Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  March 2017

Laggetettay Moorettana Haniyo Wodiyan Lagge Gidiyoogaa

Laggetettay Moorettana Haniyo Wodiyan Lagge Gidiyoogaa

Jiyaaninne Mawuriziyoy 50 gidiya layttawu lagge gididi deˈidosona. SHin issi wode eta laggetettaa moorana danddayiyaabay merettiis. Mawuriziyoy, “He meto wodiyan taani nu dabbotaa duuttana danddayiya issi gita balaa balaas” yaagiis. Jiyaani qassi hagaadan giis: “Taani Geeshsha Maxaafaa xinaatiyaa doommiyo wode tana xannaˈissiday Mawuriziya. I tana ayyaanaaban daro maaddiis. Hegaa gishshawu, i gita balaa balana gaada mule qoppabeykke. Hegaappe simmin nuuni lagge gidennaagaa qoppada keehippe azzanaas. I oottidoban taani keehi azzanaas.”

LOˈˈO laggeti alˈˈo; qassi issi uraara daro wodiyawu laggetiyoogee coo beettiyaaba gidenna. Laggetettaa mooriyaabay merettiyo wode, hegee moorettennaadan oottanawu aybi maaddana danddayii? Geeshsha Maxaafan etabay odettido, eti tumu lagge gidikkonne guyyeppe eta dabbotettay moorettana hanido asatuppe darobaa tamaarana danddayoos.

LAGGEE MOOROBAA OOTTIYO WODE

Henttanchanne kawo gidida Daawitayyo loˈˈo laggeti deˈoosona. Etappe issoy Yonaataana. (1 Sam. 18:1) SHin Daawitayyo hara laggetikka deˈoosona; hananabaa yootiya Naataani hegeetuppe issuwaa. Geeshsha Maxaafay eta laggetettay awude doommidaakko yootenna. Neeni ammanettiyo urawu xuuraa yootiyoogaadan, Daawitikka issitoo ba ammaniyo Naataanayyo xuuraa yootiis. Daawiti Yihoowawu keettaa keexxanawu koyiis. Naataani kawuwaassi laggenne Yihoowa ayyaanay deˈiyo asa gidiyo gishshawu, kawoy i giyoobaa xoqqu oottidi xeelliyoogee qoncce.—2 Sam. 7:2, 3.

SHin, eta laggetettaa moorana danddayiyaabay merettiis. Kawuwaa Daawiti Berssaabiira wodiraa laammiis; qassi guyyeppe i azinaa Ooriyoona worissiis. (2 Sam. 11:2-21)  Daro layttawu, Daawiti Yihoowawu ammanettidinne xillobaa oottiiddi deˈiis. SHin guyyeppe i ha wolqqaama nagaraa oottiis! Ha loˈˈo kawoy waanidi hegaadan hanidee? I he nagaray keehi wolqqaamaa gidiyoogaa akeekibeennee? Woy ba nagaraa Xoossaappe genttana danddayiyaabadan qoppidee?

Naataani waatanee? I he yohuwaabaa hara uri kawuwawu yootanaadan oottanee? Ooriyooni hayqqanaadan Daawiti oottidobaa harati eroosona. Naataani he yohuwaa Daawitayyo odikko, daro wodiyawu takkida bantta dabbotettay moorettanee? I hegaadan oottiyoogee a shemppuwaa daafan yeggana danddayees. Daawiti aynne mooribeenna Ooriyoona worissidoogaakka eroos.

Naataani Xoossaa gishshaa haasayiya asa. I Daawiti oottidobaa yootennan aggikko ayyo Daawitaara deˈiya dabbotettay moorettana danddayiyoogaanne ba kahay walassana danddayiyoogaa hananabaa yootiyaagee akeekiis. A laggee Daawiti Yihoowa ufayssenna ogiyan biyoogaa doommiis. Kawoy baayyo Yihoowaara deˈiya dabbotaa giigissanaadan issi uri a sohuwaara maaddana bessees. Ee, Daawitawu tumu laggee koshshees. Naataani hegaa mala lagge. I he yohuwaa yootanawu naatettan henttancha gidida Daawita wozanaa denttettiya leemisuwaa yootiis. Daawiti oottido nagaray gita gidiyoogaa akeekidi ba iita ogiyaappe simmanaadan maaddiya ogiyan Naataani Xoossay yootidobaa awu qonccissiis.—2 Sam. 12:1-14.

Ne laggee wolqqaama balaa balikko woy gita nagaraa oottikko, neeni waatuutee? He uraa balaa awu yootiyoogee intte dabbotettaa moorees gaada yayyada coˈˈu gaana danddayaasa. Woy qassi a ayyaanaaban maaddana danddayiya cimatuyyo i oottido nagaraa yootiyoogaa ne laggiyaa kaddiyoobadan qoppana danddayaasa. Neeni ay oottuutee?

Qommoora abay odettido Jiyaani hagaadan giis: “Laamettida issibay deˈiyoogaa akeekaas. Mawuriziyoy kaseegaadan tanaara ulottenna. I waanidaakko a haasayissiyoogee tana keehi metiyaaba gidikkokka, hegaadan oottanawu qofaa qachaas. ‘Taani ayyo yootana danddayiyo i erennabay aybee? Qassi i keehi hanqqettana danddayees!’ gaada qoppaas. Nuuni Geeshsha Maxaafaappe xannaˈidoobaa hassayidoogee taani xalada a haasayissanaadan maaddiis. Kase tawu maadoy koshshiyo wode Mawuriziyoykka hegaadan oottiis. Nu laggetettay moorettanaadan koyabeykke; shin awu qoppiyo gishshawu a maaddana koyaas.”

Mawuriziyoy hagaadan giis: “Jiyaani wozanappe qoppiya asa; qassi i giidobaykka likke. Taani iitabaa doorido gishshawu ta bolli gakkidabay a moorokka Yihoowa moorokka gidennaagaa erays. Hegaa gishshawu, seeraa ekkaas; qassi guyyeppe ayyaanaaban minnaas.”

LAGGEE METOOTIYO WODE

Daawitayyo meto wodiyan a miyyiyan eqqida hara laggetikka deˈoosona. Hegeetuppe issoy Geeshsha Maxaafay “Daawita laggee” giyo Hushaaya. (2 Sam. 16:16; 1 Odi. 27:33) I kawuwaassi mata lagge gididi kawo keettan oottiya, qassi issi issitoo dumma gidida kiitaa poliya asa gidennan waayi aggana.

Daawita naˈay Abeseloomi ba aawaa bolli makkalidi kawotanawu koyido wode, daro Israaˈeelati Abeseloomayyo exatidaba gidikkokka, Hushaayi hegaadan oottibeenna. Daawiti baqatido wode, Hushaayi akko biis. Daawiti ba naˈaynne i ammanettiyo issoti issoti a kaddido gishshawu keehi azzaniis. Gidikkokka, Hushaayi he zoriyaa halissanawu bawu danddayettida ubbabaa oottiyoogan ba shemppuwaakka olidi ayyo ammanettidi deˈiis. Hushaayi hegaadan oottidoy i kawo keettan oottiyo ba oosuwaa polana xallaassa gidenna. I ammanettiya lagge gidiyoogaa bessiis.—2 Sam. 15:13-17, 32-37; 16:15–17:16.

Ha wodiyan ishanttinne michontti gubaaˈe giddon deˈiya aawatettaa woy maataa xeellennan issoy issuwaara wozanappe siiqettiyoogaa beˈiyoogee keehi ufayssiyaaba. Eti  haniyoobay, “Taani ne lagge gididoy coo lagge gidana koshshiyo gishshaassa gidennan, nena siiqiyo gishshataassa” giyooga mala.

Federika giyo ishay hegaa ba deˈuwan beˈiis. I keehi metiya wodiyaa genccanaadan a mata laggee Antoniyoy a maaddiis. Federikoy hagaadan giis: “Antoniyoy hara gubaaˈiyaappe nu gubaaˈiyaa yin sohuwaara mata lagge gidida. Nuuni naaˈˈaykka gubaaˈiyawu oottiyaageeta gididi haggaazoos; qassi issippe oottiyoogan keehi ufayttoos. Hegaappe takkennan, i gubaaˈe cima gidiis. I taayyo loˈˈo lagge xalla gidennan, ayyaanaabankka loˈˈo leemiso.” Guyyeppe, Federikoy moorobaa oottiis. I ayyaanaaban maaduwaa demmanawu sohuwaara oychidaba gidikkokka, gubaaˈiyawu oottiyoogaakka aqinye gididi haggaaziyoogaakka aggiis. Yaatin Antoniyoy waatidee?

Federikoy metootido wode a laggee Antoniyoy i yootiyoobaa siyiisinne a minttettiis

Federikoy hagaadan giis: “Antoniyoy taani azzanidoogaa akeekiis. I tana keehi minttettiis. Ayyaanaaban ta hanotay a keehi qofissiis; qassi tana mule aggibayibeenna. I taani ayyaanaaban zaarettada minnanaadaaninne hidootaa qanxxennaadan minttettiis.” Antoniyoy qassi hagaadan giis: “Federikoora kaseegaappe daro wodiyaa aattaas. I haasayana koyiyo aybanne, ubba a metuwaabaakka yayyennan tawu yootanaadan koyaas.” Federikoy guyyeppe ayyaanaaban minnidi zaarettidi aqinyenne gubaaˈiyawu oottiyaagaa gididoogee ufayssees. Wurssettan Antoniyoy, “Nuuni haˈˈi dumma dumma gubaaˈiyan deˈiyaaba gidikkokka nu dabbotay kaseegaappe minniis” yaagiis.

NE LAGGEE NENA KADDIDABADAN QOPPUUTEE?

Ne laggee nena maaddanaadan neeni keehi koyiyo wodiyan, i nena maaddennan aggiyaakko neeyyo aybi siyettanee? Hegaappe aadhidi qohiya harabi waayi deˈana. Neeni ayyo atto guutee? Intte dabbotay kaseegaadan minnanee?

Yesuusi saˈan deˈido wodiyaa wurssettaa heeran hanidabaa qoppa. I ba kiittido ammanettidaageetuura daro wodiyaa aattiis; qassi eti keehi siiqettoosona. Yesuusi eta ba lagge giidoogee bessiyaaba. (Yoh. 15:15) SHin, i oyqettido  wode hanidabay aybee? Kiitettidaageeti a aggidi baqatidosona. PHeexiroosi ba Godaa mule kaddennaagaa yootiis; shin i hegaa yootido qammi Yesuusa erennabaadan yootiis!—Maa. 26:31-33, 56, 69-75.

Yesuusi wurssetta paaciyaa barkka genccanaagaa eriis. Hegaa erikkokka, eti hanidobay a hidootaa qanxxissiyaabanne azzanttiyaaba gidana danddayees. SHin Yesuusi hayquwaappe denddin amarida gallassaappe simmin, ba erissiyo ashkkaratuura haasayidoban i etawu lanccidoogaa woy eta hanotan azzanidoogaa bessiya aybinne baawa. Yesuusi i oyqettido gallassi eti oottidobaa gujjin, ba erissiyo ashkkaratu balaa yootana koshshiyaabadan qoppibeenna.

Hegaappe dumma ogiyan, Yesuusi PHeexiroosanne kiitettida harata minttettiis. Kumetta saˈan sabbakiyoonne tamaarissiyo keehi gita oosuwaa xeelliyaagan etawu kaaletuwaa immiyoogan i etan ammanettiyoogaa bessiis. Kiitettidaageeta Yesuusi he wodiyankka laggedan xeelliis. A siiqoy eti awudenne dogennaba. Eti hegaappe simmin bantta Godaa azzanttennan agganawu banttawu danddayettida ubbabaa oottana. I ba erissiyo ashkkaratussi immido oosuwaa eti loyttidi polidoogee qoncce.—Oos. 1:8; Qol. 1:23.

Elvero giyo michiyaa ba laggee Julyaaniira maayettibeenna wodiyaabaa loytta hassayawusu. Elvera hagaadan gaasu: “Taani oottidoban a azzanidoogaa tawu yootin keehi yiillotaas. A hanqqettanawu iyyo tumay deˈees. SHin a darotoo tabaanne ta eeshshay kaalettiyoobaa qoppiyoogee tana keehi maalaalissiis. A taani o naaqqidobaa gidennan, ta hanotaa gaasuwan taani qohettanaagaa qoppido gishshawu ubbatoo o nashshays. Iyyo siyettiyaabaappe aattada taassi qoppiya laggiyo Yihooway taassi immido gishshawu a galatays.”

Yaatin, loˈˈo laggee laggetettay moorettana haniyo wodiyan waatii? I woy a kehatettan, qassi koshshiyo wode aybanne qottennan haasayana. Hegaa mala laggee meto wodiyankka ammanettidi deˈida Naataananne Hushaaya mala, qassi atto giya Yesuusa mala gidana. Neeni hegaa mala laggee?