Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  Masqqala 2017

 Deˈuwan Hanidabaa

Ayyaanaaban Kaymida Asatuura Oottiyoogan Anjjettaas

Ayyaanaaban Kaymida Asatuura Oottiyoogan Anjjettaas

TA AAWAY Jemis Sinkilerinne ta aayyiyaa Jesa 1935 heeran, Niwu York Siti kataman deˈiya Bronkis giyoosaa biidosona. Etaara koyro erettidaageetuppe issoy etaagaadan Iskootilandeppe yiida Wili Snedena. Eti heezzay koyro gayttosaara bantta soo asaabaa haasayidosona. Hegee taani yelettanaappe amarida layttaa kasetidi haniis.

Koyro Alamiyaa Olaappe guuttaa kasetidi, i aawaynne i bayra ishay moliyaa oyqqiyo wolwoloy shuchaara domˈˈettin Huuphessa Abban eti muukettidi hayqqidoogaa ta aayyiyaa Wilayyo yootaasu. Wili, “Ne aaway siˈooliyan deˈees!” yaagiis. Wili Yihoowa Markka, qassi ta aayyiyaa Geeshsha Maxaafaa tumaa koyro siyidoy hegaadan daganttiya ogiyaana.

Wili Snedenanne a machiyo Lizo

Ta aayyiyaa ba aaway loˈˈo asa gidiyoogaa eriyo gishshawu, Wili giidoban yiillotaasu. SHin Wili gujjidi, “Yesuusi siˈooliyaa biidoogaa taani yootiyaakko, hegee nena maaddanee?” yaagiis. Ta aayyiyaa woosa keettay Yesuusi siˈooliyaa biidi heezzantto gallassi denddiis giidi tamaarissiyoogaa hassayaasu. Hegaa gishshawu a, ‘Siˈoolee iitati xuugettiyo tama soho gidikko, Yesuusi yaa biidoy aybissee?’ gaada qoppaasu. Ta aayyiyaa tumaa eranaadan koyro denttettidabay hegaa. A Bronkis Gubaaˈiyan shiiqiyoogaa doommada 1940n xammaqettaasu.

Ta aayeera, qassi guyyeppe ta aawaara

He wode, Kiristtaane aawatinne aayoti bantta naata Geeshsha Maxaafaa xannaˈissanaadan dumma zoree imettenna. Ta naatettaa wodiyan ta aaway tana naagishin, ta aayyiyaa shiiquwaa shiiqawusunne Qeeraanne Woggaa galla haggaazawusu. Amarida layttappe guyyiyan, inne taani ta aayeera shiiquwaa shiiqiyoogaa doommida. A mishiraachuwaa minna yootawusu, qassi tumaa siyanawu koyiya darota Geeshsha Maxaafaa xannaˈissawusu. A xannaˈissiyoogeetuppe amaridaageeti issi heeran deˈiyo gishshawu, issi issitoo eta issippe xannaˈissawusu. Timirtte keettay gorddettiyo wode taani iira haggaazays. Yaatiyoogan, Geeshsha Maxaafaabaanne an deˈiya qofaa asaa tamaarissiyo ogiyaabaa darobaa eraas.

Taani naatettan tumaa loytta nashshabeykke; hegee azzanttiyaaba. SHin tawu layttay 12 heera gidiyo wode, Kawotettaabaa  aassiyaagaa gidaas; he wodeppe doommada ubbatoo haggaazays. Tawu layttay 16 gidiyo wode tana Yihoowawu geppada, Isiine 24, 1954n, Kanaadan Toronto kataman xammaqettaas.

BEETEELEN OOTTIYOOGAA

Nu gubaaˈiyan issi issi ishantti kase woy he wode Beeteele keettaa asaa yarata. Eti tana loˈˈobawu keehi denttettidosona. Eti Geeshsha Maxaafaa tumaabaa loytti haasayiyoogeenne qonccissiyoogee tana maalaaliis. Ta asttamaareti taani Yuniversttiyaa gelanaadan koyoosona, shin ta Beeteele gelanawu halchaas. Yaatiyo gishshawu, Tornoto kataman he gita shiiquwaa wode, Beeteele gelanawu malkkachaa kunttada immaas. Niwu York Sitii kataman Yankii Isttaademiyan, 1955n shiiqido gita shiiquwankka hegaadan oottaas. Hegaappe daro takkennan, tawu layttay 17 gidiyo wode, Masqqala 19, 1955n Birukiliine Beeteelen oottiyoogaa doommanaadan shoobettaas. Beeteele gelido naaˈˈantto galla, xaafettidabaa issippe oyttidi maxaafa kessiyoosan, 117 Adams Istrit giyoosan oottiyoogaa doommaas. Sohuwaara, maxaafaa maashiniyan sikkanawu giigissana mala, maxaafawu 32 sinttaa issippe shiishshiya maashiniyan oottiyoogaa doommaas.

Tawu 17 laytta gidin, Birukiliine Beeteelen oottiyoogaa doommaas

Xaafettidabaa issippe oyttidi maxaafa kessiyo kifiliyan issi agina gidiyaagaa ootta simmada, taani tayppiyan xaafiyoogaa eriyo gishshawu, Maxeetiyaa Kifiliyan oottanaadan maddabettaas. He wode, ishanttinne michontti Wochiyo Keelaanne Beegottite! maxeetiyaa kiittanaadan biron oychiyaageetu adraashshaa istensiliyan (birataappe oosettida guuttaban) xaafoosona. Guutta aginaappe guyyiyan, Xuufiyaa Kiittiyo Kifiliyan oosuwaa doommaas. He kifiliyaa xomoosiya Klawus Jenseni, xuufeta kumetta saˈaa kiittanawu wottiyoosaa kaamiyan efiya ishaara oottanawu taani koyiyaakkonne  oychiis. Amarkkan deˈiya ubba gubaaˈetussi kiittanawu postta keettaa gattiyo maxeetetikka deˈoosona. Wolqqaa oosoy tawu loˈˈo gidanaagaa Ishaa Jenseni yootiis. Taani he wode, 57 kilo giraame, qassi keehi leeˈe. Markkabiyan caaniyoosaanne postta keetti biyoogee taani asatettan minnanaadan maaddiis. Ishaa Jenseni tawu aybi loˈˈokko eridoogee qoncce!

Maxeetiyaa Kifilee gubaaˈeti oychido maxeetiyaa kiittees. Nu maxeetee Birukiliinen attamettidi alamiyan deˈiya dumma dumma biittaa kiitettiyo qaalatubaa taani hegaadan eraas. Taani he qaalatuppe darota mule siya erikke, shin tammu shaˈan qoodettiya nu maxeeteti keehi haahosan deˈiya daro biittawu kiitettiyoogaa eridoogee tana keehi ufayssiis. Taani he wode erana xayikkonne, guyyeppe he biittatuppe darota beˈiyo maataa demmaas.

Robert Waalenaara, CHarles Malahaneraanne, Don Adamsaara

Taani 1961n, Grant Suteri xomoosiyo, miishshaara gayttidabaa oottanawu ooso kifiliyan madabettaas. Yan amarida layttaa ootta simmin, he wode kumetta saˈan oosettiya oosuwaa kaalettiya Naatan Noora biiruwaa baanaadan tawu odettiis. I ba biiruwan oottiya ishanttuppe issoy issi aginawu Kawotettaa Haggaazuwaa Timirtte Keettan tamaaranawu baanaagaanne hegaappe simmidi Haggaazuwaa Kifiliyan oottanaagaa yootiis. Taani a sohuwan Don Adamsaara oottanaadan maddabettaas. Doni 1955n gita shiiquwan, taani Beeteele gelanawu kunttido malkkachaa ekkida ishaa. He biiruwan oottiya hara naaˈˈu ishantti Robert Waalenanne CHarles Malahana. Nuuni oydday 50 layttappe daruwaa issippe oottida. Ayyaanaaban kaymida hegeetu mala ammanettida asatuura oottiyoogee keehi ufayssiyaaba!—Maz. 133:1.

Tawu koyro zone xomoosuwaa, Venzuweelan, 1970

Taani 1970⁠ppe doommada, layttan layttan woy naaˈˈu layttan issitoo amarida saaminttawu kase zoniyaa xomoosuwaa geetettiyaagaa xomoosanawu Wach Tawer  Soosaytiyaa daro macara biirota baas. He oosoy kumetta saˈan deˈiya Beeteele keettaa asaanne misoonaaweta xomoosiyoogaanne ayyaanaaban minttettiyoogaa, qassi macara biiruwaa mazggafaa xeelliyoogaa. Giiliyaade Timirtte Keettan doometta heeran tamaaridi he wodekka hara biittan ammanettidi oottiya amaridaageetuura gayttiyoogee keehi ufayssiyaaba! Taani 90⁠ppe dariya biittata he oosuwan beˈidoogee tana keehi ufayssiya gita maata.

Taani 90 biittatuppe dariya sohuwan ishantta xomoosidoogee keehi ufayssiyaaba!

AMMANETTIYA LAGGE DEMMAAS

Birukiliine Beeteele keettaa asay ubbay Niwu York Sitii heeran deˈiya gubaaˈetun maddabettiis. Taani maddabettido gubaaˈee Bronkisen deˈees. Yan deˈiya koyro gubaaˈee diccidi naaˈˈu gubaaˈe gidiis. Taani yan shiiqiyo he koyroogee Apper Bronkis Gubaaˈe geetettiis.

Tohossa Bronkisen tumaa siyida, Laativiyaa biittaa asa gidida Yihoowa Markka so asay 1965 heeran he gubaaˈiyaa moottaa yiis. Eta bayra naˈiyaa Liviya, naaˈˈantto xekka timirttiyaa wurssosaara kumetta wodiyaa aqinye gidaasu. Amarida aginappe guyyiyan, a Kawotettaabaa aassiyaageeti keehi koshshiyoosan haggaazanawu Massachusetis giyoosaa baasu. Taani gubaaˈiyan hanida oorattabaa iyyo xaafiyoogaa doommaas; a qassi Bostene heeran haggaazuwan demmido ayfiyaabaa zaarada tawu xaafawusu.

Liviyiira

Amarida layttappe simmin, Liviya dumma aqinye gidaasu. A Yihoowawu haggaazanawu bawu danddayettida ubbaa oottanawu koyido gishshawu, Beeteele gelanawu malkkachaa kunttada, 1971n yaa gelanaadan shoobettaasu. Hegee tawu Yihoowappe yiida malaata milatiis! Xiqimita 27, 1973n o ekkaas; nu bullachcha haasayaa Ishaa Noori haasayidoogee nuussi gita maata. Leemiso 18:22y, ‘Loˈˈo macho demmida asi loˈˈobaa demmiis; he uray Yihoowankka nashettees’ yaagees. Liviyanne taani issippe Beeteelen 40⁠ppe dariya layttaa haggaaziyo gita maataa demmida. Haˈˈikka Bronkisen deˈiya issi gubaaˈiyan maaddoos.

KIRISTTOOSA ISHANTTUURA ISSIPPE OOTTIYOOGAA

Ishaa Nooraara oottiyoogee tumukka ufayssiyaaba. I tumawu minni oottiya, qassi kumetta saˈan deˈiya misoonaaweta keehi nashshiya asa. Etappe daroti maddabettido wode he biittatun hara Yihoowa Markki baawa. Ishaa Noora 1976n kanseriyaa harggee tuggayiyoogaa beˈiyoogee keehi azzanttiyaaba. I hiixaappe denddana danddayenna wode issitoo, attamissanawu giigissiyo amaridabaa ayyo nabbabanaadan tana oychiis. I taani nabbabiyoobaa Fredirik Franzikka siyanaadan a xeesana mala tana oychiis. Ishaa Franza ayfee wayssiyo gishshawu, Ishaa Noori daro wodiyawu hegaa malabaa ayyo nabbabiyoogaa guyyeppe eraas.

Daaneel Sidilikaaranne a machee mariniira zooniyaa xomoosishin, 1977

Ishaa Noori 1977n hayqqiis; shin i saˈaa deˈuwaa ammanettidi wurssido gishshawu, a eriyaageetinne siiqiyaageeti minettidosona.  (Ajj. 2:10) Hegaappe simmin, Ishaa Franzi nu oosuwaa kaalettiis.

He wode taani, daro layttawu Ishaa Nooraara oottida Miltten Henshilawu xaafe gidada oottays. Ishaa Henshili Beeteelen hegaappe simmin ta waanna oosoy Ishaa Franza koshshiya ubbaban maaddiyoogaa gidiyoogaa yootiis. Xuufeti attamettanaappe kase taani ubbatoo ayyo nabbabays. Ishaa Franzi hassayiyo hanotaynne ba wozanaa nabbabettiyaaban muleera wottiyo hanotay maalaalees. I saˈaa deˈuwaa Tisaase 1992n wurssana gakkanaashin taani hegaadan a maaddidoogee keehi ufayssiyaaba!

124 Kolombiya Haytis; taani keehi daro layttaa oottidosaa

Taani Beeteelen haggaazido 61 layttay eesuwan aadhiis. Ta aawaykka ta aayyiyaakka Yihoowawu ammanetti deˈidi hayqqidosona; qassi keehi loˈˈo alamiyan eti denddin eta mokkanawu yeemottada naagays. (Yoh. 5:28, 29) Ammanettida attuma asaaranne macca asaara kumetta saˈan deˈiya Xoossaa asawu oottiyo maalaaliya maatay ha alamee immiyo aybiiranne geeddarssana danddayiyooba gidenna. Liviyanne taani kumetta wodiyaa haggaazido layttatun ‘Yihoowa ufayssay nuuyyo wolqqa’ gidiis gaana danddayoos.—Nah. 8:10.

Yihoowa dirijjitiyan onakkoogaa keena koshshiya asi deˈenna giyo uri baa; qassi Kawotettaa mishiraachoy ubbatoo odettees. Minnidi oottiya ammanettida daro ishanttuuranne michonttuura daro layttawu taani oottidoogee keehi ufayssiya gita maata. Taani etaara oottido tiyettida ishanttuppe daroti haˈˈi saˈan deˈokkona. SHin ayyaanaaban kaymida hegeetu mala ammanettida asatuura Yihoowawu issippe oottido gishshawu a galatays.