Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  Naase 2017

Xoossaa Sarotettay Eratettaa Ubbaappe Aadhees

Xoossaa Sarotettay Eratettaa Ubbaappe Aadhees

“Asa eratettaa ubbaappe aadhdhiya Xoossaa sarotettai intte [wozanaa] . . . naagana.”—PILI. 4:7.

MAZAMURE: 112, 58

1, 2. PHawuloosanne Sillaasa Piliphisiyuusa kataman gakkidabay aybee? (Doomettan deˈiya misiliyaa xeella.)

WODEE qamma bilahe. Naaˈˈu misoonaaweti, PHawuloosinne Sillaasi Piliphisiyuusa kataman qasho keettawu qolˈˈon qashetti uttidosona. Eta gediyaa mittaara gattidi daraxi qachidosona; qassi eta wadhido gishshawu zokkoy eta sakkees. (Oos. 16:23, 24) Hanotay eesuwan laamettiis. Eti qoppennan, deree denddidi eta giyaa sohuwan deˈiya eesuwaara shiiqida shilootawu goochidosona. Eta maayuwaa qaaridi gatiman keehi shocidosona. (Oos. 16:16-22) Hegee keehi wolqqaama naaqo! PHawuloosi Rooma biitta asa gidiyo gishshawu, maara pirddettana bessees. *

2 PHawuloosi xuman uttidi gallassi hanidabaa wotti dentti qoppees. I Piliphisiyuusa asaabaa qoppees. PHawuloosi biido hara daro katamatuppe dumma hanotan, eta kataman Ayhuda woosa keettay baawa. Ayhuda ammanuwaa kaalliyaageeti he katamaa penggiyaappe gaxan shaafaa doonan shiiqoosona. (Oos. 16:13, 14) Eti hegaadan oottiyoy Ayhuda woosa keettaa essanawu koshshiya tammu attuma Ayhudati he kataman baynna gishshataassee? Piliphisiyuusa asati eti Rooma biittaa asa gidiyoogan  keehi ceeqettoosona. (Oos. 16:21) Eti Ayhuda asa gidida PHawuloosinne Sillaasi Rooma biittaa asa gidana giidi qoppibeennay hegaasseeshsha? Gaasoy ayba gidikkonne, eti bessenna hanotan qashettidosona.

3. PHawuloosawu a qashuwaa hanotay erettennan ixxana danddayiyoy aybissee, shin ayyo ayba loˈˈo xeelay deˈii?

3 Amarida aginaappe kase hanidabaakka PHawuloosi qoppennan waayi aggana. I he wode Qeeri Isiyan Eejiyaane Abbaappe hefinttan deˈees. PHawuloosi yan deˈiyo wode, geeshsha ayyaanay i issi issi heeran sabbakennaadan darotoo diggiis. Hegee geeshsha ayyaanay i harasaa baanaadan denttettiis giyoogaa mala. (Oos. 16:6, 7) SHin awa baanaadan denttettidee? I Xiroˈaada gakkidi hegaa zaaruwaa ajjuutan beˈiis. PHawuloosawu, ‘Maqidooniyaa pinna’ geetettiis. Yihooway koyiyoobay qoncce! Yaatiyo gishshawu, PHawuloosi sohuwaara Maqidooniyaa biis. (Oosuwaa 16:8-10 nabbaba.) SHin kaallidi hanidabay aybee? I Maqidooniyaa gakkidi takkennan qashettiis! PHawuloosa bolli hegee gakkiyo wode Yihooway coˈˈu giidoy aybissee? I awude gakkanaashin qashettanee? PHawuloosi he oyshata qoppiyaaba gidikkonne, he oyshati i ammanuwan shugganaadaaninne ufayttennaadan oottibookkona. Inne Sillaasi, “Xoossaa woossiiddi, mazamuriyaa yettan Xoossaa galatoosona.” (Oos. 16:25) Xoossaa sarotettay eta wozanaanne qofaa woppu oottiis.

4, 5. (a) Nu hanotay waanidi PHawuloosaagaa mala gidana danddayii? (b) PHawuloosa hanotay qoppennan waani laamettidee?

4 Xoossaa geeshsha ayyaanay nena ne deˈuwan PHawuloosadan kaalettidabadan issi issitoo siyettido wodee deˈana danddayees, shin guyyeppe hanotay neeni qoppidoogaadan hanibeenna. Nena metoy gakkiis woy qassi ne deˈuwan keehi darobay laamettiis. (Era. 9:11) Neeni kasebaa qoppiyo wode, Yihooway issi issibay hananaadan aybissi paqqadidee gaada qoppana danddayaasa. Yaatikko, neeni wozanappe Yihoowan ammanettada genccada deˈanaadan aybi maaddana danddayii? PHawuloosanne Sillaasa hegaappe simmin gakkidabaappe zaaruwaa demmana danddayoos.

5 PHawuloosinne Sillaasi sabaa mazamuriyaa yexxishin, eti mule qoppibeennabay haniis. Akeekennan, biittay keehi qaaxxiis. Qasho keettaa penggee ubbay dooyetti aggiis. Qashettida asaa ubbaa sanssalatay birshshetti wodhiis. Qasho keettaa naagiyaagee bana barkka worennaadan PHawuloosi diggiis. Qasho keettaa naagiyaageenne a keettaa asa ubbay xammaqettidosona. Wonttetta gallassi guuran polise halaqati PHawuloosanne Sillaasa birshshanaadan katamaa daannati kiittidosona. Daannati eti katamaappe saruwan baanaadan oychidosona. Yaatidi, eti PHawuloosinne Sillaasi Rooma biittaa asa gidiyoogaa erido wode, bantta gita mooruwaa akeekidosona; yaatidi daannati he naaˈˈu asata moyssi yeddidosona. SHin PHawuloosinne Sillaasi katamaappe kiyanaappe kase, mati xammaqettida bantta michiyo Lidiyo minttettanawu i soo biidosona. Qassi, eti he wode ishantta minttettidosona. (Oos. 16:26-40) Ubbabay eesuwan laamettiis!

XOOSSAA SAROTETTAY ‘ERATETTAA UBBAAPPE AADHEES’

6. Nuuni haˈˈi issippe tobbanabaynne beˈanabay aybee?

6 Ha hanotaappe nuuni tamaariyoobay aybee? Nu qoppibeennabaa Yihooway oottana danddayiyo gishshawu, nuna metoy gakkiyo wode unˈˈettana koshshenna. PHawuloosi beˈidobay a loytti maaddiis. Hirggaabaanne Xoossaa sarotettaabaa Piliphisiyuusan deˈiya ishanttussi guyyeppe i xaafidoogaappe hegaa akeekoos. Ane koyro PHawuloosi Piliphphisiyuusa 4:6, 7n  (nabbaba) yootidobaa beˈoos. Hegaappe simmin, asi qoppibeennabaa Yihooway oottidoogaa bessiya amarida Geeshsha Maxaafaa leemisota beˈana. Wurssettan, “Xoossaa sarotettai” nuuni Yihoowan wozanappe ammanettidi genccanaadan waati maaddana danddayiyaakko beˈana.

7. PHawuloosi Piliphisiyuusan deˈiya ishanttussi xaafido dabddaabbiyan tamaarissidobay aybee, qassi nuuni hegaappe ay tamaarana danddayiyoo?

7 Piliphisiyuusan deˈiya ishantti PHawuloosi etawu xaafido dabddaabbiyaa nabbabido wode, eti a bolli gakkidabaa, qassi etappe ooninne qoppibeennabaa Yihooway waati oottidaakko hassayidoogee qoncce. PHawuloosi eta tamaarissidobay aybee? Eti hirggennaadan yootiis. Eti woossikko, Xoossaa sarotettaa demmanaagaakka odiis. SHin Xoossaa sarotettay ‘eratettaa ubbaappe aadhiyoogaa’ akeeka. Hegee woygiyoogee? Birshshiya amaridaageeti ha qofaa, “nu keehi koyiyo ubbaappe aadhees” woy “asaa halcho ubbaappe aadhees” yaagidi qonccissoosona. Hegaa gishshawu, PHawuloosi “Xoossaa sarotettai” nuuni qoppana danddayiyoobaappe aadhiyoogaa yootiis. Nuuni nu metuwaappe kiyiyo ogiyaa issi issitoo erana xayikkonne, Yihooway erees; qassi i nuuni qoppibeennabaa oottana danddayees.—2 PHeexiroosa 2:9 nabbaba.

8, 9. (a) PHawuloosa Piliphisiyuusa biittan naaqoy gakkikkonne, he hanotay ayba loˈˈo ayfe demissidee? (b) Piliphisiyuusan deˈiya ishantti PHawuloosi yootidobaa loytti ammanettidoy aybissee?

8 Hegaappe kasetiya tammu layttan Yihooway etassi oottidobaa Piliphisiyuusan deˈiya ishantti qoppiyo wode, PHawuloosa dabddaabbee eta minttettennan waayi aggana. Naaqoy gakkishin Yihooway coˈˈu giidi xeellikkonne, hegee ‘wonggeliyawu mootettanaadaaninne wonggeliyaa mintti essanaadan’ oottiis. (Pili. 1:7) He katamaa daannati bantta kataman ooratti eqqida Kiristtaane gubaaˈiyaa eqettanaappe kase loytti qoppana bessees. PHawuloosa laggee haakimee Luqaasi Piliphisiyuusa katamaappe PHawuloosinne Sillaasi binkka i yan takkiis; i takkidoy PHawuloosi Rooma asa gidiyoogaa yootido gishshaassa gidennan aggenna. Yaatiyo gishshawu, he kataman mati Kiristtaane gididaageeta Luqaasi gujjidi maaddiis.

9 Piliphisiyuusan deˈiya ishantti PHawuloosi xaafido dabddaabbiyaa nabbabiyo wode, eti hegee PHawuloosa qofa gidennaagaa eroosona. Keehi wolqqaama metoy a gakkikkonne, PHawuloosi “Xoossaa sarotetai” baassi deˈiyoogaa bessiis. PHawuloosi he ishanttussi dabddaabbiyaa xaafiyo wode Rooma biittan ba son qashuwan deˈees. SHin i he wodekka “Xoossaa sarotetai” bawu deˈiyoogaa bessiis.—Pili. 1:12-14; 4:7, 11, 22.

‘ISSIBAWUKKA HIRGGOPPA’

10, 11. Issi metoy nuna keehi qofissiyo wode nuuni ay oottana koshshii, qassi ay naagana danddayiyoo?

10 Issibawukka hirggennaadaaninne “Xoossaa sarotettai” deˈiyoogeeta gidanaadan nuna maaddana danddayiyaabay aybee? Hirggiyoogaa agganawu woosay maaddiyoogaa PHawuloosi Piliphisiyuusan deˈiya ishanttussi yootidobaappe akeekoos. Hegaa gishshawu, nuuni unˈˈettidobaa woosan qonccissana bessees. (1 PHeexiroosa 5:6, 7 nabbaba.) Yihooway neessi qoppiyoogaa akeekada wozanappe ammaniyoogan a woossa. Ne demmido anjjuwaa hassayada ‘keehi galataydda’ a woossa. I “nuuni woossiyoobaa woi qoppiyoobaa ubbaappe keehi darissi oottanau” danddayiyoogaa qoppiyo wode, kaseegaappe aaruwan an ammanettana.—Efi. 3:20.

11 Yihooway Piliphisiyuusan PHawuloosassinne Sillaasassi oottidoogaadan nuussi oottiyooban garamettana danddayoos.  Hegee keehi maalaalissiyaabaa gidana xayikkonne, ubba wode nuussi koshshiyaaba. (1 Qor. 10:13) SHin, hegee nuuni aynne oottennan, Yihooway hanotaa giigissanaadan woy metuwaa qaaranaadan a naagoos giyoogaa gidenna. Nu woosaara maayiyaabaa oottana koshshees. (Roo. 12:11) Nu oottiyoobay wozanappe koyiyoogaa bessees; qassi Yihooway nuna anjjanaadan oottees. SHin Yihooway nuuni oychiyoogaappe, qoppiyoogaappenne halchiyoogaappe aaruwaa oottana danddayiyoogaakka hassayana koshshees. Issi issitoo nuuni qoppibeennabaa oottiyoogan nuuni maalaalettanaadan oottees. Yihooway nuuni qoppibeennabaa nuuyyo oottana danddayiyoogaa ammanettanaadan oottiya amaridabaa Geeshsha Maxaafaappe ane beˈoos.

ASI QOPPIBEENNABAA YIHOOWAY OOTTIYOOGAA BESSIYA LEEMISOTA

12. (a) Asoore Kawoy Sanaakireebi olanawu yiido wode Kawuwaa Hizqqiyaasi waatidee? (b) Yihooway he metuwaa qaarido hanotaappe ay tamaariyoo?

12 Geeshsha Maxaafaa pilggiyo wode, asi qoppibeennabaa Yihooway oottidoogaa bessiya daro leemisota akeekoos. Kawuwaa Hizqqiyaasi Asoore Kawoy Sanaakireebi Yihudaa olidi Yerusalaame xallay attin hara gimbbettida katamata ubbaa oyqqido wode deˈiis. (2 Kaw. 18:1-3, 13) Hegaappe simmin, Sanaakireebi Yerusalaame katamaa oyqqanawu koyiis. He wode Kawuwaa Hizqqiyaasi waatidee? I Yihoowa woossiis, qassi Yihooway kiittin hananabaa yootiya Isiyaasa zoriyaa oychiis. (2 Kaw. 19:5, 15-20) Hizqqiyaasi Sanaakireebi oychido qixaatiyaa miishshaa qanxxiyoogan yuushshi qoppiyoogaa bessiis. (2 Kaw. 18:14, 15) Guyyeppe, Hizqqiyaasi katamay doodettidi takkana daro wodiyawu giigettiis. (2 Odi. 32:2-4) SHin he metoy waani qaarettidee? Yihooway 185,000 Sanaakireeba wotaaddarata, issi qamman woranaadan ba kiitanchaa kiittiis. Hizqqiyaasi hegaadan hanana giidi qoppibeennaagee tuma!—2 Kaw. 19:35.

Yooseefabaappe nuuni tamaariyoobay aybee? —Doo. 41:42 (Mentto 13 xeella)

13. (a) Yooseefa gakkidabaappe nuuni tamaariyoobay aybee? (b) Abrahaama machiyaa Saara qoppabeennabay waani hanidee?

13 Yaaqooba naˈaa, yelaga Yooseefa qoppa. Yooseefi Gibxxen ollan qashettido wode, he biittan kawuwaappe kaallidi xoqqa maatay deˈiyo ura gidanaagaa woy i bantta soo asaa koshaappe ashshanaadan Yihooway oottanaagaa qoppidee? (Doo. 40:15; 41:39-43; 50:20) Yihooway oottidobay Yooseefi qoppido ubbabaappe aadhiyoogee qoncce. Yooseefa aawaa aawaa aayee Saaribaakka qoppa. Cimida Saara ba ashkkaree naˈaa bawu ekkiyoogaa gidennan, naˈa yelanaadan Yihooway oottana gaada qoppadee? Yisaaqi yelettidoogee Saara qoppana danddayiyo ubbabaappe aadhiyoogee erettidaagaa.—Doo. 21:1-3, 6, 7.

14. Yihooway waatanaagaa ammanettana danddayiyoo?

14 Yihooway qaalaa gelido ooratta alamee yaanaappe kase, nu meto ubbaa  i maalaalissiya hanotan qaarana giidi naagokko, woy qassi nu deˈuwan maalaalissiyaabay hananaadan naagokko. SHin ammanettida ba ashkkarata Yihooway beni maalaalissiya ogiyan maaddidoogaa eroos. (Isiyaasa 43:10-13 nabbaba.) Hegee nuuni an ammanettanaadan oottees. Nuuni i koyiyoobaa loytti oottanaadan wolqqaa immanawu koshshiya ubbabaa i oottana danddayiyoogaa eroos. (2 Qor. 4:7-9) Geeshsha Maxaafan odettida he ubbabaappe nuuni tamaariyoobay aybee? Hizqqiyaasa, Yooseefanne Saari leemisoy bessiyoogaadan, nuuni Yihoowawu ammanettidi deˈikko, xoonettennaba milatiyaabaa nuuni xoonanaadan Yihooway maaddana danddayees.

Nuuni Yihoowawu ammanettidi deˈikko, xoonettennaba milatiyaabaa nuuni xoonanaadan Yihooway maaddana danddayees

15. Nuussi “Xoossaa sarotettai” deˈanaadan maaddanabay aybee, qassi hegee waanidi danddayettii?

15 Metoy nuna gakkishin “Xoossaa sarotettai” nuussi waani deˈana danddayii? Nu Xoossaa Yihoowaara dabbotaa minttidi deˈiyoogaana. Ba deˈuwaa wozo oottidi yarshshida “Yesuus Kiristtoosa baggaara” hegaadan dabbotaa minttoos. He wozoy nu Aaway oottido maalaalissiyaabaappe issuwaa. Yihooway wozuwaa yarshshuwan nu nagaraa kammees; hegee nu kahay geeshsha gidin nuuni akko shiiqanaadan oottees.—Yoh. 14:6; Yaaq. 4:8; 1 PHe. 3:21.

HEGEE NU WOZANAANNE NU QOFAA NAAGANA

16. Nuuyyo “Xoossaa sarotettai” deˈiyoogee ay demissanee? Leemisuwan yoota.

16 Nuuyyo “eratettaa ubbaappe aadhdhiya Xoossaa sarotettai” deˈiyoogee ay demissii? Hegee ‘nu wozanaanne nu qofaa Godaa Yesuus Kiristtoosa baggaara naaganaagaa’ yootiyoogan Geeshsha Maxaafay he oyshaa zaarees. (Pili. 4:7) “Naagana” geetettida qaalay Geeshsha Maxaafay koyro xaafettido doonan wotaaddaratuura gayttidaagan goˈettiyo qaala. He qaalay beni wode gimbbetti uttida katamaa naaganawu maddabettida wotaaddaratu citaa qonccissiyaaba. Piliphisiyuusa katamay hegaa mala. Piliphisiyuusa kataman deˈiya asay katamaa penggiyaa wotaaddarati naagiyoogaa eriyo gishshawu qammi woppu giidi xiskkees. Hegaadan, nuuyyo “Xoossaa sarotettai” deˈikko, nu wozanaynne nu qofay woppu gees. Yihooway nuussi qoppiyoogaanne nuuyyo injjetanaadan koyiyoogaa eroos. (1 PHe. 5:10) Hegaa eriyoogee nuuni hirggaa maashennaadan woy hidootaa qanxxennaadan naagees.

17. Iita waayiyaa wode Yihoowan ammanettanaadan nuna aybi maaddana danddayii?

17 Hegaappe simmin saˈan mule hanenna iita waayee mata wode asaa gakkana. (Maa. 24:21, 22) Nu bolli gakkanabaa erokko. SHin nuuni keehi hirggana bessenna. Nuuni Yihooway oottana ubbabaa erana xayikkonne, nu Xoossaa eroos. Aybi hanikkokka, Yihooway ubba wode ba halchuwaa polanaagaa i beni wode oottidobaappe akeekoos; qassi asi qoppibeenna ogiyan issi issitoo hegaa polees. Yihooway nuuyyo hegaa oottiyo wode ubbatoo nuuni ‘eratettaa ubbaappe aadhiya Xoossaa sarotettaa’ kaseegaappe dumma ogiyan demmana danddayoos.

^ MENT. 1 Sillaasikka Rooma biitta asa gidennan waayi aggana.—Oos. 16:37.