Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  Masqqala 2017

Qarettiyoogan Yihoowa Milata

Qarettiyoogan Yihoowa Milata

“Taani GODAA; taani GODAA; qaretainne maarotai kumido Xoossaa.”—KES. 34:6.

MAZAMURE: 57, 147

1. Yihooway bana Muuseyyo waati qonccissidee, qassi hegee keehi koshshiyoy aybissee?

XOOSSAY issi wode Muuseyyo qonccidi, ba sunttaanne ba eeshshata awu yootiis. He yootido eeshshatuppe koyroogeeti maarotaanne qaretaa. (Kessaabaa 34:5-7 nabbaba.) Yihooway ba wolqqaa woy ba aadhida eratettaa yootana danddayees. Gidikkokka, Xoossaa maaddiyoogaa ammanettana koyida Muusessi Yihooway ba ashkkarata maaddana koyiyoogaa bessiya eeshshata yootiis. (Kes. 33:13) Xoossay ha loˈˈo eeshshata haratuppe kaseyidi yootidoogee keehi ufayssiyaaba! Ha huuphe yohoy, waayettiyaageetuyyo azzaniyoogaanne eta maaddanawu koyiyoogaa bessiya qaretaabaa qonccissees.

2, 3. (a) Qarettiyoogee asawu wottin deˈiyaaba gidiyoogaa bessiyaabay aybee? (b) Geeshsha Maxaafay qaretaabaa yootiyoobaa neeni erana koshshiyoy aybissee?

2 Asay Xoossaa leemisuwan merettiis. Yihooway qarettiyaagaa gidiyo gishshawu, asay issoy issuwawu qoppees. Haray atto tumu Xoossaa erennaageetikka darotoo asawu qarettoosona. (Doo. 1:27) Qarettida daro asatubaa yootiya taarikee  Geeshsha Maxaafan deˈees. Leemisuwawu, naaˈˈu maccaasatuppe awunna naˈaa aayokkonne Solomoni erana koyido wode, naˈaa naaˈˈu kessanaadan azazidi eta paacciis. Naˈaa aayyiyaa keehi qarettido gishshawu, naˈay hinkko maccaaseessi imettanaadan kawuwaa woossaasu. (1 Kaw. 3:23-27) Hara leemisoy qassi, Paaroona naˈiyaa yiira naˈaa Muuseyyo qarettidoogaa. A demmido naˈay Ibraawetu naˈa gidiyoogaanne hayqqana bessiyoogaa erikkokka, “ayyo qarettaasu”; qassi ba naˈadan dichanawu qofaa qachaasu.—Kes. 2:5, 6.

3 Neeni qaretaabaa erana koshshiyoy aybissee? Geeshsha Maxaafay neeni Yihoowa milatanaadan zoriyo gishshataassa. (Efi. 5:1) Asay qarettanaadan merettidaba gidikkokka, nuuni Addaame zare gidiyo gishshawu laattido nagaray nu xallaa siiqanaadan oottees. Harata maaddanaakko woy nubaa xallaa qoppanaakko kuuyanawu issi issitoo metootana danddayoos. Issoti issoti hegaa kuuyanawu ubbatoo metootoosona woy qassi yiggi xeellidi kuuyoosona. Neeni haratussi qarettanawu aybi maaddana danddayii? Koyro, Yihooway qarettiyoogaa waati bessidaakko pilgganawu wodiyaa bazza. Naaˈˈantto, neeni Xoossaa waana milatana danddayiyaakko, qassi yaatiyoogee waati maaddiyaakko qoppa.

QARETTIYOOGAN YIHOOWAY WOTTIYOOBI BAYNNA LEEMISO

4. (a) Yihooway kiitanchata Sadooma kiittidoy aybissee? (b) Looxe taarikiyaappenne a naatu taarikiyaappe ay tamaariyoo?

4 Geeshsha Maxaafay Yihooway qerettidoogaa bessiya darobaa yootees. Leemisuwawu, Xoossay Looxessi oottidobaa qoppa. He xillo bitanee Sadoomaaninne Gamooran deˈiya asay oottiyo iitaban keehi ‘tuggatiis.’ Xoossay he iita asati xayana bessoosona giidi kuuyiis. (2 PHe. 2:7, 8) Xoossay Looxa ashshanawu kiitanchata kiittiis. Eti xayana haniya he katamatuppe a soo asay baqatanaadan mintti yootidosona. “Looxee yooqu gin, he [kiitanchati] a kushiyaa, a keettaayee kushiyaanne a macca naatu naa77aa kushiyaa oiqqidi, he katamaappe eta kessidosona; aissi giikko, GODAI etayyo qarettiis.” (Doo. 19:16) Ha hanotay ammanettidi awu oottiyaageeti deˈiyo metiya hanotaa Yihooway loytti akeekiyoogaa bessennee?—Isi. 63:7-9; Yaaq. 5:11; 2 PHe. 2:9.

5. Nuuni qarettiyoogaa tamaaranaadan Geeshsha Maxaafay waati maaddii?

5 Yihooway qarettiyoogaa xalla gidennan, a asaykka he eeshshaa bessana koshshiyoogaa tamaarissiis. Issibaa talˈˈida uray acotida uraa maayuwaa oyqqiyoogaa xeelliyaagan Israaˈeelatussi imettida higgiyaa qoppa. (Kessaabaa 22:26, 27 nabbaba.) Meqettaa iita gidida uri acotida uraa maayuwaa oyqqidi, i kallo aqanaadan oottanawu paacettana danddayees. SHin Yihooway ba asay hegaadan iitennaadan tamaarissiis. A asay qarettana bessees. Ha higgiyan qonccida maaray nuuni qarettanaadan denttettennee? Nuuni nu mala Kiristtaaneta waayiyaappe shemppissanawu oottana danddayiyoobi deˈishin, eti meegettishin coˈˈu giyoogaa malabaa oottanawu koyiyoo?—Qol. 3:12; Yaaq. 2:15, 16; 1 Yohaannisa 3:17 nabbaba.

6. Yihooway nagarancha Israaˈeelatussi qarettidoogaappe ay tamaarana danddayiyoo?

6 Yihooway ba asay Israaˈeela deree nagaraa oottido wodekka etawu qarettiis. Geeshsha Maxaafay, “GODAI, eta maizza aawatu Xoossai ba asaayyoonne  ba Beeta Maqidasiyaayyo qarettiyo gishshau, ba hananabaa yootiyaageeta etayyo zaari zaaridi kiittiis” yaagees. (2 Odi. 36:15) Bantta nagaraappe simmidi Xoossaa dabbo gidana danddayiyaageetussi nuuni hegaadan qarettana koshshees. Yihooway sinttappe yiya pirddaa wode ooninne xayana mala koyenna. (2 PHe. 3:9) Hegaa gishshawu, Xoossay iitata xayssanaashin, i qarettiyoogaa bessiya kiitaa nuuni aggennan awaajjana bessees.

7, 8. Issi keettaa asay banttawu Yihooway qarettiis giidi qoppidoy aybissee?

7 Ha wodiyan, Yihoowa ashkkaratuppe daroti i qarettiyoogaa bantta deˈuwan beˈidosona. Leemisuwawu, Milana giyo 12 laytta naˈantta soo asaara gayttidaban hanidabaa beˈa. Hegee 1990 heeran zariyaa dummatettan olay denddido wode. Milani, a ishay, a aaway, a aayyiyaanne hara daro Yihoowa Markkati Bosiniyaappe Serbiyaa otobisiyan boosona. Eti gita shiiquwaa boosona; he shiiquwan Milana aawaynne aayyiyaa xammaqettanawu giigetti uttidosona. SHin eti dumma zare gidiyo gishshawu, zawan deˈiya wotaaddarati eta otobisiyaappe goochi kessidi, hankko ishantti baanaadan oottidosona. Eti naaˈˈu gallassaa yan takki simmin, eta waatana koshshiyaakko wotaaddaratu halaqay ba halaqawu dawaliis. I eta matan eqqidi dawalido gishshawu, hankkoy, “Eta efaada wora agga!” giyoogaa eti ubbay siyidosona.

8 Wotaaddaratu halaqay haratuura haasayishin, naaˈˈu ishantti etakko leddan yiidi etikka Yihoowa Markka gidiyoogaa yootidosona. Eti merettida metuwaa otobisiyan deˈiya haratuppe siyidosona. Wotaaddarati naatu woraqataa beˈibeenna gishshawu, he ishati Milaninne a ishay eta kaamiyan gelidi zawaa pinnanaadan yootidosona. Qassi Milana aawaynne aayyiyaa zawaa malaataa kanttidi hara baggan banttanaara gayttanaadan he ishati yootidosona. Milani he siyidoban miicanaakko woy yeekkanaakko haniyoobaa xayiis. Aawaynne aayyiyaa, “Nuuni biyo wode eti coˈˈu gaanee?” giidi oychidosona. SHin eti biyo wode, wotaaddarati etakko xeelliyaaba milatikkokka akeekibookkona. Aaway, aayyiyaanne naati zawaa pinnidi gayttidosona. Eti maaduwawu wozanappe woossido woosaa Yihooway siyidoogaa ammanettidi shiiquwaa shiiqiyo katamaa biidosona. Yihooway ba ashkkarata hegaa mala wodiyan issi issitoo ashshibeennaagaa Geeshsha Maxaafay yootiyoogaa eroos. (Oos. 7:58-60) Gidikkokka Milani, “Kiitanchati wotaaddaratu ayfiyaa goozin Yihooway nuna ashshidaba milatees” yaagidi bawu siyettidabaa yootiis.—Maz. 97:10.

9. Yesuusawu a kaallida cora asaa hanotan aybi siyettidee? (Doomettan deˈiya misiliyaa xeella.)

9 Qarettiyoogan Yesuusikka loˈˈo leemiso. I “heemmiya asi bainna dorssadan asai hirggiyo gishshaunne asaa maaddiyaabi bainna gishshau” etawu qarettiis. Azzanttiya eta hanotaa beˈidi waatidee? I “asaa darobaa tamaarissuwaa doommiis.” (Maa. 9:36; Marqqoosa 6:34 nabbaba.) Maati baynna coo asa maaddana koyenna Parssawetu hanotaappe a hanotay keehi dumma. (Maa. 12:9-14; 23:4; Yoh. 7:49) Yesuusadan, asaa maaddanawunne Yihoowaabaa eta tamaarissanawu neeni wozanappe koyanaagee qoncce.

10, 11. Nuuni ubba hanotan qarettana bessii? Qonccissa.

10 Hegee nuuni ubba hanotan qarettana  bessees giyoogaa gidenna. Qommoora odettida Geeshsha Maxaafan deˈiya taariketun Xoossay qarettidoogee bessiyaaba. SHin Kawuwaa Saaˈooli qarettaas gi qoppidi oottidoba milatiyaaban azazettennan ixxiis. I Xoossaa asaa morkkiyaa, Agaaganne ubbaappe loˈˈiya meheta ashshiis. Hegaappe denddidaagan, Yihooway Saaˈooli Israaˈeela kawo gidennaadan diggiis. (1 Sam. 15:3, 9, 15) Yihooway asaa wozanaa beˈana danddayees. I xillo Daanna gidiyo gishshawu, awude qarettana bessennaakko erees. (Zil. 2:17; Hiz. 5:11) I bawu azazettanawu koyenna ubbaa bolli pirddiyo wodee matattiis. (2 Tas. 1:6-10) Hegee, i iita giidi pirddidoogeetussi qarettiyo wode gidenna. Ubba eta xayssiyoogee, i ashshana xillotussi qarettiyoogaa bessiyo oge.

11 Asay xayana woy attana bessees giidi pirddiyay nuna gidokko. SHin, haˈˈi nuuni asaa maaddanawu danddayiyo ubbabaa oottana bessees. Eta maaddiya ogiyan nuuni qarettiyoogaa bessana danddayiyo amarida ogeti awugeetee? Amarida qofaa beˈa.

QARETTIYOOGAA WAATIDI BESSANA DANDDAYIYOO?

12. Haratuyyo qarettiyoogaa waata bessana danddayay?

12 Ubbatoo harata maadda. Issi uri ba shooruwaassinne ayyaana ishatussi qarettiyoogee Yesuusa kaalliyo waanna ogetuppe issuwaa. (Yoh. 13:34, 35; 1 PHe. 3:8) Qarettiyoogawu issi birshshettay “issippe waayettiyoogaa.” Qarettiya uri metootida uraa maaddiyoogan a waayiyaappe a shemppissees. Hegaadan maaddiyo hanotaa akeeka! Leemisuwawu, koshshiyaabaa oottiyoogan woy kiitettiyoogan metootida uraa maaddana danddayay?—Maa. 7:12.

Harata maaddiyaabaa oottiyoogan etawu qarettiyoogaa bessa (mentto 12 xeella)

13. Daafabay gakki simmin, Xoossaa asay waatii?

13 Daafaban qohettidaageeta maadda. Daafaban qohettidaageetuyyo daro asay qarettees. Yihoowa asay hegaa mala wodiyan harata maaddiyoogan erettees. (1 PHe. 2:17) Jaappaane biitta asa gidida issi michiyaa 2011n biittaa qaattaynne sunaami keehi qohido heeran deˈawusu. Keettaanne SHiiquwaa Addaraashaa loyttanawu Jaappaanen dumma  dumma heeraappenne kare biittaappe yiida daro ishati oottidoban a “keehi minettidoogaa” yootaasu. A hagaadan gaasu: “Ha hanotay Yihooway nuussi qoppiyoogaa, Yihoowa Markkati issoy issuwawu qoppiyoogaa, qassi kumetta saˈan deˈiya daro ishanttinne michontti nuussi woossiyoogaa taani akeekanaadan maaddiis.”

14. Harggiya asaanne cima asaa waata maaddana danddayay?

14 Harggiya asaanne cima asaa maadda. Asay harggiya gaasuwaaninne cimatettaa gaasuwan waayettiyoogaa beˈiyo wode qarettoos. Harggeenne cimatettay xayiyo wodiyaa beˈanawu yeemottoos. Hegaa gishshawu, Xoossaa Kawotettay yaanaadan woossoos. He wodee gakkanaashin, maadoy koshshiyoogeeta maaddanawu nuussi danddayettidabaa oottoos. Issi xaafee Alzzaymer giyo harggiyan metootiya cimida ba aayeebaa yootidobaa ane beˈoos. Issi galla a ba maayuwaa biittan mooraasu. A hegaa geeshshanawu malishin, karen asi xeegiis. Yiida asati o darotoo oychiya naaˈˈu Yihoowa Markkata. Michoti ootti maaddiyoobi deˈiyaakkonne o oychidosona. Oychin a, “Yellayiyaaba, shin ee, deˈees” yaagaasu. Eti hegaa meeccidi o maaddidosona. Eti iyyo shayiyaa penttissidi iira haasayiiddi takkidosona. I naˈay eta keehi galatiis. I keehi galatidi, Yihoowa Markkati bantta ‘sabbakiyoogaadankka oottiyoogaa’ yootiis. Harggiya asawunne cima asawu qarettiyoogee eti bantta waayiyaappe woppu gaanaadan neeni neeyyo danddayettida ubbabaa oottanaadan denttettii?—Pili. 2:3, 4.

15. Sabbakiyo oosoy harata waati maaddii?

15 Asaa ayyaanaaban maadda. Asaa metoynne hirggay nuuni eta maaddanawu koyanaadan denttettees. Nuuni hegaadan oottana danddayiyo keehi loˈˈo ogee Xoossaabaanne a Kawotettay asawu oottanaabaa eta tamaarissiyoogaa. Haray qassi eti Xoossay kessido maaraa akeekidi hegaadan deˈanaadan maaddiyoogaa. (Isi. 48:17, 18) Yihoowa bonchissiyaanne neeni haratuyyo qarettiyoogaa bessiya haggaazuwaa kaseegaappe aaruwan haggaazana danddayay?—1 Xim. 2:3, 4.

QARETTIYOOGEE NEEYYOOKKA LOˈˈO!

16. Qarettiya uri bawu waani maadettii?

16 Qarettiyoogee ne payyatettawu loˈˈo gidiyoogaanne hara asaara gattiyaaban neeni etaara giiga gidanaadan oottiyoogaa guggiyaabaa xannaˈiya eranchati yootoosona. Neeni harati metuwaappe woppu gaanaadan maaddiyo wode, ufayttaasa, loˈˈobaa hidootaasa, darin boorasakka, qassi iitabaa darin qoppakka. Ee, qarettiyoogee neeyyo loˈˈo. (Efi. 4:31, 32) Harata maaddanawu koyiya Kiristtaaneti Xoossaa maaraara maayettiyaabaa oottiyoogaa eriyo gishshawu, loˈˈo kahay deˈiyoogeeta gidoosona. Qarettiyoogee nuuni loˈˈo aawa woy aayo, loˈˈo azina woy macho, qassi loˈˈo lagge gidanaadan maaddees. Haratuyyo qarettidi eta eesuwan maaddiyaageeta, etawu maadoy koshshiyo wode haratikka hegaadan maaddoosona.—Maatiyoosa 5:7; Luqaasa 6:38 nabbaba.

17. Neeni qarettanawu koyiyoy aybissee?

17 Qarettiyoogee nuuyyo loˈˈo gidikkonne, nuuni qarettiyo waanna gaasoy Yihoowa milatanawunne a bonchissanawu koyiyo gishshataassa. I siiquwawunne qaretawu Pultto. (Lee. 14:31) I nuuyyo wottiyoobi baynna leemiso. Qarettiyoogan Xoossaa milatanawu nuussi danddayettiya ubbabaa oottiyaageeta gidoos. Yaatikko, ishanttuuranne michonttuura keehi siiqettana; qassi hara asaarakka saruwan deˈana.—Gal. 6:10; 1 Yoh. 4:16.