Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  Tamme 2017

Ne Wozanaa Ayyaanaabaa Aquwan Wotta

Ne Wozanaa Ayyaanaabaa Aquwan Wotta

“Intte wozanai intte miishshai de7iyoosan de7ana.” —LUQ. 12:34.

MAZAMURE: 76, 59

1, 2. (a) Yihooway nuussi immido, heezzu ayyaanaabaa aqoy aybee? (b) Ha huuphe yohuwan nuuni ay pilgganee?

YIHOOWAY saluwaaninne saˈan ooppenne aadhiya dure. (1 Odi. 29:11, 12) I keha Aawa gidiyo gishshawu, ayyaanaabaa duretettay ubbabaappe keehi aadhiyoogaa akeekiya ubbawu hegaa immees. Yihooway nuussi ayyaanaabaa aquwaa, hegeekka, (1) Xoossaa Kawotettaa, (2) shemppo ashshiya haggaazuwaanne (3) a Qaalan deˈiya alˈˈo tumaa immido gishshawu, nuuni a keehi galatoos! SHin, nuuni naagettana xayikko, nu aquwaa nashshennan aggana, ubba qassi hegaa wora oliyoogaa malabaa oottana danddayoos. Hegaa nashshanawu, nuuni a loytti goˈettananne kaseegaappe loytti siiqana bessees. Yesuusi, “Intte wozanai intte miishshai de7iyoosan de7ana” yaagiis.—Luq. 12:34.

2 Nuuni Kawotettaa, haggaazuwaanne tumaa kaseegaappe aaruwan ubbatoo waati siiqananne nashshana danddayiyaakko ane beˈoos. Nuuni yaatiyo wode, neeni ayyaanaabaa aquwaa kaseegaappe aaruwan waata siiqanaakko wotta dentta qoppa.

 XOOSSAA KAWOTETTAY ALˈˈO INQQUWAA MALA

3. Yesuusi leemisuwan yootido zalˈˈanchay inqquwaa giyo daro alˈˈo shuchaa shammanawu waatidee? (Doomettan deˈiya misiliyaa xeella.)

3 Maatiyoosa 13:45, 46 nabbaba. Yesuusi inqquwaa giyo shuchaa koyiya zalˈˈanchaabaa leemisuwaa yootiis. Daro layttawu, he zalˈˈanchay xeetan qoodettiya inqquwaa giyo shuchaa shammiiddinne bayzziiddi deˈidoogee qoncce. SHin, i ba wozanay ufayttanaadan oottida keehi maalaalissiya issi inqquwaa demmiis. Gidoppe attin, hegaa shammanawu i ba aqo ubbaa bayzzana koshshees. I he alˈˈo shuchaa ay keena xoqqu oottidi xeellidaakko qoppa.

4. Zalˈˈanchay inqquwaa giyo alˈˈo shuchaa dosidoogaadan nuuni Xoossaa Kawotettaa dosikko ay oottanee?

4 Nuuni hegaappe ay tamaariyoo? Xoossaa Kawotettaa tumay he zalˈˈanchay demmido, inqquwaa giyo he keehi alˈˈo shuchaa mala. Zalˈˈanchay he inqquwaa dosidoogaadan nuuni Xoossaa Kawotettaa dosikko, he Kawotettawu ubbatoo haarettidi deˈennaadan oottiyaabaappe haakkanawu nu dosan eeno goos. (Marqqoosa 10:28-30 nabbaba.) Hegaadan oottida naaˈˈu asatubaa qoppa.

5. Zakkiyoosi Xoossaa Kawotettawu haarettanawu ay oottanawu murttidee?

5 Zakkiyoosi giiraa shiishshiyaageetu alaafe. I wordduwan miishshaa asaappe shiishshidi dure gidiis. (Luq. 19:1-9) SHin, he nagarancha bitanee Yesuusi Xoossaa Kawotettaabaa sabbakiyoogaa siyido wode, i siyidobay ubbabaappe keehi aadhiyoogaa akeekidi sohuwaara issibaa oottiis. I hagaadan giis: “Ta Godau, taani taassi de7iya ubbabaappe baggaa hiyyeesau immana; qassi ooppenne wordduwan ekkidobaa gidikko, bashshido mehiyaassi oiddu kushiyaa ayyo zaarana.” Zakkiyoosi asaappe ekkido miishshaa zaariis; qassi yaaretiyoogaa aggiis.

6. Issi maccaasiyaa Xoossaa Kawotettawu haarettanawu ay oottadee, qassi a hegaadan oottidoy aybissee?

6 Amarida layttaappe kase, maccaasa gidaydda maccaasaara zinˈˈiya issi maccaasiyaa Kawotettaabaa siyaasu. A mattuman banttaagaa mala gidida asatuura shaaramuxiyaageetu maatawu exatiya dirijjitiyawu pirezddantte. SHin, a Geeshsha Maxaafaa xannaˈiyo wode, Xoossaa Kawotettaabaa tumay keehi alˈˈo gidiyoogaa akeekaasu. SHin a ba deˈuwan laammana koshshiya gitabay deˈiyoogaakka akeekaasu. (1 Qor. 6:9, 10) A ba maataanne macca asaara shaaramuxiyoogaa agganaadan i wozanay o denttettiis. A 2009n xammaqettaasu, qassi kaalliya layttan kumetta wodiyaa haggaaziya aqinye gidaasu. A ashuwaa amuwaappe aaruwan Yihoowanne a Kawotettaa siiqawusu.—Mar. 12:29, 30.

7. Nuuni kumetta wozanaappe ubbatoo Xoossaa Kawotettaa waati siiqana danddayiyoo?

7 Xoossaa Kawotettawu haarettanawu, nuuppe daroti nu deˈuwan gitaban laamettida. (Roo. 12:2) SHin, nuuni oottana koshshiya harabaykka deˈees. Aquwaabaanne pokkobaa amottiyoogaa gujjin, nu siiqoy shugganaadan oottiyaabaa minnidi eqettana koshshees. (Lee. 4:23; Maa. 5:27-29) Nuuni kumetta wozanaappe ubbatoo Xoossaa Kawotettaa siiqanaadan maaddanawu, Yihooway hara alˈˈo aquwaa nuussi immiis.

NU HAGGAAZOY SHEMPPO ASHSHEES

8. (a) Kiitettida PHawuloosi nu haggaazuwaa “urqqaappe merettida miishsha giddon” deˈiya minjjadan qonccissidoy aybissee? (b) PHawuloosi ba haggaazuwaa xoqqu ootti xeelliyoogaa waati bessidee?

8 Yesuusi nuuni Xoossaa Kawotettaa mishiraachuwaa sabbakanaadaaninne tamaarissanaadan nuussi aawatettaa immidoogaa hassaya. (Maa. 28:19, 20) Haggaazoy keehi alˈˈo gidiyoogaa kiitettida PHawuloosi  akeekiis. Ooratta maachaabaa sabbakiyo oosuwaa i “urqqaappe merettida miishsha giddon” deˈiya minjjadan qonccissiis. (2 Qor. 4:7; 1 Xim. 1:12) Nuuni urqqaappe merettida nagarancha asa gidikkonne, nuuni sabbakiyo mishiraachoy nuuyyoonne nuuni yootiyoogaa siyiyaageetuyyo merinaa deˈuwaa demissana danddayees. PHawuloosi hegaa eriyo gishshawu hagaadan giis: “Taani wonggeliyaa anjjuwaa shaakkanau, wonggeliyaa gishshau, ubbabaa oottais.” (1 Qor. 9:23) Ee, PHawuloosi haggaazuwaa siiqiyoogee i minnidi erissiyo ashkkara oottanaadan denttettiis. (Roome 1:14, 15; 2 Ximootiyoosa 4:2 nabbaba.) Hegee i wolqqaama yedetaa genccanaadan maaddiis. (1 Tas. 2:2) Nuuni haggaazuwaa keehi siiqiyoogaa waati bessana danddayiyoo?

9. Nuuni haggaazuwaa nashshiyoogaa bessana danddayiyo amarida ogeti aybee?

9 PHawuloosi sabbakana danddayiyo wode ubban haratuyyo sabbakiyoogan haggaazuwaa nashshiyoogaa bessiis. Yesuusi kiittidoogeetudaaninne beni Kiristtaanetudan, nuuni haggaazuwaa kiyennan, dabaabaaninne sooppe soo biidi sabbakoos. (Oos. 5:42; 20:20) Nu hanotay injjetikko, kaafiya aqinye woy kumetta wodiyaa aqinye gididi kaseegaappe loytti haggaazana danddayoos. Qassi nuuni sabbakanawu hara qaalaa tamaarana, nu biittan harasaa baana woy hara biitti baana danddayoos.—Oos. 16:9, 10.

10. Ayrina mishiraachuwaa yootanawu murttido gishshawu waana anjjettadee?

10 Ayrino giyo azinaa gelabeenna, Amarkkaa biittan deˈiya micheebaa qoppa. Hara biittaappe yiida, Ruusiyaa qaalaa haasayiyaageetuyyo sabbakanawu keehi koyaasu. A hegaadan oottiyoogaa 1993n doommiyo wode, Niwu York Siiti giyo kataman Ruusiyaa qaalan kaalettiyo citan 20 gidiya aassiyaageetu xallay deˈoosona. Ayrina 20 gidiya layttawu he moottan minnada haggaazaasu. Ayrina, “Taani hanno gakkanawu Ruusiyaa qaalaa geeshshada haasayikke” yaagaasu. Gidoppe attin, Yihooway anne mishettidi haggaaziya harati oottidobaa anjjiis. Ha wodiyan, Niwu York Siiti giyo kataman Ruusiyaa qaalan kaalettiyo usuppun gubaaˈeti deˈoosona. Ayrina xannaˈissidoogeetuppe 15ti xammaqettidosona. Etappe amaridaageeti Beeteele keettaa asaa yara, aqinye, qassi gubaaˈe cima gididi haggaazoosona. Ayrina hagaadan gaasu: “Taani ta deˈuwan harabaa oottanawu halchana danddayays; shin tana hagaa keena ufayssiyaabi deˈana danddayenna.” Ee, a ba haggaazuwaa xoqqu oottada xeellawusu!

Ne haggaazuwaa xoqqu oottada xeellay, qassi saaminttaa giddon haggaazuwawu wodiyaa bazzay? (Mentto 11, 12 xeella)

11. Yedetay gakkishinkka aggennan sabbakiyoogee ay demissii?

11 Nuuni nu haggaazuwaa xoqqu ootti xeellikko, yedetay gakkishinkka PHawuloosadan aggennan sabbakoos. (Oos. 14:19-22) Amarkkan 1930 heeraninne 1940  doomettaa heeran nu ishantta wolqqaama yedetay gakkiis. SHin, eti PHawuloosadan minnidi aggennan sabbakidosona. Hegaadan oottana danddayiyo nu maataa bonchissanawu, nu ishantti pirdda keettan mootettidi darotoo shatimmidosona. Ishaa Naatan Noori 1943n, nuuni Amarkkaa Xoqqa Pirdda Keettan shatimmido mootuwaappe issuwaa yootiis. I ishantti aggennan sabbakennaakko, mootettanawu pirdda keetti efiya ayba gaasoynne deˈennaagaa odiis. Hegaa gaasuwan, kumetta saˈan deˈiya daro ishantti sabbakiyo laˈatettaa he wode demmidoogaakka yootiis. Hara biittan deˈiya ishanttikka hegaa mala mootuwan shatimmidosona. Ee, nuuni haggaazuwaa siiqiyoogee yedetaa xoonanaadan maaddana.

12. Ne haggaazuwaa xeelliyaagan neeni murttidobay aybee?

12 Nu haggaazuwaa nuuni xoqqu oottidi xeellikko, irpportte oottiyo saatiyaabaa xalla qoppokko. “Wonggeliyaa mishiraachchuwaa” loytti markkattanawu nuussi danddayettida ubbabaa oottoos. (Oos. 20:24; 2 Xim. 4:5) SHin, nuuni harata tamaarissanabay aybee? Xoossaappe nuuni demmido hara aquwaa ane qoppa.

NUUNI TAMAARIYO ALˈˈO TUMAA

13, 14. Yesuusi Maatiyoosa 13:52n yootido ‘minjjiyoosay’ aybee, qassi hegaa nuuni waati kunttanee?

13 Yihooway nuussi immido heezzantto ayyaanaabaa aqoy nuuni tamaarido tumaa. Yihooway tumaayyo Pultto. (2 Sam. 7:28; Maz. 31:5) I keha Aawa gidiyo gishshawu, baayyo yayyiyaageetussi ba tumaa yootiis. Nuuni tumaa koyro siyido wodiyaappe doommidi, Geeshsha Maxaafaanne nu xuufeta nabbabiyoogan, qassi gita shiiqotuuninne saaminttaa shiiqotun shiiqiyoogan daro tumaa tamaarida. Daro wodiyaappe guyyiyan, Yesuusi ‘minjja soho’ giidobay nuuyyo deˈana; hegee nuuni beni tamaarido tumaanne mati tamaarido tumaa. (Maatiyoosa 13:52 nabbaba.) Qosido miishshaa asi koyiyoogaadan nuuni he tumaa koyikko, alˈˈo ooratta tumaa nuuni nu ‘minjjawu’ shiishshanaadan Yihooway maaddana. (Leemiso 2:4-7 nabbaba.) Nuuni hegaa waati oottiyoo?

14 Nuuni buzo xinaatiyaa loytti xannaˈiyaageeta, qassi Xoossaa Qaalaanne nu xuufeta akeekan pilggiyaageeta gidana bessees. Yaatiyoogee nuuni “ooratta” tumaa, hegeekka nuuni hagaappe kase erennabaa eranaadan maaddees. (Yaas. 1:8, 9; Maz. 1:2, 3) Ha maxeetee koyro attamettiyo wode Isiine 1879n hagaadan giis: “Tumay deˈuwaa bazzuwan keehi diccida worddo sharafay cuulli uttido guutta ciishsha mala. Neeni he ciishshaa demmikko, naagana koshshees. . . . Hegaa nebaa oottanawu koyikko, ekkanawu hokkana koshshees. Tumaa ciishshaa issuwaa xalla demmada gidees gooppa. . . . SHiishshiyoogaa aggoppa; qassi haraakka gujjada koya.” Nuuni hara daro tumaa ubbatoo koyanawu yeemottana bessees.

15. Nuuni “gal77a” tumaa giyo amaridabay ayba gidana danddayii, qassi hegeetuppe neeni xoqqu ootta xeelliyo amaridaagee aybee?

15 Nuuni Xoossaa asaara koyro gayttiyoogaa doommido wode, keehi alˈˈo gidida amarida tumaa erida. Hegaa nuuni koyro tamaarido gishshawu, “gal77a” gaana danddayoos. He tumaappe amaridaagee aybee? Nuuni Yihooway nuna Medhidaagaanne nuuyyo Deˈuwaa Immidaagaa gidiyoogaa, qassi i asawu halchidobaa tamaarida. Nuuni nagaraappenne hayquwaappe laˈa kiyana mala Xoossay ba Naˈaa wozuwaa yarshshuwaa siiquwan giigissidoogaakka tamaarida. A Kawotettay meto ubbaa xayssanaagaa, qassi he Kawotettaa haaruwan sarotettaaninne ufayssan merinawu deˈiyo hidootay nuussi deˈiyoogaakka tamaarida.—Yoh. 3:16; Ajj. 4:11; 21:3, 4

16. Geeshsha Maxaafaappe akeekido issi issibay laamettiyo wode ay oottana koshshii?

 16 Issi issitoo, Geeshsha Maxaafaa hiraagaa woy amarida xiqiseta nuuni akeekiyo ogee laamettana danddayees. Laamettida qofay qoncciyo wode, nuuni he qofaa loytti xannaˈanawunne hegaa wotti dentti qoppanawu wodiyaa bazzana koshshees. (Oos. 17:11; 1 Xim. 4:15) Nuuni kase eriyoobaappe haˈˈi laamettida gitabaa xalla gidennan, he laamettida ooratta qofaa loyttidi akeekana koshshees. Hegaadan loytti xannaˈikko, he ooratta tumay nuuni Geeshsha Maxaafaappe minjjido tumaappe issuwaa gidees. Hegaadan baaxetiyoogee bessiyaaba gidiyoy aybissee?

17, 18. Geeshsha ayyaanay nuna waati maaddana danddayii?

17 Nuuni tamaaridobaa Xoossaa ayyaanay nuna hassayissana danddayiyoogaa Yesuusi tamaarissiis. (Yoh. 14:25, 26) Hegee nuuni asawu mishiraachuwaa yootanaadan waati maaddana danddayii? Pitera giyo ishaabaa ane qoppa. I 1970n, ayyo layttay 19 gidin Birttaaniyaa Beeteelen haggaaziyoogaa doommiis. I sooppe soo biidi sabbakiyo wode, layttay 50 heera gidido, buuchaa dichida issi bitaniyaara gayttiis. Piteri bitanee Geeshsha Maxaafaa eranawu koyiyaakkonne oychiis. Bitanee guuttaa dagammidi, hagee Ayhuda haymaanootiyaa asttamaaretu keettaa yaagiis. He Ayhuda haymaanootiyaa asttamaaree, Pitera paaccanawu, “Ta naˈawu, Daaneela maxaafay ayba qaalan xaafettidee?” giidi oychiis. Piteri, “Amaridaagee Aramayke qaalan xaafettiis” yaagiis. Piteri hagaadan giis: “He asttamaaree taani zaaruwaa erido gishshawu garamettiis; shin taagaa keeni garamettibeenna! Taani zaaruwaa waata eridanaa? Taani soo yaada mati kiyida Wochiyo Keelaanne Beegottite! maxeetiyaa koyada, Daaneela maxaafay Aramayke qaalan xaafettidoogaa yootiya huuphe yohuwaa demmaas.” (Dane. 2:4) Ee, geeshsha ayyaanay nuuni kase nabbabidobaanne nuuni ammanttiya sohuwan minjjidobaa hassayanaadan oottana danddayees.—Luq. 12:11, 12; 21:13-15.

18 Nuuni Yihoowappe demmiyo aadhida eratettaa xoqqu oottidi xeellikko, nu minjjaa wottiyoosan galˈˈa tumaanne ooratta tumaa kunttanaadan nu wozanay nuna denttettees. Nuuni Yihoowappe demmido aadhida eratettaa siiqiyo wodenne nashshiyo wode, asaa tamaarissanawu loyttidi giigettidaageeta gidoos.

NE AQUWAA NAAGA

19. Nu ayyaanaabaa aquwaa nuuni naagana koshshiyoy aybissee?

19 Ha huuphe yohuwan, ayyaanaabaa aquwaa xoqqu ootti xeellana koshshiyoogaa tamaarida. SHin, Seexaanaynne ha alamee nuuni he aquwaa siiqiyoogaa agganaadan oottenna mala naagettana koshshees. Nuuni naagettana xayikko, daro miishshaa demissiya oosuwaa koyiyoogee, ishalo duussaa deˈanawu qoppiyoogee woy nu aquwaa bessiyoogee nu qofaa wora zaarana danddayees. Kiitettida Yohaannisi ha alameenne ha alamiyaa asay amottiyo ubbabay mata wode xayanaaga yootiis. (1 Yoh. 2:15-17) Nu ayyaanaabaa aquwaa ubba wode nuuni nashshananne naagana koshshiyoy hegaassa.

20. Ayyaanaaban ne aquwaa naaganawu ay oottanawu murttadii?

20 Neeni Xoossaa Kawotettaa ne kumetta wozanaappe siiqennaadan oottiya aybanne agganawu eeno ga. Nu haggaazoy shemppo ashshiyaaba gidiyoogaa muletoo qoppiyoogan ubbatoo mishettada sabbaka. Xoossaa tumaa wozanappe muletoo koya. Neeni yaatiyo wode, ‘kaysoy shiiqennasan, bilˈˈay bochennasan, saluwan wurenna miishshaa dagayana. Ayssi giikko, ne wozanay ne miishshay deˈiyoosan deˈana.’—Luq. 12:33, 34.