Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  September 2016

Sunttatu Sinttan Mishiraachuwawu Mootettiyoogaa

Sunttatu Sinttan Mishiraachuwawu Mootettiyoogaa

GODAA YESUUSI mati laamettidi Kiristtaane gidida Ayhuda bitaniyaa PHawuloosa, ‘Ayhuda gidenna asaa sinttaaninne kawotu sinttan ta sunttaa erissanawu doorettida miishsha’ yaagiis.—Oos. 9:15.

He ‘kawotuppe’ issoy Rooma Kawuwaa Neera. Hegaa mala kawuwaa sinttan ne ammanuwawu exatiyaakko neeyyo aybi siyettanee? SHin Kiristtaaneti PHawuloosa leemisuwaa kaallanaadan zoree imettiis. (1 Qor. 11:1) A wode higgiyaara gayttidaagan beni PHawuloosa gakkidabay nuuni hegaadan oottana danddayiyo ogetuppe issuwaa.

Muuse Higgee Israaˈeela biittaa higge; qassi hegee Ayhuda haymaanootiyaa mintti kaalliya, ubbasan deˈiyaageetussi kandduwaa maara. Tumu goynuwaa goynniyaageeti 33 M.L. PHenxxaqosxxe baalaappe simmin, Muuse Higgiyaa kaallana koshshenna. (Oos. 15:28, 29; Gal. 4:9-11) Gidikkokka, PHawuloosinne hara Kiristtaaneti higgiyaa toochibookkona; eti daro Ayhudati deˈiyo heeratun aynne metootennan markkattana danddayidosona. (1 Qor. 9:20) PHawuloosi Abrahaama Xoossaa eriya, qassi Ibraawetto Geeshsha Maxaafaappe etawu yootiyo asaa demmana danddayiyo Ayhudatu woosa keetti darotoo biis.—Oos. 9:19, 20; 13:5, 14-16; 14:1; 17:1, 2.

Kiitettidaageeti sibikate oosuwawu kaaletoy imettana koyro soho oottidi dooridoy Yerusalaame. Eti darotoo beeta maqidasiyan tamaarissidosona. (Oos. 1:4; 2:46; 5:20) Issi wode, PHawuloosi Yerusalaame biis; bin wurssettan yan a qachidosona. Wurssettan i Rooma biittaa baanaadan oottida pirddaabay hegan doommiis.

PHAWULOOSANNE ROOMA BIITTAA HIGGIYAA

Rooma biittaa sunttati PHawuloosi sabbakido ammanuwaa waati xeellidonaashsha? Hegaa zaaranawu, Rooma biittaa asay haymaanooteta waati xeelliyaakko akeekiyoogee maaddees. Rooma Kawotettaa woy asaa kandduwaa qohiyaaba milatana xayikko, eti bantta haaruwan deˈiya dumma dumma zaree ba haymaanootiyaa haymaanootiyaa kaallennaadan diggokkona.

Roomati bantta haaruwan deˈiya Ayhudatussi daroban laˈatettaa immidosona. Bakgirawunds of Erli  Kiristiyaniti giyo maxaafay hagaadan gees: “Ayhudati Rooma haaruwan gita maataa demmidosona. . . . Ayhudati bantta ammanuwaa laˈatettan kaalloosona, qassi Rooma biittaa xoossatuyyo goynnanaadan eta giddiyaabi baawa. Eti bantta heeran bantta higgiyaa kaallidi deˈana danddayoosona.” Eti olaakka olettokkona. * PHawuloosi Rooma biittaa sunttatu sinttan Kiristtaane ammanuwawu mootettido wode Ayhuda haymaanootiyaa naagiya Rooma higgiyaa goˈettiis.

PHawuloosa morkketi dumma dumma ogiyan coo asaynne sunttati a bolli denddanaadan oottanawu malidosona. (Oos. 13:50; 14:2, 19; 18:12, 13) Issi hanotaa qoppa. PHawuloosi ‘Muuse higgiyaa mooriyaabaa’ tamaarissiyoobadan Ayhudati haasayiyoogaa Yerusalaame gubaaˈiyan deˈiya cimati siyidosona. Hegaa mala odoy mati Kiristtaane gidida issi issi Ayhudati PHawuloosi Xoossay giigissidobaa bonchenna giidi qoppanaadan oottana danddayees. Qassi Sanhedirina shilootay Kiristtaaneti Ayhuda haymaanootiyaa kaddidaageeta giidi pirddana danddayees. Hegaadan pirddikko, Kiristtaanetuura hashetida Ayhudati qaxxayettana danddayoosona. Eta deree bohana; qassi eti beeta maqidasiyan woy Ayhudatu woosa keettan tamaarissennaadan digettana. Yaatiyo gishshawu, PHawuloosi oottanaadan Xoossay koyennaba gidikkokka, digettibeenna issibaa i beeta maqidasiyaa biidi oottiyoogan he odoy worddo gidiyoogaa bessanaadan gubaaˈe cimati a zoridosona.—Oos. 21:18-27.

PHawuloosi hegaadan oottido gishshawu, ‘wonggeliyawu mootettananne wonggeliyaa mintti essana’ danddayiyo hanotay merettiis. (Pili. 1:7) Beeta maqidasiyan Ayhudati shabbirssaa denttidi PHawuloosa woranawu koyidosona. Rooma wotaaddaratu halaqay PHawuloosa oyqqidi efiis. PHawuloosi bana wotaaddaray garafana haniyo wode, i Rooma asa gidiyoogaa yootiis. Yaatin a Qiisaariyaa efiidosona; Roomati Yihudaa biittaa yan uttidi ayssoosona. I etaara gayttanawu danddayeenna sunttatuyyo he sohuwan xalan markkattiis. Hegee Kiristtaane ammanuwaabaa darin erenna asay loytti eranaadan oottennan aggenna.

Oosuwaa shemppo 24 y Kiristtaaneti ammaniyoobaa amaridabaa siyida, Yihudaa biittaa haariya Rooma asa gidida Pilikisa sinttan PHawuloosi eqqidoogaa yootees. Ayhudati PHawuloosi baa giishin heezzuban Rooma higgiyaa kanttiis giidi mootidosona. Eti i saˈa ubban deˈiya Ayhudatu giddon ooshshaa denttiis; asaa qohiya citaa kaalettiis; qassi he wode Roomati naagiyo beeta maqidasiyaa tunissanawu maliis yaagidosona. (Oos. 24:5, 6) He mootoy a worissana danddayees.

PHawuloosi he mootuwaa waati mootettidaakko qoppiyoogee ha wodiyan deˈiya Kiristtaaneta maaddees. I woppu giis, qassi bonchiis. PHawuloosi higgiyaappenne hananabaa yootiyaageetu maxaafaappe dooridi yootiis; qassi ‘ba aawatu Xoossaassi’ goynnanawu bawu maatay deˈiyoogaa yootiis. Hegee Rooma higgiyan hara Ayhudatussi imettida maata. (Oos. 24:14) Guyyeppe, PHawuloosi Pilikisappe kaallidi haarida PHorqqiyoosa Pisxxoosanne Kawuwaa Heeroodisa Agriipha sinttan ba ammanuwawu mootettiisinne hegaabaa markkattiis.

Wurssettan, PHawuloosi suure pirddaa demmana mala, he wode biittaa haariya ubbappe wolqqaamay, ‘Qeesaari babaa pirddanaadan oychiis.’—Oos. 25:11.

PHAWULOOSI QEESAARA PIRDDAA ARAATAA SINTTAN EQQIIS

Issi kiitanchay guyyeppe PHawuloosawu, “Neeni . . . Kawuwaa Qeesaara sinttan eqqanau bessees” yaagiis. (Oos. 27:24) Rooma Kawoy Neeroy kawotido wode, i ubbabaa pirddennaagaa yootiis. I ba haaruwawu koyro hosppun layttan, he oosuwaa harati oottanaadan aawatettaa immiis. Ze Layf end Epistils of Seynt Pol giyo maxaafay Neeroy issi yohuwaa pirddanawu koyiyo wode, a maaddiya daro eraynne maatay deˈiyo zoriya amarida asati deˈiyoosan ba kawo keettan siyiyoogaa yootees.

 PHawuloosabaa Neeroy siyidi pirddidaakko woy i hara uri siyidi bawu yootanaadan oottidaakko Geeshsha Maxaafay yootenna. Awugaakka gidin, i Ayhudatu Xoossawu goynniyoogaanne haariyaageeta bonchana koshshiyoogaa i ubba asaa zoriyoogaa yootennan aggenna. (Roo. 13:1-7; Tii. 3:1, 2) PHawuloosi sunttatu sinttan mishiraachuwawu mootettidi shatimmennan aggenna—Qeesaara pirdda keettay PHawuloosa laˈa kessiis.—Pili. 2:24; Pilm. 22.

MISHIRAACHUWAWU MOOTETTANAADAN NUUSSI IMETTIDA OOSUWAA

Yesuusi ba erissiyo ashkkaratussi, “Deriyaa haariyaageetu sinttaaninne kawotu sinttan ta gishshau intte eqqidi, etassinne Aihuda gidenna asaassi wonggeliyaa mishiraachchuwaa yootana” yaagiis. (Maa. 10:18) Yesuusa gishshawu hegaadan markkattiyoogee gita maata. Nuuni mishiraachuwawu mootettiyoogan shatimmana danddayoos. Nagarancha asi kuuyiyoobay mishiraachoy kumetta hanotan ‘minni eqqanaadan’ oottennaagee tuma. Huqqunnaappenne suure pirdday baynna hanotaappe woppaa demmanaadan oottiyay Xoossaa Kawotettaa xalla.—Era. 8:9; Erm. 10:23.

SHin ha wodiyankka Kiristtaaneti bantta ammanuwawu mootettiyo wode Yihoowa sunttay bonchettana danddayees. PHawuloosaagaadan, nuuni woppu giidi ammanttiyaabaa wozanappe yootana koshshees. Yesuusi ba erissiyo ashkkarati waatidi zaaruwaa immanaakko, koyroora hirggennaadan hagaadan giis: “Aissi giikko, intte morkketuppe ooninne inttenaara eqettanaunne palamettanau danddayenna haasayaa minotettaanne aadhdhida eratettaa taani inttessi immana.”—Luq. 21:14, 15; 2 Xim. 3:12; 1 PHe. 3:15.

Kiristtaaneti kawotu sinttan, haariyaageetu sinttan woy hara sunttatu sinttan bantta ammanuwawu mootettiyo wode, eti mishiraachoy hara ogiyan gakkana danddayenna asaayyo markkattoosona. Nuussi pirddido issi issibay higgee laamettanaadan oottido gishshawu, laˈatettan sabbakanawunne goynnanawu danddayissiis. Hegaa malaban ay pirddikkonne, Xoossaa ashkkarati mootuwan xala gidiyoogee Xoossaa ufayssees.

Nuuni nu ammanuwawu mootettiyo wode Yihoowa sunttay xoqqu xoqqu gees

^ MENT. 8 Jemis Parkkis giyo xaafee hagaadan giis: “Ayhudatussi . . . bantta baalaa bonchiyoogaa aggennaadan maatay imettiis. He maataa immiyoogee oorattaba gidenna; ayssi giikko, Roomati hegaadan oottiyoogan bantta haaruwan deˈiya dumma dumma heeraa asay danddayettida keenan barkka bana ayssanaadan oottiyo bantta maaraa kaalloosona.”