Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  Naase 2017

Ooratta Asatettaa Waatidi Maayi Deˈana Danddayiyoo?

Ooratta Asatettaa Waatidi Maayi Deˈana Danddayiyoo?

‘Ooratta meretaa maayite.’—QOL. 3:10.

MAZAMURE: 126, 28

1, 2. (a) Ooratta asatettaa maayiyoogee danddayettiyaaba gididoy aybissee? (b) Qolasiyaasa 3:10-14n odettida ooratta asatettaa eeshshati awugeetee?

GEESHSHA MAXAAFAN “ooratta asatettaa” giya qofay deˈees. (Efi. 4:24; Qol. 3:10) He qofay “Xoossaa leemisuwan merettida” eeshshaa qonccissiyaaba. Ooratta asatettaa maayiyoogee danddayettiyaaba. Ayssi giikko, Yihooway asaa ba leemisuwan medhidi nuuni a loˈˈo eeshshaa bessana danddayiyaageeta gidanaadan oottiis.—Doo. 1:26, 27; Efi. 5:1.

2 Koyro aawaappenne aayeeppe nuuni nagaraa laattido gishshawu iitabaa amottoos. Nuuni diccido heeraykka nuna keehi qohana danddayees. SHin Yihooway qarettidi nuna maaddin, i koyiyoogaa mala asa gidana danddayoos. Nuuni he halchidobaa polanawu mintti koyanaadan PHawuloosi ayyaanay denttettin yootido ooratta asatettaa eeshshatuppe amaridaageeta xannaˈana. (Qolasiyaasa 3:10-14 nabbaba.) Nuuni he eeshshata haggaazuwan waati bessana danddayiyaakkokka xannaˈana.

‘INTTE UBBAY ISSI ASA’

3. Ooratta asatettaa eeshshatuppe issoy aybee?

3 PHawuloosi nuuni ooratta asatettaa maayanaadan zori simmidi,  asa asappe shaakkennaagee ooratta asatettan keehi koshshiya eeshsha gidiyoogaa qonccissiis. I hagaadan giis: “Giriike asa woi Aihuda asa, qaxxarettidaagaa woi qaxxarettibeennaagaa, ammanoi bainnaageetanne ainne tamaaribeennaagaa, aille woi goqa giidi shaakkiyoobi baawa.” Zariyan, yelettido biittan woy deretettan deˈiya sohuwan gubaaˈiyan dummatetti deˈana koshshennay aybissee? Tumuppe Kiristtoosa kaalliyaageeti ‘ubbay issi asa’ gidiyo gishshataassa.—Qol. 3:11; Gal. 3:28.

4. (a) Yihoowa ashkkarati harata waati oyqqana koshshii? (b) Kiristtaanetu giddon issippetettay deˈennaadan oottana danddayiyaabay aybee?

4 Ooratta asatettaa maayidaageeti bantta mala Kiristtaanetussinne haratussi deretettan deˈiya sohuwaa woy eta zariyaa xeellennan eta bonchoosona. (Roo. 2:11) Issi issi biittan hagee metiyaaba gidana danddayees. Leemisuwawu, Tohossa Afirkkan dumma dumma sheeshshati deˈiyo sohuwaa kawotettay dummayi wottiis. Yihoowa Markkata gujjin, daro asay haˈˈikka he sohuwan deˈees. Hegaa gishshawu, Bolla Gididi Heemmiyaagee ishantti bantta siiquwaa ‘aassanaadan’ minttettanawu Xiqimita 2013n issoy issuwaara loytti erettanaadan maaddiyaabay giiganaadan oottiis. (2 Qor. 6:13) He giigidabay aybee?

5, 6. (a) Issi biittan Xoossaa asaa giddon issippetettaa minttanawu giigissidobay aybee? (Doomettan deˈiya misiliyaa xeella.) (b) Hegee ayba ayfe demissidee?

5 Dumma dumma qaalaa goˈettiya asay woy dumma dumma zare asay deˈiyo naaˈˈu gubaaˈeti amarida Qeeraanne Woggaa galla issippe gayttanaadan issi issibay giigiis. Naaˈˈu gubaaˈiyaa ishanttinne michontti issippe haggaazidosona, issippe shiiquwaa shiiqidosona, qassi issoy haraa bantta son shoobbidosona. Xeetan qoodettiya gubaaˈee hegaadan oottiis; oottin Yihoowa Markkatinne harati he giigissidobaa xeelliyaagan daro loˈˈobaa macara biiruwawu yootidosona. Leemisuwawu, haymaanootiyawu oottiya issi uri hagaadan giis: “Taani Yihoowa Markka gidikke, shin sabbakanawu intte maalaalissiya ogiyan darajjayettideta, qassi dumma dumma zare asati issippetettan deˈeeta.” He giigissidobay Yihoowa Markkata waatidi maaddidee?

6 Toosa giyo qaalaa haasayiya Nomo giyo michiyaa Inggilizetto qaalaa goˈettiya gubaaˈiyaa ishantta ba guutta keettan shoobbanawu koyro mammottaasu. SHin, a paranjja Yihoowa Markkatuura issippe mishiraachuwaa yoota simmada, qassi eti o bantta son shoobbidoogan ufayttada, “Eti nu mala asa!” yaagaasu. Yaatiyo gishshawu, Toosa qaalaa goˈettiya i gubaaˈiyaa kayay gakkido wode, Inggilizetto qaalaa goˈettiya gubaaˈiyaa mokkidosona; Noma qumaa kattada amarida ishantta shoobbaasu. A shoobbidoogeetuppe issoy gubaaˈe cima gidida paranjjaa. Noma, “I saaxine mala ziqqa maykan uttidoogan taani garamettaas” yaagaasu. He giigissidoogaadan aggennan oottido gishshawu, daro ishanttinne michontti ooratta laggeta demmidosona, qassi eti hara zaretuura gujjidi erettanawu murttidosona.

“MAAROTETTAA, QARETAA, KEHATETTAA”

7. Ubbatoo qarettana koshshiyoy aybissee?

7 Seexaanaa alamee xayana gakkanaassi nuna paacee gakkiyoogaa aggenna. Oosoy baynnaagee, wolqqaama harggee, yedetay, meretay gattiyo daafabay, danuwan aquwaa xayiyoogee woy hara metoy nuna qohees. Waayiyaa woy metuwaa wode issoy issuwaa maaddanawu nuuni wozanappe qarettana koshshees. Qarettiyoogee nuuni kehiyoogaa bessiyaabaa oottanaadan denttettees. (Efi. 4:32) Ooratta asatettaa qonccissiya ha eeshshati nuuni Xoossaa  milatanaadaaninne harata minttettanaadan maaddoosona.—2 Qor. 1:3, 4.

8. Nuuni gubaaˈiyan deˈiya ubbawu qarettiyoogeenne kehiyoogee ayba loˈˈo ayfe demissana danddayii? Leemisuwaa yoota.

8 Nu gubaaˈiyan deˈiya hara biitta ishanttussi woy metootidaageetussi waatidi keehi qarettana danddayiyoo? Nuuni hegaa mala asaara laggetananne eti gubaaˈiyan maaddiyoogaa akeekanaadan oottana koshshees. (1 Qor. 12:22, 25) Pilippinsseppe Jaappaane biida Danikarla aybi gakkidaakko qoppa. I oottiyo sohuwan, asay a he biittaa oosanchata oyqqiyoogaadan maara oyqqenna. I he wode Yihoowa Markkatu shiiquwaa biis. Danikarli hagaadan giis: “SHiiquwan deˈiya ubbay Jaappaane asa. SHin eti tanaara kase erettiyaabadan, tana pashkki gi mokkidosona.” Ishanttu kehatettay i ubbatoo Yihoowakko shiiqanaadan maaddiis. Danikarli xammaqettiis; qassi haˈˈi gubaaˈe cima gididi oottees. Aara oottiya cimati inne a machiyaa Jenifera gubaaˈiyawu anjjo gididabadan xeelloosona. Cimati etabaa hagaadan giidosona: “Eti aqinye gididi banttawu deˈiya guuttaban ufayttidi deˈiyo gishshawu, Xoossaa Kawotettaa sinttayiyoogan loˈˈo leemiso gidoosona.”—Luq. 12:31.

9, 10. Haggaazuwan asawu qarettiyoogee demissiyo anjjuwaa bessiya leemisota yoota.

9 Nuuni Kawotettaabaa haratussi yootiyo wode “asa ubbau lo77obaa” oottana danddayoos. (Gal. 6:10) Asa biittappe yiidaageetussi qarettiyo gishshawu, daro Yihoowa Markkati ooratta qaalaa tamaaranawu baaxetoosona. (1 Qor. 9:23) Hegee daro anjjuwaa demissiis. Leemisuwawu, Awusttiraaliyan deˈiya Tifano giyo aqinyiyaa Brizbene kataman deˈiya Swahile qaalaa goˈettiya gubaaˈiyaa maaddanawu he qaalaa tamaaraasu. He qaalaa tamaariyoogee wayssikkonne, Tifani deˈoy ufayssiyaagaa gidiis. A hagaadan gaasu: “Neeni haggaazuwan ufayttanawu koyikko, hara biittaa qaalaa goˈettiya gubaaˈiyan haggaaza. Hegee ne katamaappe kiyennan harasaa biyoogaa mala. Kumetta saˈan deˈiya nu ishanttu maabaraa akeekaasa; qassi eta issippetettaa beˈaasa.”

Kiristtaaneti hara biittappe yiidaageeta maaddanaadan denttettiyay aybee? (Mentto 10 xeella)

10 Jaappaane biittan deˈiya issi keettaa asaa hanotaakka ane qoppa. Sakiko giyo naˈiyaa hagaadan gaasu: “Nuuni 1990 heeran haggaaziyo wode, Brazileppe yiida asatuura darotoo gayttoos. Nuuni Porchugaale qaalan giigida eta Geeshsha Maxaafaappe Ajjuutaa 21:3, 4 woy Mazamure 37:10, 11, 29 mala xiqiseta eta bessiyo wode eti siyoosona; ubba qassi issi issitoo yeekkoosona.” SHin he keettaa asaa qaretay hegaa xalla gidenna. Sakika, “Nuuni eti ayyaanaabaa keehi koyiyoogaa beˈidi so asa ubbay Porchugaale qaalaa tamaariyoogaa doommida” yaagaasu. Guyyeppe, Porchugaale qaalaa goˈettiya gubaaˈee eqqanaadan he  keettaa asay maaddiis. Aadhida layttatun, hara biittappe yiida daroti Yihoowa ashkkara gidanaadan he keettaa asay maaddiis. Sakika gujjada, “Porchugaale qaalaa tamaaranawu keehi daafurida; shin demmido anjjoy he daafuraappe keehi aadhees. Nuuni Yihoowa keehippe galatoos” yaagaasu.—Oosuwaa 10:34, 35 nabbaba.

“INTTE HUUPHIYAA KAUSHSHIYOOGAA . . . MAAYITE”

11, 12. (a) Ooratta asatettaa maayanawu suurebaa qoppiyoogee keehi koshshiyoy aybissee? (b) Nuuni nu huuphiyaa kawushshidi deˈanaadan maaddiyaabay aybee?

11 Nuuni ooratta asatettaa maayanawu koyiyoy Yihoowa bonchissanaassappe attin, asan sabettanaassa gidana bessenna. Issi wode wottiyoobi baynna issi ayyaana meretay otoruwan kumido gishshawu nagaraa oottidoogaa hassaya. (Hizqqeela 28:17⁠ra gatta xeella.) Nuuni nagarancha gidiyo gishshawu, otorettennan aggiyoogee keehi metiyaaba! SHin nu huuphiyaa kawushshiyo eeshshaa maayana danddayoos. Yaatanawu nuna maaddiyaabay aybee?

12 Nu huuphiyaa kawushshidi deˈanawu, nuuni Xoossaa Qaalaappe nabbabiyoobaa galla galla wotti denttidi qoppanawu wodiyaa bazzana koshshees. (Zaa. 17:18-20) Ubba qassi, nuuni Yesuusi tamaarissidobaanne i bana kawushshidi haggaazido loˈˈo leemisuwaa wotti denttidi qoppana koshshees. (Maa. 20:28) Yesuusi haray atto ba kiittidoogeetu tohuwaakka meecciis. (Yoh. 13:12-17) Qassi nuuni haratuppe aadhiyaabadan qoppiyo aybanne agganawu maaddana mala Xoossaa ayyaanaa demmanawu darotoo woossana koshshees.—Gal. 6:3, 4; Pili. 2:3.

13. Issi uri ba huuphiyaa kawushshiyoogee ayba anjjo demissii?

13 Leemiso 22:4 nabbaba. Xoossawu tumu goynuwaa goynniya ubbati bantta huuphiyaa kawushshana koshshees; qassi hegee daro anjjuwaa demissees. Nuuni nu huuphiyaa kawushshiyoogee gubaaˈiyaa sarotettay daranaadaaninne issippetettay minnanaadan oottanawu maaddees. Nu huuphiyaa kawushshiyoogeenne he eeshshaa minttiyoogee nuuni Xoossaa aaro kehatettaa demmanaadankka maaddees. Kiitettida PHeexiroosi hagaadan giis: “Ubbaikka issoi issuwau oottanau intte huuphiyaa kaushshiyoogaa afaladan maayite. Aissi giikko, Xoossai otorettiyaageeta ixxees; shin banttana kaushshiyaageetuyyo aaro kehatettaa immees.”—1 PHe. 5:5.

“ASHKKETETTAANNE DANDDAYAA MAAYITE”

14. Ashkkenne danddayancha gidiyoogan keehi loˈˈo leemisoy oonee?

14 Ha wodiyan, issi uri ashkkenne danddayancha gidikko, darotoo harati i laafa giidi qoppoosona. SHin hegee tuma gidenna. Ha loˈˈo eeshshatu pulttoy, awankka a keena wolqqaami baynna Xoossaa. Ashkkenne danddayancha gidiyoogan Xoossaa Yihooway keehi loˈˈo leemiso. (2 PHe. 3:9) Abrahaaminne Looxee a oychido wode kiitanchaa baggaara i woygi zaaridaakko qoppa. (Doo. 18:22-33; 19:18-21) Qassi Yihooway azazettennan ixxida Israaˈeela deriyaa 1,500⁠ppe dariya layttawu danddayiis.—Hiz. 33:11.

15. Ashkkenne danddayancha gidiyoogan Yesuusi leemiso gidiyaabaa ay oottidee?

15 Yesuusi ‘ashkke.’ (Maa. 11:29) I bana kaalliyaageeti mooriyo wode gencciyoogan keehi danddayancha gidiyoogaa bessiis. Yesuusi saˈan haggaaziyo wode ubban, haymaanootiyaa kaalettiya a eqettiyaageeti bessennaban borishin gencciis. SHin i eti geellabaa pirddidi a worana gakkanaassi ashkkenne danddayancha gidiis. Yesuusi mittaa bolli kaqettidi waayettiyo wode, i yootidoogaadan “eti bantta oottiyoogaa erenna gishshau,” bana woriyaageetussi  atto gaanaadan ba Aawaa woossiis. (Luq. 23:34) Yesuusi waayettido woy unˈˈettido wodekka ashkkenne danddayancha gididi deˈiis.—1 PHeexiroosa 2:21-23 nabbaba.

16. Nuuni aybin ashkkenne danddayancha gidana danddayiyoo?

16 Nuuni ashkkenne danddayancha waani gidana danddayiyoo? PHawuloosi ba mala Kiristtaanetuyyo xaafidoban yaatana danddayiyo issi ogiyaa hagaadan giis: “Issoi issuwaabaa danddayite; ooninne ba laggiyaa bolli hanqqettidobai de7ikko, issoi issuwau atto yaago. Kiristtoosi [“Yihooway,” NW] intteyyo atto giidoogaadan, inttekka atto giite.” (Qol. 3:13) Nuuni ha azazuwaa azazettanawu ashkkenne danddayancha gidana bessees. SHin, atto giyaageeta gidiyoogan gubaaˈiyaa issippetettay minnanaadan oottoos.

17. Ashkketettaynne danddayay keehi koshshiyoy aybissee?

17 Nuuni haratussi ashkke gidanaadaaninne eta danddayanaadan Yihooway koyees. Nuuni i ehaana ooratta alamiyan deˈanawu koyikko, ha eeshshati keehi koshshoosona. (Maa. 5:5; Yaaq. 1:21) Nuuni ashkkenne danddayancha gidikko, Yihoowa bonchissoos, qassi harati hegaadan oottanaadan maaddoos.—Gal. 6:1; 2 Xim. 2:24, 25.

“SIIQUWAA MAAYITE”

18. Siiqoy asa asappe shaakkennan aggiyoogaara aybin gayttii?

18 Hanno gakkanawu beˈido eeshshati ubbay siiquwaara gayttidaageeta. Leemisuwawu, erissiyo ashkkaraa Yaaqoobi ba ishantti dureta hiyyeesatuppe xoqqu ootti xeelliyo gishshawu eta zoriis. Yaatiya uri, “Ne shooruwaa ne huuphedan siiqa” giya kawo higgiyaa kanttiyoogaa i qonccissiis. (Yaaq. 2:8, 9) I gujjidi, “Intte asa som77o xeellidi bonchchikko, nagaraa ootteeta” yaagiis. SHin, siiqoy nuuni timirttiyan, zariyan woy deretettan deˈiya sohuwan asa asappe aynne shaakkennaadan oottees. Asa asappe shaakkennan aggiyoy asa bessanaassa gidana koshshenna. Hegee nuuni wozanappe bessana koshshiyo eeshsha.

19. Nuuni siiquwaa maayiyoogee keehi koshshiyoy aybissee?

19 Hegaa bollikka, ‘siiqoy danddayanchanne keha, qassi otorettenna.’ (1 Qor. 13:4) Kawotettaa mishiraachuwaa nu shoorotussi aggennan yootanawu danddayana, kehananne nu huuphiyaa kawushshana koshshiyoogee tuma. (Maa. 28:19) He eeshshati nuuni gubaaˈiyan ishanttunne michonttu ubbaara saruwan deˈanawukka maaddoosona. Hegaa mala siiquwaa bessiyoogee ayba anjjo demissii? Hegee gubaaˈee Yihoowa bonchissiyaagaanne eranawu koyiya oorattata ufayssiya issippetettay deˈiyoogaa gidanaadan oottees. Geeshsha Maxaafay ooratta asatettaabaa yootiyoobaa, “Hegaa ubbaa bolli, ubbabaa issippe shiishshi qachchiya siiquwaa maayite” yaagidi kuuyiyoogee bessiyaaba.—Qol. 3:14.

‘UBBATOO OORAXXITE’

20. (a) Nuuni ayba oyshata nuna oychana koshshii, qassi aybissi? (b) Nuuni sinttappe naagiyo ufayssiyaabay aybee?

20 Nuuni ubbay, ‘Taani ceega asatettaa qaarada ola bayanawu harabaa ay oottana danddayiyaanaa?’ yaagidi nuna oychana koshshees. Xoossay nuna maaddanaadan mintti woossananne nuuni Xoossaa Kawotettaa laattennaadan diggana danddayiya ay qofakka woy ay oosokka agganawu keehi baaxetana koshshees. (Gal. 5:19-21) Qassi, ‘Ta wozanaaninne qofan ubbatoo ooraxxiyaanaa?’ yaagidi nuna oychana koshshees. (Efi. 4:23, 24) Nuuni nagarancha gidiyo gishshawu, ooratta asatettaa maayidi deˈanawu ubbatoo baaxetana koshshees. Hegee aggennan oottiyooba. Nuuni eriyo asa ubbay wottiyoobi baynna hanotan ooratta asatettaa maayiyo wode deˈoy ay keena ufayssanaakko qoppa!