Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  Naase 2017

Siiquwaa—Alˈˈo Eeshshaa

Siiquwaa—Alˈˈo Eeshshaa

KIITETTIDA PHawuloosi ayyaanay denttettin geeshsha ayyaanaa ayfe gidida uddufun eeshshatubaa yootiis. (Gal. 5:22, 23) I he loˈˈo eeshshati ‘geeshsha ayyaanaa ayfe’ gidiyoogaa qonccissiis. * Ha ayfee issi uri ‘ooratta mereta’ gidanaadan oottees. (Qol. 3:10) Mittaa loytti oyqqiyo wode ayfiyoogaadan, issi uri geeshsha ayyaanay deˈiyoogaa gidikko ayyaanaa ayfiyaa ayfees.—Maz. 1:1-3.

PHawuloosi yootido ayyaanaa ayfiyaa macaratuppe koyroogee alˈˈo eeshsha gidida siiquwaa. Hegee ay keena alˈˈoo? PHawuloosi siiqoy baynnaba gidikko, i “aibanne” maaddennaagaa yootiis. (1 Qor. 13:2) SHin siiqoy aybee, nuuni siiqoy deˈiyoogeeta waani gidana danddayiyoo, qassi hegaa ubba galla waati bessana danddayiyoo?

SIIQOY WAANI QONCCII?

Siiquwaa qaalan loytti qonccissana danddayennaba gidikkokka, Geeshsha Maxaafay i qoncciyo ogiyaa yootees. Leemisuwawu, Geeshsha Maxaafay siiqoy ‘danddayanchanne keha’ gidiyoogaa yootees. Qassi siiqoy “wordduwan ufaittenna. Siiqoi ubbabaa danddayees. Ubbabaikka hanana giidi, ufaissan naagees. Ubbabaa genccees.” Siiqoy harata keehi dosiyoogaara, etayyo wozanappe qoppiyoogaaranne etayyo mata dabbo gidiyoogaarakka gayttidaba. SHin siiqoy baynnaagee qanaatiyoogan, otorettiyoogan, bessennabaa haniyoogan, ba xallaa siiqiyoogaaninne lancciyoogan woy atto geennaagan qonccees. Hegaa mala iita eeshshaappe dumma hanotan, nuuni bessana koyiyo siiqoy “uuzettenna.”—1 Qor. 13:4-8.

SIIQUWAA BESSIYOOGAN YIHOOWAYNNE YESUUSI LEEMISO

“Xoossai siiqo.” Siiquwaa bessiyoogan waanna leemisoy Yihoowa. (1 Yoh. 4:8) I medhidonne oottiyo ubbabay a siiquwaa markkattees. I asawu bessido siiqo ubbaappe aadhiyaagee Yesuusi nu gishshawu waayettanaadaanine hayqqanaadan kiittidoogaa. Kiitettida Yohaannisi hagaadan giis: “Xoossai nuna ba siiquwaa hagan bessiis; nuuni Kiristtoosa baggaara de7uwaa demmana mala, ba issi Na7aa ha sa7aa kiittiis. Siiqo giyoogee hagaa; Xoossai nuna siiqidi, nuuni nu nagaraappe maarotettaa demmido ba Na7aa nuuyyo kiittiisippe attin, nuuni a siiqidoogaana gidenna.” (1 Yoh. 4:9, 10) Xoossaa siiquwaappe denddidaagan, nuuni maarotaa, hidootaanne deˈuwaa demmida.

Yesuusi Xoossaa sheniyaa eeno giidi poliyoogan asaa siiqiyoogaa bessiis. PHawuloosi hagaadan giis: “Kiristtoosi, ‘Xoossau, taani neeni koyiyoogaa oottanau yaas’ yaagiis. . . . Yesuus Kiristtoosi Xoossai koyidoogaa oottido gishshau, ba ashuwaa naa77anttennan issitoo yarshshidoogan nuuni nu nagaraappe geeyi aggida.” (Ibr. 10:9, 10) Ay asinne hegaa mala gita siiquwaa bessana danddayenna. Yesuusi, “Ba shemppuwaa ba laggiyaayyo aattidi immiyoogaappe aadhdhiya siiqoi ooyyookka baawa” yaagiis. (Yoh. 15:13) Nagarancha gidida nuuni Yihoowaynne Yesuusi bessido siiquwaa leemisuwaa kaallana danddayiyoo? Ee danddayoos! Nuuni  hegaadan waati bessana danddayiyaakko ane pilggoos.

“SIIQUWAN DE7ANAU BESSEES”

PHawuloosi hagaadan zoriis: “Xoossai siiqiyo naatudan, a milatite. Qassi Kiristtoosi nuna [siiqidoogaadan], . . . inttekka siiquwan de7anau bessees.” (Efi. 5:1, 2) Nu deˈo macara ubban ha eeshshaa bessiyo wode nuuni ‘siiquwan deˈoos.’ Nuuni hegaa mala siiquwaa haasaya xallan gidennan oosuwan bessoos. Yohaannisi, “Ta naatoo, nuuni oosuwaaninne tumatettan siiqettanaappe attin, coo haasayan woikko bolla doonan siiqettanau bessenna” yaagiis. (1 Yoh. 3:18) Leemisuwawu, nuuni Xoossaanne nu shooruwaa siiqikko, ‘Kawotettaa wonggeliyaa mishiraachuwaa’ etawu yootoos. (Maa. 24:14; Luq. 10:27) Qassi nuuni danddayancha, kehanne atto giyaageeta gidikko, siiquwan deˈoos. Yaatiyo gishshawu, Geeshsha Maxaafay, “Kiristtoosi [“Yihooway,” NW ] intteyyo atto giidoogaadan, inttekka atto giite” yaagidi zorees.—Qol. 3:13.

SHin hegaa mala tumu siiqoy qarettiyoogaappe dumma. Leemisuwawu, qarettiya aaway woy aayyiyaa yeekkiya naˈay yekkennaadan i koyiyo ubbabaa immana danddayoosona. SHin ba naˈaa tumuppe siiqiya uri naˈay koyiyoobaa immiyoy ubba wode gidenna. Hegaadan, Xoossay siiqo, shin “i ba siiqiyo uraa qaxxayees.” (Ibr. 12:6) Nuuni siiquwan deˈikko, siiqiyoogeeta bessiyaagaadan koshshiyo wode qaxxayoos. (Lee. 3:11, 12) SHin, nuunikka nagarancha gidiyoogaanne siiqennan aggana danddayiyoogaa hassayana bessees. Hegaa gishshawu, nuuni ubbay siiquwaa bessiyoogaara gayttidaagan kaseegaappe giigissana bessiyaabay deˈees. Nuuni hegaadan waati oottana danddayiyoo? Ane heezzu ogeta beˈoos.

SIIQUWAA WAATI LOYTTI BESSANA DANDDAYIYOO?

Koyro, siiquwaa bessanawu maaddiya ayyaanaa immanaadan Xoossaa oychite. Yihooway “bana woossiyaageetussi Geeshsha Ayyaanaa” immiyoogaa Yesuusi yootiis. (Luq. 11:13) Nuuni geeshsha ayyaanaa demmanawu woossiyaabanne ‘Xoossaa ayyaanay nuna kaalettanaadan’ baaxetiyaaba gidikko, nuuni kaseegaappe aaruwan siiqiyaageeta gidiyoogaa nu oosoy bessees. (Gal. 5:16) Leemisuwawu, neeni gubaaˈe cima gidikko, harata Geeshsha Maxaafaappe siiquwan zoranawu maaddana mala geeshsha ayyaanaa immanaadan woossana danddayaasa. Woy neeni aawa woy aayo gidikko, ne naata hanqquwan gidennan siiquwan seeranawu maaddana mala ayyaanaa immanaadan Xoossaa oychana danddayaasa.

Naaˈˈantto, hanqqetissiya hanotankka Yesuusi siiquwaa waati bessidaakko qoppite. (1 PHe. 2:21, 23) Nuna asi hanqqetissiyo wode woy pirdda pacay gakkiyo wode Kiristtoosa leemisuwaa qoppana danddayoos. Hegaa mala wodiyan nuuni, ‘Yesuusa gidiyaakko waatanee?’ giidi qoppiyoogee loˈˈo. Leyo giyo michiyaa hegaadan oychiyoogee issibaa oottanaappe kase a qoppanaadan maaddidoogaa akeekaasu. A hagaadan gaasu: “Issi wode, tanaara oottiyaara ta oottiyoosan deˈiya haratuyyo tabaanne ta oosuwaabaa imeeliyan toochada xaafaasu. Hegan keehi azzanaas. SHin, ‘Ha maccaasiyo oyqqiyo ogiyaara gayttidaagan waanada Yesuusa milatana danddayiyaanaa?’ yaagada qoppaas. Yesuusa gidiyaakko hegaa waatanaakko qoppa simmada, hegaabaa qoppiyoogaa agganawu kuuyaas. Takkada, tanaara oottiya he maccaasen wolqqaama harggeenne a keehi unˈˈettanaadan oottiyaabay deˈiyoogaa akeekaas. A tana qohanaassi qoppada hegaa xaafabeennaagaa eraas. Hanqqetissiya hanotankka Yesuusi siiquwaa bessidoogaa qoppiyoogee taanikka tanaara oottiyaarissi hegaa mala siiquwaa bessanawu maaddiis.” Ee, nuuni Yesuusa leemisuwaa kaallikko, ubbatoo siiquwaa bessoos.

Heezzantto, tumu Kiristtaaneta shaakkidi erissiya, intte goˈˈaa agganaadan oottiya siiqoy deˈiyoogeeta gidanawu baaxetite. (Yoh. 13:34, 35) Hegaara gayttidaagan, Geeshsha Maxaafay nuuyyo Yesuusaagaa mala ‘qofay’ deˈanaadan minttettees. “I ba shenen ubbabaa aggi bayidi” saluwaappe yiis; ubba nu gishshawu ‘hayqqiis.’ (Pili. 2:5-8) I ba goˈˈaa aggiyoogan  bessido siiquwaa leemisuwaa nuuni kaalliyo wode, nu qofaynne nuuyyo siyettiyaabay Kiristtoosaagaa mala gidees; qassi nu koyiyoobaappe haratuugaa kaseyoos. Siiquwaa bessiyoogan demmiyo hara goˈˈay aybee?

SIIQUWAA BESSIYOOGAA GOˈˈAA

Nuuni siiquwaa bessiyo wode keehi daro goˈˈaa demmoos. Naaˈˈu leemisota beˈite:

Nuuni siiquwaa bessiyoogan waani goˈettiyoo?

  • KUMETTA SAˈAN DEˈIYA ISHANTTU MAABARAA: Nuuni issoy issuwaa siiqiyo gishshawu, kumetta saˈan deˈiya ay gubaaˈiyaa biikkokka ishanttinne michontti nuna siiquwan mokkanaagaa eroos. Kumetta ‘saˈan deˈiya nu ishantti’ nuna siiqiyoogee gita anjjo! (1 PHe. 5:9) Xoossaa asay siiqettiyoogaadan siiqettiya hara asi awankka deˈenna!

  • SAROTETTAA: Nuuni ‘issoy issuwaa maaddiyoogan siiquwaa bessiyoogee’ “issippe gatti qachchiya sarotettan” deˈanaadan oottees. (Efi. 4:2, 3) Nuuni hegaa mala sarotettaa gubaaˈe shiiqotuuninne gita shiiqotun akeekoos. Ha shaahettida alamiyan hegaa mala sarotettay deˈiyoogee maalaalissiyaaba! (Maz. 119:165; Isi. 54:13) Haratuura sarotettan deˈiyoogan, eta keehi siiqiyoogaa bessoos; hegee qassi saluwan deˈiya nu Aawaa ufayssees.—Maz. 133:1-3; Maa. 5:9.

“SIIQOI DICHCHEES”

PHawuloosi, “Siiqoi dichchees” yaagiis. (1 Qor. 8:1) Siiqoy waati dichii? Kiitettida PHawuloosi Qoronttoosa gubaaˈiyawu xaafido koyro dabddaabbiyan, asay “Siiquwaa Mazamuriyaa” giyo, 13tta shemppuwan siiqoy waati dichiyaakko qonccissiis. Siiqoy oottiyoobaappe issoy, harata goˈˈiyaabaa koyiyoogaa. (1 Qor. 10:24; 13:5) Harabay qassi, siiqoy qoppiyaagaa, qarettiyaagaa, danddayiyaagaanne kehiyaagaa gidiyo gishshawu, so asay siiqettanaadaaninne gubaaˈiyan issippetettay deˈanaadan oottees.—Qol. 3:14.

Nuuni Xoossaagaa mala siiquwaa bessiyoogee hara siiqo ubbaappe aadheessinne minttettees. Hegaa mala siiqoy dumma dumma wogan diccida asay, dumma dumma zareenne dumma dummaa qaalaa haasayiya asa ubbay Yihoowayyo ufayssan ‘issippetettan’ oottanaadan maaddees. (Sof. 3:9) Xoossaa geeshsha ayyaanaa ayfiyaa macara gidida ha alˈˈo eeshshaa ubba galla bessanawu murttidaageeta gidoos.

^ MENT. 2 Hagee ayyaanaa ayfiyaa macara gidida uddufun eeshshata huuphiyan huuphiyan qonccissiyo huuphe yohotuppe koyruwaa.