Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  August 2016

Harata Loohissana Koshshiyoogaa Akeekay?

Harata Loohissana Koshshiyoogaa Akeekay?

“Taani intteyyo lo77o timirttiyaa [immana].”—LEE. 4:2.

MAZAMURE: 45, 44

1, 2. Harati ayyaanaabaa oosuwaa oottanaadan nuuni loohissana koshshiyoy aybissee?

YESUUSI oottido waanna oosoy Kawotettaa mishiraachuwaa yootiyoogaa. SHin, i wodiyaa bazzidi harati heemmiyaageetanne tamaarissiyaageeta gidanaadan loohissiis. (Maa. 10:5-7) Piliphoosi mishiraachuwaa minnidi yootikkonne, ba oyddu macca naati Geeshsha Maxaafaa tumaa yootiyoogan qara gidanaadan maaddidoogee qoncce. (Oos. 21:8, 9) Hegaadan loohissiyoogee ha wodiyan ay keena koshshii?

2 Kumetta saˈan, mishiraachuwaa siyiya asaa qooday gujji gujji bees. Geeshsha Maxaafaa buzo xannaˈiyoogee keehi koshshiyoogaa biron xammaqettibeennaageeti akeekana bessees. Eti haratuyyo mishiraachuwaa yootanaadaaninne eta tumaa tamaarissanaadankka loohissana bessees. Nu gubaaˈiyan, ishantti gubaaˈiyawu oottiyaageetanne cimata gididi sunttettanawu etappe koyettiyaabaa kunttanawu minni oottanaadan minttettana koshshees. Kayma Kiristtaaneti “lo77o timirttiyaa” tamaarissiyoogan, oorattati ayyaanaaban diccanaadan maaddana danddayoosona.—Lee. 4:2.

 OORATTATI XOOSSAA QAALAAPPE MINOTETTAANNE AADHIDA ERATETTAA DEMMANAADAN MAADDA

3, 4. (a) PHawuloosi Geeshsha Maxaafaa xannaˈiyoogaa haggaazuwan muruta gidiyoogaara waati gattidee? (b) Geeshsha Maxaafaa xannaˈanaadan nuuni xannaˈissiyoogeetussi yootanaappe kase, nuuni ay oottana bessii?

3 Geeshsha Maxaafaa buzo xannaˈiyoogee ay keena koshshiyaabee? Kiitettida PHawuloosi Qolasiyaasan deˈiya Kiristtaanetuyyo yootidobaappe hegaa zaaruwaa demmoos. I hagaadan giis: “Xoossai intteyyo ba sheniyaa eriyo eratettaa, Xoossaa Ayyaanai immiyo aadhdhida eratettaaranne akeekaara issippe kunttidi immanaadan, ubba wode balennan Xoossaa woossoos. Hegaappe guyyiyan, Godai koyiyoogaadan intte de7anaunne, ubba wode a ufaissiyaabaa oottanau danddayana; intte oottiyo lo77o ooso ubban intte de7oi go77aara de7iyaagaa gidana; qassi Xoossaa eriyoogan intte diccana.” (Qol. 1:9, 10) Qolasiyaasan deˈiya Kiristtaaneti hegaa mala suure eraa demmiyoogan ‘Yihooway koyiyoogaadan deˈanawu, ubba wode a ufayssiyaabaa oottana’ danddayoosona. Hegee eti “oottiyo lo77o ooso ubban,” ubba qassi mishiraachuwaa sabbakiyoogan ubbatoo ‘eta deˈoy goˈˈaara deˈiyaagaa gidanaadan’ oottees. Yihoowawu goynniyaageeti loytti haggaazanawu Geeshsha Maxaafaa ubbatoo xannaˈana bessees. Geeshsha Maxaafaa tamaareti hegaa akeekanaadan nuuni maaddiyoogee loˈˈo.

4 Harati Geeshsha Maxaafaa xannaˈidi goˈettanaadan maaddanaappe kase, nuuni hegaa goˈˈaa ammanana bessees. Nuuni Geeshsha Maxaafaa ubbatoo xannaˈiyaageeta gidana koshshees. Hegaa gishshawu nena hagaadan oychana danddayaasa: ‘Keettaaway Geeshsha Maxaafaa qofaara maayettennabaa haasayiyo wode woy zaaranawu metiyaabaa oychiyo wode, taani Geeshsha Maxaafaappe zaarana danddayiyaanaa? Yesuusi, PHawuloosinne harati waani minni haggaazidaakko nabbabiyo wode, eti minnidi haggaazidoogee Yihoowawu haggaaziyoogan tana waati maaddana koshshiyaakko wotta dentta qoppiyaanaa?’ Xoossaa Qaalan deˈiya eraynne zoree nu ubbawu koshshees. Qassi nuuni Geeshsha Maxaafaa xannaˈidoogee nuna ay keena maaddidaakko haratuyyo yootikko, Geeshsha Maxaafaa minnidi xannaˈiyoogan eti nuugaadan goˈettanaadan denttettana danddayoos.

5. Ubbatoo Geeshsha Maxaafaa xannaˈanaadan oorattata waati maaddana danddayiyaakko yoota.

5 Neeni, ‘Taani xannaˈissiyo uri ubbatoo Geeshsha Maxaafaa xannaˈanaadan waata loohissana danddayiyaanaa?’ gaada oychana danddayaasa. Neeni a xannaˈissiyoobaa i waati giigettanaakko bessiyoogan doommiyoogee loˈˈo. Tumuppe Geeshsha Maxaafay Tamaarissiyoy aybee? giyo maxaafan deˈiya gujo timirttiyaappe amaridaagaanne shempponne paydo xallay xaafettido xiqiseta i nabbabanaadan yootana danddayaasa. SHiiquwan qofaa yootanawu halchidi giigettanaadan a maadda. I Wochiyo Keelaanne Beegottite!  maxeetiyaa ubbaa nabbabanaadan minttetta. Wachtawer Laybireereenne Wachtawer—ONLAYN LAYBIREEREE a qaalan deˈikko, Geeshsha Maxaafaa oyshata zaaranawu waati goˈettanaakko a bessana danddayaasa. Neeni Geeshsha Maxaafaa tamaarissiyo uraa hegaadan maaddido gishshawu, i Xoossaa Qaalaa buzo xannaˈiyoogan sohuwaara ufayttana danddayees.

6. (a) Neeni tamaarissiyo uri Geeshsha Maxaafaa siiqanaadan waata maaddana danddayay? (b) Geeshsha Maxaafaa tamaaree Xoossaa Qaalaa wozanappe siiqikko ay oottana danddayii?

6 Geeshsha Maxaafaa nabbabanaadaaninne xannaˈanaadan nuuni oonanne giddana bessenna. Giddiyoogaappe, nuuni tamaarissiyoogeeti Geeshsha Maxaafaa loytti siiqanaadan maaddanawu Yihoowa dirijjitee giigissidobaa goˈettiyaageeta gidoos. Guyyeppe ashkke tamaariyawu, “Taani Xoossaa matan de7iyoogee taayyo lo77o. Taani Ubbaa Haariya GODAA taayyo baqata attiyo soho oottaas” yaagidi yexxida mazamuraawiyaagaadan siyettana danddayees. (Maz. 73:28) Yihoowa ayyaanay akko shiiqanawu koyiya uraa maaddanaagee qoncce.

SABBAKANAADAANINNE TAMAARISSANAADAN OORATTATA LOOHISSA

7. Mishiraachuwaa yootiyaageeta Yesuusi waatidi loohissidee? (Doomettan deˈiya misiliyaa xeella.)

7 Maatiyoosa shemppo 10n Yesuusi ba kiittido 12tuyyo immido kaaletoy deˈees. I xaaxi waaxi yootiyoogaappe, oottana koshshiyaabaa geeshshidi yootiis. [1] Kiitettidaageeti waati loytti sabbakanaakko Yesuusi eta tamaarissiyoobaa siyidosona. Yaatidi eti issippe haggaazanawu biidosona. Eti Yesuusi sabbakido ogiyaa akeekido gishshawu, Geeshsha Maxaafaa tumaa sohuwaara loytti tamaarissiyaageeta gididosona. (Maa. 11:1) Nuuni Geeshsha Maxaafaa xannaˈissiyoogeeti mishiraachuwaa loytti yootiyaageeta gidanaadan loohissana danddayoos. Eta maaddana danddayiyo naaˈˈu ogeta ane beˈoos.

8, 9. (a) Yesuusi issi issi asata haggaazuwan waati haasayissidee? (b) Mati aassiyoogaa doommidaageeti asaa Yesuusaagaadan haasayissana mala waatidi maaddana danddayiyoo?

8 Asaara haasayite. Yesuusi ubbatoo cora asa xallawu gidennan, issi issitoo issi urawukka yootiis. Leemisuwawu, Sikaara giyo katamaa matan deˈiya Yaaqooba haattaa ollaa matan issi maccaaseera i maaddiyaabaa ufayssiya hanotan haasayiis. (Yoh. 4:5-30) Giiraa ekkiya Leewa giyo Maatiyoosakka i haasayissiis. Wonggeleti he haasayaabaa daro yootana xayikkonne, Maatiyoosi Yesuusi shoobbin a kaalliyaagaa gidiis. Maatiyoosi ba son imatuwaa makkidi mokkido wode, Yesuusi darobaa haasayishin Maatiyoosinne harati siyidosona.—Maa. 9:9; Luq. 5:27-39.

9 Hara wode, Yesuusi Naazireete asaa iita ayfiyan xeelliya Naatinaaˈeela ufayssiya ogiyan haasayissiis. SHin, Naatinaaˈeeli ba qofaa laammiis. Naazireete asa gidida Yesuusi tamaarissiyoobaa gujjidi eranawu i qofaa qachiis. (Yoh. 1:46-51) Yaatiyo gishshawu, mata wode aassiyoogaa doommidaageeti asaa pashkki giidi haasayissanaadan nuuni loohissiyoogee loˈˈo. [2] Asaayyo qoppidi keha qaalaa haasayiyo wode wozanaa suure asati siyiyoogaa beˈidi, nuuni hegaadan maaddiyoogeeti ufayttanaagee erettidaagaa.

10-12. (a) Yesuusi mishiraachuwaa siyanawu koyiya asaa waati maaddidee? (b) Mati aassiyaagaa gidida uri Geeshsha Maxaafaa tumaa tamaarissiyoogan kaseegaappe qara gidanaadan nuuni waati maaddana danddayiyoo?

10 Siyanawu koyiyaageeta tamaarissa. Yesuusi oottiyoobi keehi daro. SHin, i mishiraachuwaa siyanawu koyiya asaa maaddanawu wodiyaa bazziis. Leemisuwawu, Yesuusi wolwoluwaa madirakedan goˈettidi daro asaa tamaarissiis. He wode, i PHeexiroosi maalaalissiya ogiyan daro moliyaa oyqqanaadan ootti simmidi ayyo hagaadan giis: “Hagaappe sinttan neeni asa oiqqiyaagaa gidana.” Yesuusi haasayidobaynne oottidobay waatanaadan denttettidee? PHeexiroosinne a laggeti “wolwolota haattaappe gaxaa  kessidoogaappe guyye baggan, ubbabaa aggi bayidi, Yesuusa kaallidosona.”—Luq. 5:1-11.

11 Sanhedirina pirdda keettaa yame gidida Niqoodimoosi, Yesuusi tamaarissiyoobaa siyanawu koyiis. I loyttidi eranawu koyiis, shin Yesuusaara asaa sinttan haasayikko asay woyganaakko giidi yayyiis. Yaatiyo gishshawu i qammi Yesuusakko biis. Yesuusi a coo yeddibeenna, shin wodiyaa bazzidi keehi koshshiya tumaa ayyo qonccissiis. (Yoh. 3:1, 2) Ha taarikiyaappe nuuni ay tamaarana danddayiyoo? Xoossaa Naˈay asay ammanuwan mino gidanaadan maaddanawu wodiyaa bazziis. Nuuni zaarettidi oychiyoogaaninne eranawu koyiyaageeta Geeshsha Maxaafaa xannaˈissiyoogan minnidi oottana koshshees.

12 Nuuni mati aassiyaagaa gidida uraara haggaazikko, Geeshsha Maxaafaa tumaa tamaarissiyoogan i kaseegaappe qara gidana danddayees. Tumaa siyanawu guuttaa koyiyaageetakka i hassayanaadan nuuni a maaddana danddayoos. Mati aassiyaagaa gidida uri nuuni zaarettidi oychiyo wodenne Geeshsha Maxaafaa xannaˈissiyo wode nunaara baanaadan shoobbana danddayoos. Meezee baynna mati aassiyaagaa gidida, hegaadan loohissido uri siyanawu koyiyoogeeta tamaarissanawunne Geeshsha Maxaafaa xannaˈissanawu koyana danddayees. I hidootaa qanxxennan haggaazuwan danddayanchanne gencciyaagaa gidiyoogaakka tamaarana.—Gal. 5:22; “Gencciyoogee Koshshiyaaba” giyo saaxiniyaa xeella.

BANTTA MALA KIRISTTAANETUSSI OOTTANAADAN OORATTATA LOOHISSA

13, 14. (a) Geeshsha Maxaafan etabay odettido harata maaddanawu bantta goˈˈaa aggibayidaageeta waata xeellay? (b) Mata wode aassiyaageeta gididaageetinne yelagati bantta ishanttanne michontta siiqanaadan maaddiya ayba ogiyan eta loohissana danddayay?

13 Geeshsha Maxaafan deˈiya taarikee nuussi ‘ishantta siiqiyoonne’ issoy issuwawu oottiyo gita maatay deˈiyoogaa qonccissees. (1 PHeexiroosa 1:22; Luqaasa 22:24-27 nabbaba.) Xoossaa Naˈay haratussi haggaazanawu ba deˈuwaa gujjin, ubbabaa immiis. (Maa. 20:28) ‘Dorqqa loˈˈobaa oottawusunne hiyyeesaa maaddawusu.’ (Oos. 9:36, 39) Roome kataman deˈiya Mayraama gubaaˈiyan deˈiyaageeta maaddiyaabaa oottiyoogan ‘keehi daafurawusu.’ (Roo. 16:6) Bantta ishanttanne bantta michontta maaddiyoogee keehippe koshshiyoogaa akeekanaadan oorattata nuuni waati maaddana danddayiyoo?

Bantta mala Kiristtaanetussi oottanaadan oorattata loohissa (Mentto 13, 14 xeella)

14 Kayma Kiristtaaneti oorattati sahettidaageetanne cimata oychanawu banttanaara baanaadan shoobbana danddayoosona. Aawaynne aayyiyaa sahettidaageeta oychanawu biyo wode bantta naata efiyoogee maara gidikko, efaana danddayoosona. Cimidaageetussi qumaa efaanawunne eta keettaa giigissanawu gubaaˈiyaa cimati haratuura oottana danddayoosona. Yaatiyoogan, yelagatinne oorattati haratuyyo kehabaa oottiyoogaa tamaarana. Issi cimay ba heeran gaxariyan deˈiya ishantta eti ay malakko, haggaaziiddi issi kutti oychees. Darotoo aara issippe haggaaziya yelaga ishay gubaaˈiyan deˈiya ubbata siiqana bessiyoogaa tamaaranaadan hegee maaddiis.—Roo. 12:10.

15. Gubaaˈiyan ishantti diccanaadan cimati maaddiyoogee keehi koshshiyoy aybissee?

15 Yihooway ishanttu baggaara gubaaˈiyaa tamaarissiyo gishshawu, eti loytti haasayiyoogan dicciyoogee koshshiyaaba. Neeni cima gidikko, gubaaˈiyawu oottiya ishay issi haasayaa meezetiyo wode siyana danddayay? Neeni maaddin, i Xoossaa Qaalaa tamaarissiyoogan kaseegaappe qara gidana danddayees.—Nah. 8:8. [3]

16, 17. (a) Ximootiyoosi diccanaadan PHawuloosi ay oottidee? (b) Sinttappe gubaaˈiyaa heemmanaageeta cimati waati loytti loohissana danddayiyoonaa?

16 Gubaaˈiyan keehi daro cimati koshshoosona; qassi he oosuwaa sinttappe oottanaageeta ubbatoo loohissana koshshees. Waatidi loohissana danddayiyaakko PHawuloosi Ximootiyoosawu xaaxi waaxidi qonccissiis. I hagaadan giis: “Ta na7au, Kiristtoos Yesuusan  de7iya aaro kehatettan minna. Qassi daro markkati de7iyoosan taappe neeni siyido yohota harata tamaarissanau danddayiya ammanettida asatuyyo hadaraa imma.” (2 Xim. 2:1, 2) Ximootiyoosi cimida PHawuloosaara issippe haggaaziyoogan tamaariis. Ximootiyoosi ba haggaazuwaaninne geeshsha goynuwaa goynniyo hara ogetun PHawuloosi tamaarissidoogaadan oottiis.—2 Xim. 3:10-12.

17 PHawuloosi Ximootiyoosa loytti loohissiis. I he yelagaa banaara efiis. (Oos. 16:1-5) Cimati heemmanawu biyo wode gubaaˈiyawu oottiyaageeta efaana bessikko efiyoogan, PHawuloosa leemisuwaa kaallana danddayoosona. Yaatiyoogan, gubaaˈiyawu oottiyaageeti waati tamaarissanaakko, waanidi danddayanchanne siiqiyaageeta gidanaakko, qassi a dorssaa wudiyaa heemmiyo wode Yihoowan waani ammanettanaakko cimatuppe tamaarana. Sinttappe “Xoossaa dorssaa wudiyaa” heemmanaageeta loohissanawu hegaadan oottiyoogee maaddees.—1 PHe. 5:2.

HARATA LOOHISSIYOOGEE KEEHI KOSHSHIYAABA

18. Nuuni harati Yihoowawu haggaazanaadan loohissiyoogaa xoqqu ootti xeellana koshshiyoy aybisee?

18 Ha wurssetta wodiyan oorattati daroti haggaazuwan kaseegaappe qara gidanaadan loohana koshshees. Qassi ishantti gubaaˈiyan koshshiyaabaa oottiyoogaa tamaarana koshshees. Yesuusinne PHawuloosi harata loohissanawu oottidobay ha wodiyankka maaddees. Yihooway ha wodiyan deˈiya ba ashkkarati bantta ayyaanaabaa oosuwan loytti loohanaadan koyees. Oorattati gubaaˈiyan koshshiyaabaa oottiyoogan kaseegaappe qara gidanaadan maaddiyo gita maataa Xoossay nuussi immiis. Wurssettay yaanaappe kase sabbakiyo oosuwaa keehi oottana koshshiyo gishshawu, nuuni danddayettida keesan darota loohissana koshshees.

19. Harati Yihoowawu haggaazanaadan neeni minna baaxetiyoogee ayfanaagaa ammanana koshshiyoy aybissee?

19 Asaa loohissiyoogee daro wode ekkiyaabanne baaxeyiyaaba. SHin Yihoowaynne a siiqo Naˈay nuuni hegaadan loohissanaadan maaddananne aadhida eratettaa nuussi immana. Nuuni maaddiyoogeeti ‘daafuriyoogaanne keehi oottiyoogaa’ beˈiyo wode nuuni ufayttana. (1 Xim. 4:10) Qassi nuuni Yihoowawu geeshsha oosuwaa oottiyoogan ubbatoo ayyaanaaban diccanaadan amottoos.

^ [1] (mentto 7) Yesuusi yootidobaappe amaridabay kaallidi deˈiyaagaa: (1) Bessiyaabaa sabbakite. (2) Xoossay immiyoobay gidana giite. (3) Keettaawatuura palamettoppite. (4) Asay eqettiyo wode Xoossan ammanettite. (5) Asawu yayyoppite.

^ [2] (mentto 9) Tiˈokiraase Haggaazo Timirtte Keettaa Loohissuwan Goˈetta giyo maxaafaa sinttaa 62-64n, haggaazuwan asaara waati haasayanaakko maaddiya loˈˈo qofay deˈees.

^ [3] (mentto 15) Sinttaa 52-61n, Tiˈokiraase Haggaazo Timirtte Keettaa Loohissuwan Goˈetta giyo maxaafay asawu loyttidi haasayanawu koshshiya eeshshata qonccissees.