Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  September 2016

‘Ne Kusheti Arggaacoppona’

‘Ne Kusheti Arggaacoppona’

‘Ne kusheti arggaacoppona.’—SOF. 3:16.

MAZAMURE: 54, 32

1, 2. (a) Ha wodiyan darota ayba metoy gakkii, qassi hegee eti waananaadan oottii? (b) Isiyaasa 41:10, 13y yootiyo ammanttiya hidootay aybee?

GUBAAˈE cimaa macho gidida kumetta wodiyaa haggaaziya issi michiyaa hagaadan gaasu: “Taani ayyaanaabaa ubbatoo oottikkonne, daro layttawu unˈˈettaydda deˈaas. Hegee taani xiskkennaadan, sahettanaadan, harata maara oyqqennaadan oottees; qassi issi issitoo hidootaa qanxxanaadaaninne asakko shiiqennaadan oottees.”

2 Neeni he micheessi siyettiyaabaa akeekana danddayay? Seexaanaa alamiyan nuuni hirgganaadaaninne hidootaa qanxxanaadan oottana danddayiya keehi metiya darobay gakkiyoogee azzanttiyaaba. Hegee markkabee qaaxxennaadan oyqqiya birataa mala gidana danddayees. (Lee. 12:25) Nena hegaadan oottana danddayiyaabay aybee? Neeni siiqiyo uri hayqqin danddayanawu, wolqqaama sahoy sakkishin genccanawu, deˈoy metiyo ha wodiyan so asawu koshshiyaabaa kunttanawu woy yedetay gakkishin genccanawu baaxetaydda deˈana danddayaasa. Hegee neeni unˈˈettanaadan oottidi guyyeppe ne wolqqaa wurssana danddayees. Ubba qassi hegee neeni ufayttiyoogaa agganaadan oottana danddayees. SHin Xoossay nena maaddanaagaa ammanettana danddayaasa.—Isiyaasa 41:10, 13 nabbaba.

3, 4. (a) Geeshsha Maxaafay “kushiyaa” giyo qaalaa waati goˈettii? (b) Nu kushee arggaacanaadan oottiyaabay ayba gidana danddayii?

3 Dumma dumma eeshshaa woy oosuwaa Geeshsha Maxaafay  darotoo asaa bollaa qommotuura geeddarssees. Leemisuwawu, kushee xeetan qoodettiya sohuwan odettiis. Issi uri ba kushiyaa minttiyoogee issibaa oottanawu minniyoogaa, xaliyoogaanne wolqqaa demmiyoogaa bessiyaaba gidana danddayees. (1 Sam. 23:16; Izi. 1:6) Hegee sinttappe kehabay yaana giidi hidootan naagiyoogaa bessiyaabakka gidana danddayees.

4 Hidootaa qanxxida woy yibbaatida uraa hanotaa Geeshsha Maxaafay issi issitoo arggaacida kushiyaara geeddarssees. (2 Odi. 15:7; Ibr. 12:12) Issi uri hegaa mala hanotan issibaa yeggi bayiyoogee wottin deˈiyaaba. Neeni unˈˈettanaadan woy asatettan, qofan, woy ubba qassi ayyaanaaban daafuranaadan oottiyaabay gakkikko, koshshiya minotettaa awuppe demmana danddayay? Genccanawunne ufayttanawu neeni waata wolqqaa demmana danddayay?

‘YIHOOWA KUSHEE ASHSHANAWU QANTTA GIDENNA’

5. (a) Metoy gakkiyo wode ay oottana danddayiyoo, shin nuuni ay hassayana bessii? (b) Nuuni ay beˈanee?

5 Sofonaasa 3:16, 17 nabbaba. Nu kushee arggaaciyoogaara geeddarssido, yayyiyoogaanne hidootaa qanxxiyoogaa aggidi, ‘nuna hirggissiya ubbabaa a bolli olanaadan’ nuussi qoppiya Aaway Yihooway nuna shoobbiis. (1 PHe. 5:7) Xoossay ammanettidi baayyo oottiyaageeta ashshanawu ba wolqqaama ‘kushee qantta gidennaagaa’ Israaˈeelatuyyo yootidoogaa akeekan qoppana danddayoos. (Isi. 59:1) Keehi metiyaabay gakkishinkka, Yihooway a asay i koyiyoobaa oottanaadan minttettanawu koyiyoogaanne danddayiyoogaa bessiya, Geeshsha Maxaafan odettida heezzu asatubaa nuuni beˈana. Ha taariketi neeni minnanaadan waati maaddana danddayiyaakko akeeka.

6, 7. Israaˈeelati Amaaleeqata xoonidoogaappe nuuni keehi koshshiyaabaa ay tamaarana danddayiyoo?

6 Israaˈeelati maalaaliya hanotan Gibxxe aylletettaappe kiyi simmin takkennan, Amaaleeqati etaara olettidosona. Muusee azazidobaa azazettidi, xala gidida Yaasu Israaˈeelata olawu kaalettiis. He wode, Aarooninne Huuri olaa dembbaa beˈanaadan Muusee matan deˈiya keraa huuphiyaa eta kessiis. He asati yayyidi olaappe baqatiiddi deˈiyoonaa? CHii baqatokkona!

7 Eti xoonanaadan keehi maaddiya hiillaa Muusee goˈettiis. Muusee ba kushiyaa denttidi tumu Xoossaa gatimaa pude xoqqu oottidi oyqqiis. Muusee ba kushiyaa dentti gamˈˈido keenan ubban, Israaˈeelati amaaleeqata xoonanaadan Yihooway wolqqaa etawu immiis. SHin, Muuse kushee arggaacidi ziqqi giyoogaa doommiyo wode, Amaaleeqati xooniyoogaa doommoosona. Aarooninne Huuri Muusa eesuwan maaddidosona. “Eti shuchchaa ekki ehiidi, Muusa a bolli utissidosona. Aarooninne Huuri issoi issi baggaara issoi hinkko baggaara gididi, a kushiyaa sitti oottidi oiqqidosona. Yaatin awai wullana gakkanaassi a kushee sitti giidi takkiis.” Ee, Xoossaa wolqqaama kushee Israaˈeelati olan xoonanaadan maaddiis.—Kes. 17:8-13.

8. (a) Toophiyaa asati Yihudaa yashissido wode Asi waatidee? (b) Asadan waanidi Xoossan ammanettana danddayiyoo?

8 Yihooway ba kushee qantta gidennaagaa Kawuwaa Asa wodekka bessiis. Geeshsha Maxaafan daro olaabay odettiis. SHin Zeraaha giyo Toophiyaa asi kaalettido olaagaa keena daro olanchati hara olan shiiqibookkona. Ayyo 1,000,000 gooba olanchati deˈoosona. Toophiyaa olanchati Asa olanchatuppe naaˈˈu kushe gidiyaagaa daroosona. Asi hirggidee, yayyidee, qassi hidootaa qanxxidee? A kushee arggaacidee?  CHii! Asi Yihooway maaddanaadan sohuwaara woossiis. Olaabaa qoppikko, Toophiyaa asata xooniyoogee danddayettennaba milatees, shin “Xoossau ubbabai danddayettees.” (Maa. 19:26) “Ba de7ido laitta ubban Xoossaassi wozanappe ammanettiya asa gididi” deˈida “Asa . . . sinttan Toophphiyaa olanchchata” shociyoogan, Xoossay ba gita wolqqaa bessiis.—2 Odi. 14:8-13; 1 Kaw. 15:14.

9. (a) Nahimee Yerusalaame gimbbiyaa beˈido wode hidootaa qanxxidee? Qonccissa. (b) Xoossay Nahimiyaa woosaa waati zaaridee?

9 Nahimee Yerusalaame biido wode ayyo aybi siyettana danddayiyaakko qoppa. Katamaa naagiyaabi baawa; qassi Ayhudati keehi hidootaa qanxxi uttidosona. Hara biittaa asay yashissido gishshawu, Ayhudatu kushee oosuwawu daafurin eti Yerusalaame gimbbiyaa zaarettidi gimbbiyoogaa aggidosona. He hanotay a hidootaa qanxxissin, Nahimiyaa kusheekka arggaacidee? CHii! Muusedan, Asadaaninne ammanettidi Yihoowawu oottiya haratudan, Nahimee ubbatoo Yihoowan ammanettees. Ha hanotankka Nahimee Yihooway maaddanaadan woossin, Yihooway a woosaa siyiis. Xoossay ba ‘gita wolqqaaninne mino qesiyan’ daafurida Ayhudata minttettiis. (Nahimiyaa 1:10; 2:17-20; 6:9 nabbaba.) Yihooway ha wodiyan ba ashkkarata maaddanawu ba ‘gita wolqqaanne mino qesiyaa’ goˈettiyoogaa ammanay?

YIHOOWAY NE KUSHIYAA MINTTANA

10, 11. (a) Nuuni ayyaanaabaa oottennaadan digganawu Seexaanay waati baaxetii? (b) Yihooway nuna minttettanawunne nuussi wolqqaa immanawu ay goˈettii? (c) Tiˈokiraase timirtteenne loohissoy nena waati maaddidee?

10 Ayyaanaabaa oottennaadan nuna digganawu Dabloosi baaxetiyoogaa mule aggennaagaa eroos. I kawotettati, haymaanootiyaa kaalettiyaageetinne kaddidaageeti worddotiyoogaaninne yashissiyoogan hegaadan oottees. A halchoy aybee? Nuuni shuggidi Kawotettaa mishiraachuwaa sabbakiyoogaa agganaadaana. SHin Yihooway ba geeshsha ayyaanaa baggaara nuna minttana danddayeesinne minttanawu koyees. (1 Odi. 29:12) Seexaanaynne ha iita alamee nu bolli gattiyo meto ubbaa genccanawu nuuni he ayyaanaa demmiyoogee keehi koshshiyaaba. (Maz. 18:39; 1 Qor. 10:13) Qassi geeshsha ayyaanaa kaaletuwan xaafettida, Xoossaa Qaalay nuussi deˈiyo gishshawu Yihoowa galatoos. Geeshsha Maxaafaa qofay deˈiyo, aginan aginan nuuni demmiyo ayyaanaabaa qumaakka qoppa. Yerusalaamen deˈiya beeta maqidasee zareti keexettiyo wode Zakkaariyaasa 8:9, 13n (nabbaba) deˈiya qofay odettiis; qassi he qofay ha wodiyankka haniyaaba.

11 Gubaaˈe shiiqotun, gita shiiqotuuninne tiˈokiraase timirtte keettatun Xoossaappe tamaariyoogeekka nuuni minnanaadan maaddees. He loohissoy nuuyyo suure qofay deˈanaadan, nuuni ayyaanaabaa halchanaadaaninne Kiristtaanetuppe koyettiya darobaa oottanaadan nuna maaddana danddayees. (Maz. 119:32) Neeni hegaa mala timirttiyaappe minotettaa demmanawu keehi koyay?

12. Nuuni ayyaanaaban mino gididi deˈanawu ay oottana bessii?

12 Yihooway Israaˈeelati Amaaleeqatanne Toophiyaa asata xoonanaadan maaddiis; qassi Nahimeenne aara deˈiyaageeti zaarettidi keexxiyo oosuwaa polanaadan wolqqaa immiis. Yedetaynne hirggissiyaabay deˈishin, qassi asay siyanawu koyennan ixxishinkka, nuuni mishiraachuwaa sabbakiyo oosuwaa oottanawu genccanaadan, Xoossay hegaadan nuuyyo minotettaa immees. (1 PHe. 5:10) Yihooway nu metuwaa maalaalissiya ogiyan xayssenna.  Nuuni nu gishshaa oottana bessees. Xoossaa Qaalaa galla galla nabbabiyoogee, saaminttaa shiiquwawu giigettidi shiiqiyoogee, buzo xinaatiyaaninne so asaa goynuwan ayyaanaabaa qumaa miyoogeenne ubbatoo woossiyoogan Yihoowan ammanettiyoogee hegaa oottiyoogaa bessiyaaba. Yihooway minttettanawu giigissidoban nuuni goˈettennaadan aybinne nuna digganaadan oottanawu mule bessenna. Hegaara gayttida aybiininne ne kushee arggaacidoogaa akeekikko, Xoossay nena maaddanaadan oycha. Yaatada a ayyaanay neeni ‘eeno gaanaadaaninne oottanaadan’ neeyyo waati wolqqaa immiyaakko akeeka. (Pili. 2:13) SHin neeni haratu kushiyaa minttanawu ay oottana danddayay?

ARGGAACANA DANDDAYIYA KUSHIYAA MINTTETTA

13, 14. (a) Issi ishay ba maccaasiyaa hayqqa simmin waani minettidee? (b) Nuuni harata ayba ogetun minttettana danddayiyoo?

13 Yihooway nuna minttettana danddayiya kumetta saˈan deˈiya ishanttu maabaraa yame gidida ishanttanne michontta nuuyyo immiis. Kiitettida PHawuloosi, “Intte arggaacida kushiyaanne intte daafurida gulbbataa minttettite. . . . Sitta ogiyan hemettite” yaagidoogaa hassaya. (Ibr. 12:12, 13) Koyro xeetu layttan deˈida daroti hegaadan minettidosona. Ha wodiyankka hegaa mala. Issi ishay ba maccaasiyaa hayqqiininne hara daro metoy gakkin gencci simmidi hagaadan giis: “Nuna gakkiya paaciyaa, paacee gakkiyo wodiyaa woy paacee aapputoo gakkanaakko nuuni doorana danddayennagaa taani akeekaas. Woosaynne buzo xinaatee taani haattan muukettennaadan maaddiya shemppo ashshiya jaakkeete mala. Qassi ishanttunne michonttu maadoy tana keehi minttettiis. Metoy merettanaappe kasetidi Yihoowaara dabbotaa minttiyoogee keehi koshshiyaaba gidiyoogaa akeekaas.”

Gubaaˈiyan deˈiya ubbay issoy issuwaa minttettana danddayoos (Mentto 14 xeella)

14 Aarooninne Huuri issi olaa wode Muuse kushiyaa kaafi oyqqidosona. Nuuni harata maaddiyo ogiyaa koyananne koshshiyaaban maaddana danddayoos. Oona maaddana danddayiyoo? Ceegatettaaninne sahuwan qohettidaageeta, so asaappe yedetay gakkiyoogeeta, boorasiyaageeta woy siiqiyo uri hayqqidoogeeta. Iitabaa oottanaadan woy timirttiyan, miishshan, woy oosuwan hayttatanaadan ha alamiyaa asay denttettiyo yelagatakka minttettana danddayoos. (1 Tas. 3:1-3; 5:11, 14) Kawotettaa Addaraashan, haggaazuwan, qumaa issippe miyo wode woy silkkiyan haasayiyo wode haratussi wozanappe qoppiyoogaa bessiyo ogiyaa koya.

15. Kehabaa haasayiyoogee nu mala Kiristtaaneti waananaadan oottana danddayii?

15 Asi olan xooni simmin, hananabaa yootiya Azaariyaasi anne a asaa hagaadan minttettiis: “SHin intte minnite; laafoppite! Aissi giikko, intte oottido oosuwau woitoi de7ees.” (2 Odi. 15:7) Hagee Asi tumu goynuwaa zaarettidi essanawu darobaa laammanaadan denttettiis. Hegaadan, neeni kehabaa haasayiyoogee harata keehi minttettana danddayees. Yaatiyoogan, eti Yihoowawu loytti haggaazanaadan maaddana danddayaasa. (Lee. 15:23) Qassi shiiquwan kushiyaa denttada minttettiya qofaa yootiyoogee harata keehi maaddana danddayiyoogaa akeeka.

16. Nahimiyaadan cimati gubaaˈiyan deˈiyaageetu kushiyaa waati minttettana danddayiyoonaa? Ne mala Kiristtaaneti nena waati maaddidaakko yoota.

16 Yihooway maaddin, Nahimeenne aara deˈiyaageeti minnidi oottidosona. Yaatidi eti 52 gallassan Yerusalaame dirssaa gimbbidi wurssidosona! (Nah. 2:18; 6:15, 16) Nahimee harati oottiyo wode coo kaallibeenna. Yerusalaame dirssaa gimbbiyaa ikka gimbbiis. (Nah. 5:16) Hegaadan, siiqiya  daro cimati keexxiyo oosuwan maaddiyoogan woy bantta Kawotettaa Addaraashaa geeshshiyoogaaninne giigissiyoogan Nahimiyaa leemisuwaa kaalloosona. Aassiyaageetuura issippe haggaaziyoogaaninne heemmiyoogan, eti wozanan yashshay deˈiyoogeetu arggaacida kushiyaakka minttettoosona.—Isiyaasa 35:3, 4 nabbaba.

‘NE KUSHETI ARGGAACOPPONA’

17, 18. Nuna metoy gakkiyo wode woy nuuni hirggiyo wode, ay ammanettana danddayiyoo?

17 Nu ishanttuuranne michonttuura issippe haggaaziyoogee issippetettay minnanaadan maaddees. Hegee nuuni merinawu dabbo gididi deˈanaadaaninne mata wode Xoossaa Kawotettay ehaana anjjuwaa demmanaagaa mintti ammanettanaadankka maaddees. Nuuni haratu kushiyaa minttiyo wode, eti metiya hanotan genccanaadaaninne keha wodee yaana giidi hidootan naaganaadan maaddoos. Qassi hegaa nuuni haratuyyo oottiyoogee nuuni ayyaanaabaa qoppanaadaaninne Xoossay gelido qaalay tuma gidiyoogaa ammanettanaadan maaddees. Ee, hagee nu kushiyaakka minttees.

18 Yihooway ammanettida ba ashkkarata beni wode waati maaddidaakkonne naagidaakko akeekiyoogee ha wodiyan nuuni an mintti ammanettanaadan oottana koshshees. Hegaa gishshawu, unˈˈissiyaabaynne metiyaabay gakkiyo wode, ‘ne kusheti arggaacanaadan’ oottoppa! Yihooway maaddanaadan woossa; qassi a wolqqaama kushee nena minttanaadaaninne Kawotettay ehiyo anjjuwaa neeni demmanaadan kaalettana mala eeno ga.—Maz. 73:23, 24.