Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  Naase 2017

 Deˈuwan Hanidabaa

Paaciyan Gencciyoogee Anjjuwaa Demissees

Paaciyan Gencciyoogee Anjjuwaa Demissees

ISSI polise halaqay hanqqettidi hagaadan giis: “Neeni meqettaa iita aawa. Ne machiyo abbe ixetiyoonne ne guutta naˈiyo yegga bayadasa. Eta mizanaynne xeellanay oonee? Ne ammanuwaa kaddada soo ba!” Taani hagaadan gaas: “CHii, taani ta soo asaa aggabeykke. Tana qachiday inttena! Ayssi qachidetii?” Polise halaqay, “Ayba danoykka Yihoowa Markka gidiyoogaappe keha” yaagiis.

Hegaa haasayidoy 1959n, Ruusiyan Irkutiski giyo kataman deˈiya qasho keettaana. Taaninne ta machiyaa Maariya ‘xillotettaa gishshawu waayettanawu’ giigettidoy aybissakko, qassi ammanettidi deˈidoogan nuuni waani anjjettidaakko ane yootays.—1 PHe. 3:13, 14.

Taani Yukreene biittan 1933n Zalatniki giyo moottan yelettaas. Ta aayee michiyaanne i azinay 1937n nuna oychanawu Paransaayeppe yiidosona; eti Yihoowa Markka, qassi eti nuuyyo Kawotettaa giyoonne Atotettaa giyo, Wach Tawer Sosaytee attamissido maxaafata immidi biidosona. Ta aaway he maxaafata nabbabido wode, zaarettidi Xoossan ammaniyoogaa doommiis. I 1939n keehi sahettidoogee azzanttiyaaba, shin i hayqqanaappe kase ta aayeeyyo, “Hagee tuma. Hagaa naata tamaarissa” yaagiis.

SAYBEERIYAA—SABBAKIYO OORATTA SOHUWAA

Sunttati 1951n, daro Yihoowa Markkata Soviyeeten arggo baggaappe Saybeeriyaa yeddidosona. Tana ta aayeeranne ta kaalo ishaa Grigoraara arggo bagga Yukreeneppe efiidosona. Nuuni baaburiyan 6,000⁠ppe daro kilo meetiriyaa biidi, Saybeeriyan Tulun giyo katamaa gakkida. Naaˈˈu saaminttappe guyyiyan taappe bayra ishay, Bogdani nuuyyo matan deˈiya Angarski giyo kataman deˈiya kambbiyaa gakkiis. Wolqqaama oosuwaa 25 layttawu oottanaadan a bolli pirddettiis.

Ta aayyiyaa, Grigorinne taani Tuluna matan asay deˈiyo heeran sabbakida; shin nuuni cincca gidana koshshiis. Leemisuwawu nuuni, “Hagaa heeran miizza bayzzanawu koyiya uri deˈii?” yaagidi oychoos. Nuuni miizza bayzziya uraa demmiyo wode, miizzay keehi maalaalissiya ogiyan merettidoogaa ayyo yootoos. Sohuwaara, nuuni Medhidaagaabaa haasayiyoogaa doommoos. He wode, issi gaazeexay Yihoowa Markkati miizzaabaa oychikkonne, eti dorssaa koyiyoogaa yootiis! Qassi nuuni dorssa malata demmida! Gubaaˈessi imettibeenna he moottan deˈiya ashkkenne imattaa mokkiya asatuura Geeshsha Maxaafaa xannaˈidoogee ufayssiyaaba. Ha wodiyan, Tulunan issi gubaaˈee deˈees; he gubaaˈiyan aassiyaageetu qooday 100⁠ppe daro.

MAAREE AMMANOY WAANI PAACETTIDAAKKO

Ta machiyaa Maariya Naaˈˈantto Alamiyaa Olaa wode tumaa Yukreenen siyaasu. Iyyo layttay 18  gidiyo wode, issi polise halaqay o wayssiyoogaa doommidi iira wolqqan zinˈˈanawu maliis; shin a hegaa mintta eqettaasu. Issi galla, a soo yiyo wode he bitanee i alggan zinˈˈiis. Maariya baqataasu. He halaqay yiillotidi a Yihoowa Markka gidiyo gishshawu o qashissana giidi yashissiis; qassi 1952n Maariya tammu laytta qashettanaadan i bolli pirddettiis. Suure asa gidiyo gishshawu qashettida Yooseefaagaadan iyyo siyettiis. (Doo. 39:12, 20) Maariyo pirdda keettappe qasho keetti kaamiyaa laaggidi efiida bitanee iyyo, “Yayyoppa. Daro asay qashettees; shin ba loˈˈo kandduwaa naagidi kiyees” yaagiis. Hegee o keehi minttettiis.

Maariyo 1952⁠ppe 1956 gakkanaassi Ruusiyan, Gorki (haˈˈi Nizhni Novgarade) katamaa matan deˈiya wolqqa ooso oottiyo kambbiyaa yeddidosona. A kinchiya wodiyankka mittaa shoddanaadan azazidosona. A sahettikkonne, 1956n qashuwaappe birshettada Tuluna baasu.

TA KEETTAAYEEPPENNE TA NAATUPPE KEEHI HAAKKAAS

Tulunan deˈiya issi ishay issi michiyaa yiyoogaa taassi yootin, he micheera gayttanawunne a tookkidobaa maaddanawu otobisee eqqiyoosaa bishkkiliitiyan baas. Taani Maareera gayttiyo wode, o sohuwaara dosaas. A tana siiqanaadan oottanawu taani keehi baaxetaas, qassi hanotaykka ta koyidoogaadan haniis. Nuuni 1957n issippe aqo oyqqida. Issi layttappe guyyiyan, nu naˈiyo Irino yelida; shin iira deˈiyoogee ufayssikkonne hegee daro takkibeenna. Taani Geeshsha Maxaafaa qofay deˈiyo xuufeta attamiyo gishshawu, 1959n qashettaas. Taani bagga layttaa tarkka qashettaas. He wode woppu gaada deˈanawu ubbatoo woossays, Kawotettaa mazamureta yexxays, qassi birshshettikko waata sabbakanaakko qoppays.

Wolqqa ooso oottiyo kambbiyan deˈiyo wode, 1962n

Qasho keettan qoridi oychiya polisee qaalaa xoqqu oottidi, “Seriyaa yedhidi woriyoogaadan nuuni inttena mata wode yedhidi worana!” yaagiis. Taani hagaadan gaas: “Yesuusi Kawotettaa mishiraachoy deretetta ubban odettanaagaa yootiis; qassi hegaa oonne diggana danddayenna.” He wode, qoridi oychiya polisee ba qofaa laammidi, doomettan ta odoogaadan taani ammanuwaa kaddanaadan oottanawu maliis. Yashissinkka cimminkka eti qoppoogaadan hanennan ixxin, taani Saranske katamaa matan deˈiya kambbiyan laappun layttawu wolqqaama oosuwaa oottanaadan ta bolli pirddidosona. Taani kambbiyaa baydda, ta naaˈˈantto naˈiyaa Olga yelettidoogaa siyaas. Ta machiyaanne ta macca naati keehi haakkidi deˈikkonne, Maariyaanne taani Yihoowayyo ammanettidi deˈidoogaa eriyoogan minettaas.

Maariyoonne nu macca naata, Olgonne Irino 1965n

Maariya Tulunappe yaada guyye simmanawu baaburiyan tammanne naaˈˈu gallassaa wurssikkonne, layttan issitoo tanaara gayttanawu Saranske yawusu. A layttan layttan taayyo issi botte caammaa oorattaa ehawusu. Mati kiyida Wochiyo Keelaa bottiyaa ginddiyaa giddon qosawusu. Issi laytti Maariya nu naaˈˈu guutta macca naata ehiido gishshawu, he yuussay dumma. Taani eta beˈido wodenne etaara gayttido wode ay keena ufayttidaakko qoppa!

OORATTA HEERAANNE OORATTA METUWAA

Taani 1966n wolqqa ooso oottiyo kambbiyaappe kiyaas; qassi nuuni oyddaykka Karetta Abbaa matan deˈiya Armavira katamaa biida. Nu attuma naati Yaraslavinne Paveli yan yelettidosona.

 Daro takkennan poliseti Geeshsha Maxaafaa qofay deˈiyo xuufiyaa koyiiddi yiidi nu keetta gidduwaa loytti xeellidosona. Eti mehiyaa maataa gidduwaakka ashshennan ubbasan koyidosona. Issi wode keehi hombbin poliseti cawattidosona; qassi eta maayoy baanattiis. Eti azazin oottiya asa gidiyo gishshawu, Maariya etawu qarettaasu. A etawu juusiyaa tigada immaasu; yaatada maayuwaa buruushiyaa, haattaanne pooxaa etawu ehaasu. Guyyeppe, eti bantta waanna halaqay yiido wode banttawu oottido kehabaa ayyo yootidosona. Eti biyo wode waanna halaqay miicciiddi nuuyyo kushiyaa denttidi sarotiis. Nuuni ‘iitabaa loˈˈoban xoonanawu’ baaxetiyo wode loˈˈobaa demmana danddayiyoogaa beˈidi ufayttida.—Roo. 12:21.

Poliseti keetta giddon darobaa koyikkonne, nuuni Armaviran sabbakiyoogaa aggibookko. Matasan, Kurganinski giyo kataman deˈiya aassiya amaridaageeti minnanaadankka maaddida. Ha wodiyan Armaviran usuppun gubaaˈeti, qassi Kurganinskan oyddu gubaaˈeti deˈiyoogaa eriyoogee tana keehi ufayssees.

Aadhida layttatun, nuuni ayyaanaaban issi issitoo shuggida. SHin Yihooway ammanettida ishanttu baggaara nuna suurissido gishshawunne ayyaanaaban minttettido gishshawu a galatoos. (Maz. 130:3) Qassi nuuni erennan gubaaˈiyaara walahettida, qosan oottiya polisetuura haggaaziyoogee keehi paacciyaaba. Eti haggaazuwan mishettidi oottiyaaba milatidosona. Issoti issoti dirijjitiyan aawatettaa maatay deˈiyoogeeta gididosona. SHin, guyyeppe nuuni eti oonakko erida.

Maareeyyo layttay 45 gidido wode, 1978n a haranttuwaa shahaaraasu. I wozanaa yeddenna harggee oyqqido gishshawu, dottoreti i shemppuwawu hirggidi shahaaraa kessanawu o ammanttanawu malidosona. Maariya ixxis gaasu. Yaatin, amarida dottoreti boshettanaadan o caddanawu sirinjjiyaa oyqqidi hosppitaaliyan ubbasan o kaallidosona. Maariya uluwan deˈiya shahaaraa ashshanawu, hosppitaaliyaappe woxxada baasu.

Qosan oottiya poliseti nuuni katamaappe kiyanaadan azazidosona. Nuuni he wode Soviyeete Kawotettaa giddon deˈiya Isttooniyan, Taalin giyo katamaa matan deˈiya heeri biida. Taalinen, Maariya Vitaali giyo payya naˈaa yelaasu; hegee dottoreti yootidobaappe dumma.

Guyyeppe, Isttooniyaappe Nezlobnaya giyoosaa biida; hegee Ruusiyaappe tohossa baggan deˈees. Matasan, asay allaxxiyo sohoy deˈiyo, nu biittan ubbasaappe asay yiyo katamatun hiillan sabbakida. Eti payyatettaa gaasuwan yaa boosona; shin issoti issoti merinaa deˈuwan hidootaa wottidi guyye simmoosona!

NU NAATI YIHOOWA SIIQANAADAN OOTTIDI DICHIYOOGAA

Nu naati Yihoowa siiqanaadaaninne ayyo haggaazanawu koyanaadan tamaarissanawu baaxetida. Nu naata loˈˈobawu denttettiya ishantta darotoo nu soo shoobbida. Nu soo darotoo yiyay, 1970⁠ppe 1995 gakkanaassi yuuyidi xomoosida ta ishaa Grigoora. I ufayttiyaanne qiriya asa gidiyo gishshawu, i oychanawu yiyo wode so asa ubbay ufayttees. Nuuni imattaa mokkiyo wode darotoo Geeshsha Maxaafaa kaassaa kaaˈoos; yaatin nu naati diccidi Geeshsha Maxaafaa taarikiyaa dosiyaageeta gididosona.

Ta attuma naatanne eta machota.

Haddirssan doommidi ushacha baggi, guyye bagga maaran: Yaraslava, Pavela, Vitaala

Sintta bagga maaran: Alyono, Rayo, Svetlano

 Nu naˈay Yaraslavi 1987n Laativiyan deˈiya Riga giyo katamaa biis; i yan qoncciyan sabbakiis. SHin i wotaaddara ooso oottennan ixxin, layttanne baggaa qashettanaadan pirddidosona; qassi uddufun qasho keettan qashettiis. Qasho keettan tana gakkidabaa taani ayyo yootidoogee i genccanaadan maaddiis. Guyyeppe, i aqinye gididi haggaaziis. Nu naˈay Paveli 1990n, Jaappaaneppe huuphessa baggan deˈiya Sakhalina giyo haruuruwan aqinye gididi haggaazanawu koyiis; he wode ayyo layttay 19. Koyro, nuuni i baanaadan koyibookko. He haruuruwan deˈiya aassiyaageetu qooday 20 xalla; qassi nuuni hegaappe 9,000 kilo meetire haakkiya sohuwan deˈoos. SHin wurssettan nuuni maayida; qassi hegaadan kuuyidoogee loˈˈo. Yan deˈiya asay Kawotettaa mishiraachuwaa ufayttidi siyiis. Guutta layttaa giddon yan hosppun gubaaˈee eqqiis. Paveli 1995 gakkanaassi Sakhalinan haggaaziis. He wode son deˈiyay nu wurssetta naˈaa Vitaala xalla. I naatettaappe doommidi Geeshsha Maxaafaa nabbabiyoogaa dosees. Ayyo layttay 14 gidin aqinye gidiis; qassi taani aqinye gidada aara naaˈˈu layttawu haggaazaas. Hegee keehi ufayssiya wode. Vitaalawu layttay 19 gidido wode, i dumma aqinye gidiis.

Polise halaqay 1952n, Maareeyyo, “Ne ammanuwaa kadda; hankkoode tammu layttawu qashettaasa” yaagiis. Qassi a birshshettiyo wode cimada azina gelennaagaa i yootiis. SHin hanidabay hegaappe keehi dumma. Ammanettiya nu Xoossaa Yihooway, nu naatinne tumaa eranaadan nuuni maaddido daroti nuna siiqiyoogaa beˈida. Maariyaanne taani nu naati haggaazido biittaa biidi beˈiyoogan ufayttida. Nu naati maaddin Yihoowabaa eridaageeti galatiyoogaa nuuni beˈida.

YIHOOWA A LOˈˈOTETTAWU GALATAYS

Yihoowa Markkatu oosoy 1991n, higgiyan erettiis. Hegee sabbakiyoogan yaa minnanaadan oottiis. Matan deˈiya katamatuuninne heeratun sabbakanawu Qeeraanne Woggaa ubbatoo baana mala nu gubaaˈee otobisiyaa shammiis.

Ta macheera 2011n

Yaraslavinne a machiyaa Alyona, hegaadankka Pavelinne a machiyaa Raya Beeteelen oottoosona; qassi Vitaalinne a machiyaa Svetlana woradaa oosuwaa oottoosona. Nu bayra naˈiyaa Irinanne i soo asay Jarmanen deˈoosona. I azinay Vladimirinne eta attuma naati heezzaykka cima gididi oottoosona. Nu naˈiyaa Olga Isttooniyan deˈawusu; qassi ubba wode taayyo silkkiyaa dawalawusu. Ta siiqo machiyaa Maariya 2014n hayqqidoogee azzanttiyaaba. Taani a hayquwaappe denddin beˈanawu yeemuwan naagays! Taani haˈˈi Belgorada giyo kataman deˈays; qassi yan deˈiya ishantti tana keehi maaddoosona.

Ammanettidi deˈanawu aggi bayiyoobi deˈikkonne, Yihooway hegaa gishshawu immiyo sarotettay aybippenne aadhiyaaba gidiyoogaa taani Yihoowayyo haggaazido wodiyan tamaaraas. Maariyanne taani ammanettidi deˈidoogan demmido anjjoy taani qoppana danddayiyo aybippenne aadhees. Soviyeete haaroy 1991n kunddanaappe kase, aassiyaageetu qooday 40,000⁠ppe guuttaa darees. Kase Soviyeete haaruwan deˈiya biittatun ha wodiyan deˈiya aassiyaageetu qooday 400,000⁠ppe daro! Haˈˈi layttay taayyo 83; qassi haˈˈikka cima gidada haggaazays. Taani genccanaadan Yihooway ubbatoo wolqqaa immiis. Ee, Yihooway tana keehi anjjiis.—Maz. 13:5, 6.