ‘asatettaa’ woy ashuwaa giyo issi issibati aybee? (b) PHawuloosi Roome 8:4-13n, ‘asatettaa’ giidoy ay qonccissanaassee?

6 Ane kasetidi ‘asatettaa’ geetettidabaa beˈoos. PHawuloosi gaanawu koyidobay aybee? Geeshsha Maxaafay ‘asatettaa’ woykko ashuwaa giya qaalaa dumma dummabawu goˈettees. Hegee issi issitoo nu bollaa woykko ashuwaa bessiyaaba. (Roo. 2:28; 1 Qor. 15:39, 50) Dabbotettaa bessiyaabakka  gidana danddayees. Yesuusi “asatettan Daawita zariyaappe yelettida” asa gidiyoogee odettiis; qassi PHawuloosi Ayhudati baassi ‘ashuwan zare gidiyoogaa’ yootiis.—Roo. 1:3; 9:2, 3.

7 Gidoppe attin, shemppo 7n PHawuloosi yootidobay Roome 8:4-13n ‘asatettaa’ geetettidabaa akeekanawu maaddees. ‘Asatettay koyidoogaadan deˈiyoogaa’ i ‘iita amuwaara’ gattidi yootiis. (Roo. 7:5) Hegee PHawuloosi, “Bantta asatettai koyiyoogaadan de7iyaageeti bantta asatettaabaa qoppoosona” giidobay aybakko loytti akeekanawu maaddees. I ubbatoo asatettaabaa qoppiya, nagaraa amuwaa polanawu koyiya, qassi banttanan ammanettiya asatubaa yootiis. Hegaa mala asati asho gaytotettaa gujjin, bantta koyidobaa woy amottidobaa aybanne poloosona.

8. Ayyaanan tiyettidaageeti “asatettai koyiyoogaadan” deˈenna mala eta mintti zorana koshshidoy aybissee?

8 SHin PHawuloosi ayyaanan tiyettidaageeti “asatettai koyiyoogaadan” deˈennaadan mintti zoridoy aybissee? Xoossay ba dabbodaaninne xillodan qoodido, ha wodiyan deˈiya Kiristtaanetussikka he zoree koshshii? Ay Kiristtaaneekka nagarancha asatettaa amuwaadan deˈiyoogaa doommana danddayees. Leemisuwawu, PHawuloosi Roomen deˈiya issoti issoti “bantta uluwau [woy amuwawu]” aylletidoogaa yootiis; hegee asho gaytotettawu, qumawu, ushshawu woy harabawu yorattiyoogaa gidana danddayees. Etappe issoti issoti ‘iitabaa qoppenna asaa balettidosona.’ (Roo. 16:17, 18; Pili. 3:18, 19; Yih. 4, 8, 12) Issi wode, Qoronttoosan issi ishay ‘ba aawaa machiyo ayssidoogaakka’ hassaya. (1 Qor. 5:1) Kiristtaaneeti ‘asatettaabaa qoppennaadan’ zorana mala Xoossay PHawuloosa denttettidoy hegaassa.—Roo. 8:5, 6

9. Roome 8:6y yootiyoobay aybaabaa gidennee?

9 He zoree ha wodiyankka keehi maaddees. Xoossaayyo daro layttaa haggaaziiddi takkida Kiristtaaneekka asatettaabaa qoppiyoogaa doommana danddayees. SHin hegee issi Kiristtaanee qumaa, oosuwaa, allaxxiyoogaa woy aqo oyqqiyoogaa xeelliyaagan mule qoppoppo giyoogaa gidenna. Xoossawu oottiya daroti hegaabaa qoppiyoogee attenna. Yesuusi qumaa miis; haratakka miziis. Allaxxiyoogeekka bessiyaaba gidiyoogaa i akeekiis. Qassi PHawuloosi asho gaytotettay aqo deˈuwan koshshiyaabaappe issuwaa gidiyoogaa yootiis.

Ne haasayiyoobay neeni ayyaanaabaa qoppiyoogaa bessiiyye asatettaabaa qoppiyoogaa bessii? (Mentto 10, 11 xeella)

10. Roome 8:5, 6n ‘qoppiyoogaa’ geetettidabay ay bessii?

 10 Yaatin, PHawuloosi ‘asatettaabaa qoppiyoogaa’ giidobay aybee? PHawuloosi goˈettido Giriiketto qaalay “issibaa qoppiyoogaa woy wozanan wottiyoogaa, issibaa polanawu loytti halchiyoogaa” bessees. Asatettay koyiyoogaadan deˈiyaageeti ubbatoo asatettaabaa qoppoosona. Issi eranchay Roome 8:5n deˈiya he qaalaabaa hagaadan giis: “Eti ubbatoo asatettaabaa qoppoosona; hegeekka a keehi amottoosona, ubbatoo abaa haasayoosona, a oottoosonanne sabboosona.”

11. Nuuni ubbatoo qoppanawu paacettiyoobati ayba gidana danddayiyoonaa?

11 Roomen deˈiya Kiristtaaneti eti ubbatoo qoppiyoobay aybakko shaakki erana bessees. Eti ubbatoo qoppiyoobay ‘asatettaabeeshsha’? Nuunikka nubaa qoppiyoogee bessiyaaba. Nuna keehi ufayssiyaabay, qassi nuuni ubbatoo haasayana koyiyoobay aybee? Nuuni ubbatoo halchiyoobaynne oottiyoobay aybee? Issoti issoti ubbatoo qoppiyoy dumma dumma woyne eessaa uyiyoogaabaa, bantta keettaa alleeqissiyoogaabaa, paashine maayuwaabaa, daro wore demmiyoogaabaa, haaho heeri biidi allaxxanawu halchiyoogaabaanne hegaa mala haraba gidana danddayees. Ha allaalleti bantta huuphe iitaba gidokkona; asa deˈuwan meeze gididabata. Leemisuwawu, issi wode Yesuusi haattaa woyne eessa oottiis; qassi PHawuloosi Ximootiyoosi “guutta woiniyaa eessaa” uyanaadan zoriis. (1 Xim. 5:23; Yoh. 2:3-11) SHin Yesuusinne PHawuloosi ubbatoo woyne eessaabaa ‘haasayidonaa, ubbatoo a uyidonaanne sabbidonaa’? CHiikka. Nuuni shin, ubbatoo qoppiyoobay aybee?

12, 13. Nuuni ubbatoo qoppiyoobaa xeelliyaagan naagettana koshshiyoy aybissee?

12 Nu huuphiyaa qoriyoogee bessiyaaba. Aybissi? PHawuloosi, “Asatettaabaa qoppiyoogee haiquwaa ehees” yaagiis. (Roo. 8:6) Hegee haˈˈi ayyaanaaban hayqqanaadan, sinttappe qassi muleera xayanaadan oottiyaaba. SHin PHawuloosi ‘asatettaabaa qoppiyoogaa’ doommida uri hayqqiyoogee attenna gibeenna. He uri laamettana danddayees. “Asatettaabaa” qoppidi shori baynnabaa oottido gishshawu bohettida, Qoronttoosan deˈiya bitaniyaabaa qoppa. SHin i guyyeppe laamettiis. I ba asatettaa amuwaadan deˈiyoogaa aggidi, geeshsha deˈuwaa deˈiyoogaa doommiis.—2 Qor. 2:6-8.

13 He bitanee laamettikko, ha wodiyan deˈiya ay Kiristtaaneekka, ubba qassi Qoronttoosan deˈida bitaniyaagaa keena asatettaa amuwan iitabaa oottibeenna uri laamettana danddayees. Ubbatoo “asatettaabaa qoppiyoogee” issi uraa bolli kaalettiyoobaa PHawuloosi mintti zoridobay Kiristtaaneti koshshiyaaban laamettanaadan denttettana bessees!

‘AYYAANAABAA QOPPIYOOGAA’

14, 15. (a) ‘Asatettaabaa qoppiyoogaappe’ ay qoppana danddayiyoo? (b) ‘Ayyaanaabaa qoppiyoogaa’ giyoogee ayba gidennee?

14 PHawuloosi ‘asatettaabaa qoppennaadan’ mintti zori simmidi, “Ayyaanaabaa qoppiyoogee de7uwaanne sarotettaa ehees” giidi minttettiyaabaakka yootiis. Deˈuwaanne sarotettaa demmiyoogee ay keena ufayssiya woytokkonne qoppa! He woytuwaa waati demmana danddayiyoo?

15 “Ayyaanaabaa qoppiyoogee” hanennabaanne baynnabaa coo qoppiyoogaa gidenna. Qassi Geeshsha Maxaafaabaa, Xoossaa siiqiyoogaabaanne i sinttappe immana giidobaa xallaa qoppiyoogaanne haasayiyoogaakka gidenna. PHawuloosinne Xoossaa ufayssida koyro xeetu layttan deˈidaageeti hara asaagaappe dumma deˈuwaa deˈibeennaagaa  hassayoos. Eti miidosonanne uyidosona. Daroti machidi woy gelidi bantta so asaara deˈidosona, qassi banttawu koshshiyaabaa demmanawu oottidosona.—Mar. 6:3; 1 Tas. 2:9.

16. PHawuloosi ubbabaappe aattidi qoppidobay aybee?

16 SHin Xoossawu oottida he asati asatettawu koshshiya he allaalleta bantta deˈuwan koshshiya waannaba oottidi qoppibookkona. Geeshsha Maxaafay PHawuloosi bawu koshshiyaabaa demmiyoy dunkkaaniyaa sikiyoogaana gidiyoogaa yootikkokka, a waanna oosoy sabbakiyoogaanne tamaarissiyoogaa gidiyoogaakka qonccissees. (Oosuwaa 18:2-4; 20:20, 21, 34, 35 nabbaba.) Qassi i Roomen deˈiya Kiristtaaneti hegaadan oottanaadan minttettiis. Ee, PHawuloosi ubbatoo ayyaanaabaa qoppiisinne oottiis. Roomen deˈiya ishatinne michoti a leemisuwaa kaallidosona; nuunikka hegaadan oottana koshshees.—Roo. 15:15, 16.

17. Nuuni ‘ayyaanaabaa qoppikko,’ ay mala deˈuwaa demmana danddayiyoo?

17 Nuuni ubbatoo ayyaanaabaa qoppiyaaba gidikko, demmanabay aybee? Roome 8:6y, “Ayyaanaabaa qoppiyoogee de7uwaanne sarotettaa ehees” yaagidi zaarees. Hegee nuuni Xoossaaranne a qofaara maayettidi deˈiyoogan geeshsha ayyaanay nuna kaalettanaadan eeno giyoogaa bessees. Nu deˈuwan “ayyaanaabaa” bayrayidi qoppiyoogan ha wodiyan ufayssiya deˈuwaa deˈana danddayoos. Qassi sinttappe merinaa deˈuwaa demmana.

18. “Ayyaanaabaa qoppiyoogee” sarotettaa demissiyoy ayba ogiyaanee?

18 “Ayyaanaabaa qoppiyoogee . . . sarotettaa ehees” giyoogee woygiyoogaakkokka ane pilggoos. Daro asay saruwaa demmidi woppu gaanawu baaxetikkokka demmibeenna. Asay he sarotettaa demmanawu biron baaxetees; shin nuuni demmiichida. Nuuni nu soo asaaranne gubaaˈiyan deˈiyaageetuura sarotettan deˈiyoogee he sarotettaa demmidoogaa bessiyaabaappe issuwaa. Nuunikka nu ishanttinne michonttikka nagarancha gidiyoogaa akeekoos. Hegaappe denddidaagan, issi issitoo metoy merettana danddayees; hegaa malabay merettiyo wode, Yesuusi, “Ne ishaara sigettaichcha” yaagidi zoridobaa hassayoos. (Maa. 5:24) Nu ishay woy michiyaa ‘sarotettaa Xoossawu’ oottiyoogaa hassayiyoogee he hanotaa loyttanawu maaddees.—Roo. 15:33; 16:20.

19. Nuuni demmana danddayiyo dumma sarotettay aybee?

19 Zawi baynna hara sarotettaakka demmana danddayoos. ‘Ayyaanaabaa qoppiyoogan’ nuna Medhidaagaara saruwan deˈana danddayoos. Isiyaasi ba wode polettidabaa yootiis; hegee ha wodiyankka hegaappe aaruwan polettees. He xiqisee hagaadan gees: “Ba qofaa nenan wottida asa neeni [Yihooway] polo sarotettan naagaasa; aissi giikko, i nenan ammanettees.”—Isi. 26:3; Roome 5:1 nabbaba.

20. Roome shemppo 8n deˈiya zoriyaa neeni nashshiyoy aybissee?

20 Nuuni ayyaanan tiyettidaageeta gidin, saˈan gannatiyan merinawu deˈanawu hidootiyaageeta gidin, ayyaanaa kaaletuwan xaafettida Roome shemppo 8n deˈiya zoriyaa keehi nashshoos. Nuuni nu deˈuwan “asatettaabaa” keehi xoqqu oottidi xeellennaadan imettida zoriyaa daro nashshoos! Qassi, “Ayyaanaabaa qoppiyoogee de7uwaanne sarotettaa ehees” giya zoriyaadan deˈiyoogee eratetta gidiyoogaa akeekoos. Hegaadan oottikko, merinaa deˈuwaa demmoos; PHawuloosi, “Nagarai qanxxiyo miishshai haiquwaa. SHin Xoossai nu Godaa Kiristtoos Yesuusa baggaara immiyo imoi merinaa de7uwaa” yaagiis.—Roo. 6:23.