Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  March 2017

Asa, Yoosaafixa, Hizqqiyaasa, Yoosiyaasa

Kumetta Wozanaappe Yihoowawu Ootta!

Kumetta Wozanaappe Yihoowawu Ootta!

‘Abeet Yihoowawu, taani ne sinttan tumatettaaninne kumetta wozanan hemettidoogaa hassaya.’—2 KAW. 20:3.

MAZAMURE: 36, 54

1-3. Yihoowawu ‘kumetta wozanaappe’ oottiya uri ayyo waati haggaazii? Leemisuwaa yoota.

NUUNI nagarancha gidiyo gishshawu balabaa oottoos. SHin, nuuni nu nagaraappe simmiyaabanne Yesuusa wozuwaa yarshshuwaa ammanidinne nu huuphiyaa kawushshidi Yihoowakko shiiqiyaaba gidikko i “nu nagaraadan” oottennaagee ufayssiyaaba. (Maz. 103:10) Gidikkokka, galla galla Yihoowa ufayssiya ogiyan awu goynnanawu, Daawiti Solomonawu yootidoogaadan ‘nu kumetta wozanan ayyo oottana’ koshshees. (1 Odi. 28:9) Nuuni nagarancha gididi waani hegaadan oottana danddayiyoo?

2 Hegaa akeekanawu Kawuwaa Asa hanotaa Kawuwaa Amesiyaasa hanotaara ane geeddarssoos. Ha naaˈˈu Yihudaa kawotikka Yihoowa sinttan suurebaa oottidosona; shin Asi kumetta wozanaape hegaadan oottiis. (2 Odi. 15:16, 17; 25:1, 2; Lee. 17:3) Ha naaˈˈu kawotikka nagarancha gidiyo gishshawu balabaa oottidosona. SHin, Asi ubbatoo Yihoowa ufayssanawu baaxetiis; qassi ba kumetta wozanan ayyo oottiis. SHin, Amesiyaasi ba kumetta wozanan Yihoowawu aqibeenna. I Xoossaa morkketa xooni simmidi, eta xoossata ehiidi etawu goynniyoogaa doommiis.—2 Odi. 25:11-16.

 3 Ba “kumetta wozanan” Xoossawu oottiya uri Yihoowa keehi siiqeesinne merinawu ayyo goynnanawu koyees. Geeshsha Maxaafay darotoo issi ura garssa asatettaa qonccissanawu wozanaa giyo qaalaa goˈettees. Hegee issi uraa koshshaara, qofaara, eeshshaara, issibawu a denttettiyaabaaranne a halchuwaara gayttidaba. Nuuni nagarancha gidikkokka Yihoowawu kumetta wozanaappe goynnana danddayoos. Nuuni goynnana koshshiyo gishshawu woy goynuwaa meezetido gishshawu xalla gidennan, hegaadan oottanawu wozanappe koyiyo gishshawu ayyo goynnoos.—2 Odi. 19:9.

4. Nuuni haˈˈi ay pilgganee?

4 Xoossawu kumetta wozanaappe oottiyoogaa giyoogee aybakko loytti akeekanawu Asa hanotanne Xoossawu wozanappe aqida hara Yihudaa kawotubaa pilggana; he asati Yoosaafixa, Hizqqiyaasanne Yoosiyaasa. Ha oyddu asatikka balabaa oottidosona; shin Yihooway eta nashshiis. Xoossay eti bantta kumetta wozanaappe awu oottidabaadan qoppidoy aybissee, qassi nuuni waatidi eta leemisuwaa kaallana danddayiyoo?

ASI “XOOSSAASSI WOZANAPPE AMMANETTIYA ASA”

5. Asi oottido gitabay aybee?

5 Huuphessa baggan deˈiya Israaˈeela tammu zerettaa kawotettay shaahetti simmin, Yihudan kawotida heezzantto kawoy Asa. I eeqa goynuwaanne goyno woga oottidi attumaasaara shaaramuxiya attumaasata xayssiis. I ba aawaa aayyiyaa Maaˈika “tuna eeqaa misiliyaa medhdhido gishshau, Kawuwaa Aayyiyo” geetettiyo bonchuwaappe o diggiis. (1 Kaw. 15:11-13) Qassi, Asi ba asay “GODAA . . . koyanaadaaninne a higgiyaanne a azazuwaa naaganaadan” minttettiis. Ee, i tumu goynuwaa aassiis.—2 Odi. 14:4.

6. Toophiyaa asay Yihudaa biittaa olanawu yiido wode Asi waatidee?

6 Asi haarido koyro tammu layttan, Yihooway Yihudawu sarotettaa immiis. Hegaappe simmin, Zeraaha giyo issi Toophphiyaa asi 1,000,000 olanchatanne 300 paraa gaareta ekkidi Yihudaa olanawu yiis. (2 Odi. 14:1, 6, 9, 10) Asi ay oottidee? I ba kumetta wozanaappe Yihoowan ammanettiis. (2 Hanidabaa Odiya 14:11 nabbaba.) Toophiyaa olanchata muleera xoonanaadan maaddiyoogan Xoossay Asi wozanaappe woossido woosaa zaariis. (2 Odi. 14:12, 13) Yihooway kawoti awu ammanettenna wodiyankka, ba sunttaa gishshawu eti bantta morkketa xoonanaadan maaddana danddayees. (1 Kaw. 20:13, 26-30) SHin Asi Xoossan ammanettiis; qassi Yihooway a woosaa zaariis. SHin guyyeppe, Asi balabaa oottiis. Leemisuwawu, i Yihooway bana maaddanaadan oychiyoogaa aggidi, Sooriyaa kawuwaa maaduwaa oychiis. (1 Kaw. 15:16-22) Gidikkokka, Yihooway Asi a siiqidoogaa beˈiis. I “Xoossaassi wozanappe ammanettiya asa gididi” deˈiis. Loˈˈobaa oottiyoogan Asa leemisuwaa waati kaallana danddayiyoo?—1 Kaw. 15:14.

7, 8. Yihoowawu oottiyoogan Asa leemisuwaa waata kaallana danddayay?

7 Nuuni ubbay nu kumetta wozanaappe Xoossawu ammanettiyaakkonne nu wozanaa qorana danddayoos. ‘Taani Yihoowa ufayssanawu, tumu goynuwawu exatanawunne Yihoowa asaa qohiyaabaappe naaganawu murttidanaa?’ gaada nena oycha. Asi he biittaa “kawuwaa aayyiyo” gidida Maaˈiko i maataappe gooddanawu ay keena xalana koshshidaakko qoppa! Neeni iigaadan oottiya ura erennan aggana danddayaasa; shin neenikka Asadan mishettiyoogaa bessana danddayiyo issi issi ogee deˈana danddayees. Leemisuwawu, ne soo asaappe issoy woy ne mata laggee nagaraa oottidi ba nagaraappe  simmibeenna gishshawu bohettikko shin? Neeni he uraara gayttennan agganawu murttanee? Ne wozanay neeni ay oottanaadan denttettanee?

8 Asaagaadan, issi issitoo asay ubbay nuna eqettiyaabadan qoppana danddayoos. Nenaara tamaariyaageetinne asttamaareti neeni Yihoowa Markka gidiyo gishshawu ne bolli qilliiccana danddayoosona. Woy qassi neeni ayyaanaabaa oosuwaa oottanawu gaada oosuwaappe shemppiyo gishshawu woy daro miishshaa demmanawu gaada gujo saatiyaa oottenna gishshawu nenaara oottiyaageeti nena qilliiccana danddayoosona. Hegaa mala hanotan, Asaagaadan Xoossaa woossa. Suure gididaba oottiyoogan xalatettan Yihoowan ammanetta. Xoossay Asa minttettidoogaadaaninne maaddidoogaadan nenakka minttanaagaa hassaya.

9. Nuuni sabbakiyo wode, nuuyyo kumetta wozanay deˈiyoogaa waati bessana danddayiyoo?

9 Xoossaa ashkkarati banttabaa xalla qoppokkona. Asi tumu goynuwaa aassiis. Nuunikka harati ‘Yihoowa koyanaadan’ maaddoos. Nuuni wozanappe Yihoowa siiqidi qassi harati merinaa deˈuwaa demmanaadan wozanappe koyidi nu shoorotuyyoonne haratuyyo abaa yootiyoogaa beˈiyo wode i keehi ufayttees!

YOOSAAFIXI YIHOOWA KOYIIS

10, 11. Yoosaafixa leemisuwaa waata kaallana danddayay?

10 Asa naˈay Yoosaafixi “ba aawaa Asa ogiyan hemettiis.” (2 Odi. 20:31, 32) Waatidi? Yoosaafixi asay Yihoowa koyanaadan ba aawaagaadan minttettiis. Yihudaa katama ubban deˈiya asaa ‘Yihoowa Higgiyaa Maxaafaappe’ tamaarissanaadan i ba asata kiittiis. (2 Odi. 17:7-10) Ubba qassi, i asaa ‘Yihoowakko zaaranawu’ huuphessa Israaˈeela kawotettan deˈiya Efireema gezziyaa gakkanaashin biis. (2 Odi. 19:4) Yoosaafixi “ba kumetta wozanaappe GODAA koyida” kawo.—2 Odi. 22:9.

11 Yihooway ha wodiyan oottissiiddi deˈiyo tamaarissiyo gita oosuwaa nuuni ubbaykka oottana danddayoos. Neeni ubba wode harata Xoossaa Qaalaa tamaarissanawunne eti Xoossawu oottanaadan eta wozanaa denttettanawu halchadii? Hegaadan baaxetiyoogaaninne Yihooway anjjiyoogan Geeshsha Maxaafaa xinaatiyaa doomissana danddayaasa. Ne halchoy polettanaadan woossay? Neeni shemppanawu koyiyo saatiyankka gidin Geeshsha Maxaafaa xannaˈanawu koyiya ura demmikko xannaˈissanawu eeno guutee? Yoosaafixi asay tumu goynuwawu simmanaadan maaddanawu Efireema biittaa gakkanaashin biidoogaadan, nuunikka ayyaanaaban shuggidaageeta maaddanawu baaxetana danddayoos. Gubaaˈe cimati qassi bantta moottan deˈiya, bohettidaba gidikkokka nagaraa oottiyoogaa aggidaageeta xomoosanawunne maaddanawu hanotaa giigissoosona.

12, 13. (a) Yoosaafixi yayyido wode waatidee? (b) Nuuni Yoosaafixa leemisuwaa kaallana koshshiyoy aybissee?

12 Morkketi a yashissishinkka Yoosaafixi ba aawaa Asaagaadan wozanappe Xoossaayyo aqiis. (2 Hanidabaa Odiya 20:2-4 nabbaba.) Yoosaafixi yayyiis! SHin, i “GODAA oichchanau ba qofaa qachchiis.” I Xoossaa woossiyo wode, ‘ha daro olanchatuura olettanawu ba asawu wolqqi baynnaagaa,’ qassi inne a asay ay oottanaakko erennaagaa ba huuphiyaa kawushshidi yootiis. I, “nu aifeti nena xeelloosona” yaagiyoogan kumetta hanotan Yihoowan ammanettiyoogaa bessiis.—2 Odi. 20:12.

13 Issi issitoo nuunikka Yoosaafixaagaadan ay oottanaakko erennan aggana, ubba qassi yayyana danddayoos. (2 Qor. 4:8, 9) SHin, Yoosaafixi ayyoonne a asaayyo wolqqi baynnaagaa asa ubbaa sinttan woosan Xoossawu qonccissidoogaa hassaya.  (2 Odi. 20:5) So asaa ayyaanaaban kaalettiyaageeti kaaletuwaanne banttana gakkiiddi deˈiya metuwaa genccanawu minotettaa demmanawu Yihoowa oychiyoogan Yoosaafixa leemisuwaa kaallana danddayoosona. So asay siyishin hegaa mala woosaa woossiyoogee inttena yeellayana bessenna. Yaatikko intte Yihoowan ammanettiyoogaa eti akeekana. Xoossay Yoosaafixa maaddiis; qassi inttenakka maaddana.

HIZQQIYAASI UBBATOO SUUREBAA OOTTIIS

14, 15. Hizqqiyaasi kumetta hanotan ammanettiyoogaa waati bessidee?

14 ‘Yihoowa baxuuxida’ hara kawoy Hizqqiyaasa. A aaway iitanne eeqawu goynniya asa gidikkokka i Yihoowawu ammanettidi deˈiis. Hizqqiyaasi “goinniyo xoqqa sohota . . . diggiis. Eeqa tuussata mentterettiis. Asheero giyo xoossee misiliyaa qanxxi oliis. Qassi Muusee nahaasiyaappe medhdhido shooshshaakka mentterettiis”; ayssi giikko, he wode asay he shooshshawu goynnees. I “GODAA kaalliyoogaa aggibeenna; GODAI Muusa azazido azazota naagiis.” Hegaa gishshawu, i ba kumetta wozanaappe Yihoowawu aqiis.—2 Kaw. 18:1-6.

15 Hizqqiyaasi kawo gididi haariyo wodiyan, wolqqaama Asoore olanchati Yihudaa dooddidosona; qassi Yerusalaame xayssanawu malidosona. Asoore kawoy Sanaakireebi Yihoowa bolli qilliicciis; qassi Hizqqiyaasi kushiyaa immanaadan oychiis. He metiya wodiyan, Hizqqiyaasi ba kumetta wozanaappe Yihoowan ammanettiisinne maaduwaa demmanawu woossiis. Hizqqiyaasi Xoossawu Asooretuugaappe aadhiya wolqqay deˈiyoogaanne i ba asaa ashshana danddayiyoogaa akeekiis. (Isiyaasa 37:15-20 nabbaba.) Issi kiitanchay 185,000 Asooreta woranaadan oottiyoogan Xoossay a woosaa zaariis.—Isi. 37:36, 37.

16, 17. Neeni Xoossawu oottiyo wode Hizqqiyaasa leemisuwaa waatada kaallana danddayay?

16 Guyyeppe Hizqqiyaasi keehi sahettidi hayqqiichi attiis. I Yihoowa sinttan waani hemettidaakko hassayana mala Hizqqiyaasi Xoossaa woossiis. (2 Kawotu Maxaafaa 20:1-3 nabbaba.) Ha wodiyan maalaalissiya hanotan Xoossay nuna pattennaagaa woy nu bariyaa adussennaagaa Geeshsha Maxaafaappe akeekoos. SHin, Hizqqiyaasi giidoogaadan nuuni ubbaykka, “Taani ne sinttan tumatettaaninne kumetta wozanan hemettaas” giidi Yihoowawu woosan yootana danddayoos. Neeni sahettiyo wodekka Yihooway nena maaddana danddayiyoogaanne koyiyoogaa ammanay?—Maz. 41:3

17 Hizqqiyaasa hanotaa wotti denttidi qoppiyoogan Xoossaara deˈiya nu dabbotaa mooriyaabay woy tumu goynuwaappe nuna haassiyaabay deˈikko hegaa giigissana koshshiyoogaa akeekana danddayoos. Interneettiyan daro asaara gayttiyo ogeta goˈettidi asawu goynniyoogaa keena eta xoqqu ootti xeelliya ha alamiyaa asaa milatana koyokko. Issi issi Kiristtaaneti hegaa malaban bantta soo asaaranne mata laggetuura haasayiyoogaaninne gayttiyoogan ufayttana danddayoosona. SHin ha alamiyan deˈiya daro asati eti mule erenna asaa kaallanawu Interneettiyan daro asaara gayttiyo ogeta keehi daro saatiyawu goˈettoosona. Eti he asatu pootuwaa beˈiyoogan woy he asatubaa nabbabiyoogan keehi daro wodiyaa aattoosona. Hegaadan oottiya uri darin koshshennaban ba wodiyaa wurssana danddayees. Issi Kiristtaanee a pootuwaa woy i xaafidobaa daro asay dosido gishshawu otorettana danddayees; woy eti a kaalliyoogaa aggikko yiillotana danddayees. Kiitettida PHawuloosi woy Aqiilinne PHirisqqila Interneettiyan daro asaara gayttiyo ogeta  goˈettidi pootuwaa wottiyoogan woy Yihoowawu oottenna asaa kaalliyoogan galla galla daro wodiyaa aattana gaada qoppay? Geeshsha Maxaafay PHawuloosi “qaalaa yootuwaa toliis” yaagees. Qassi PHirisqqilanne Aqiili bantta wodiyaa “Xoossaa ogiyaa kaseppe sittayidi” yootanawu goˈettidosona. (Oos. 18:4, 5, 26) Nuuni hagaadan giidi nuna oychana danddayoos: ‘Haratuyyo goynniyoogaa keena eta xoqqu ootta xeellennan agganawu naagettiyaanaa woy ta alˈˈo wodiyaa darin koshshennaban aattennan agganawu murttidanaa?’—Efisoona 5:15, 16 nabbaba.

YOOSIYAASI YIHOOWA HIGGIYAA NAAGIIS

18, 19. Neeni ayba ogiyan Yoosiyaasa leemisuwaa kaallanawu koyay?

18 Hizqqiyaasa naˈaa naˈay yelido Kawuwaa Yoosiyaasikka, Yihoowa higgiyaa ‘ba kumetta wozanan’ azazettanawu murttiis. (2 Odi. 34:4) I biron yelaga deˈiiddi, “Daawita Xoossaayyo goinnanau doommiis”; qassi awu layttay 20 gidiyo wode Yihudaa biittaappe eeqa goynuwaa xayssiyoogaa doommiis. (2 Hanidabaa Odiya 34:1-3 nabbaba.) Yoosiyaasi hara daro Yihudaa kawotuppe aaruwan Xoossaa ufayssiyaabaa mishettidi oottiis. Asay maxaafaa demmidi ayyo nabbabido wode, Yoosiyaasi Xoossaa sheniyaa kaseegaappe loyttidi oottana koshshiyoogaa akeekiis; he maxaafay beni Muuse xaafido Higgiyaa Maxaafaa gidennan aggenna. Yoosiyaasi harati Yihoowawu oottanaadan minttettiis. Hegaappe denddidaagan, Yoosiyaasa wode deˈida asati “Xoossaa kaalliyoogaa aggibookkona.”—2 Odi. 34:27, 33.

19 Yoosiyaasaagaadan, yelagati naatettaappe doommidi Yihoowa koyana bessees. Ba nagaraappe simmida Kawuwaa Minaase Xoossaa maarotaabaa Yoosiyaasawu yootennan aggenna. Yelagatoo, ammanettidi Yihoowawu oottiya, layttan sugida intte dabbotukkonne gubaaˈiyan deˈiyaageetukko shiiqidi Yihooway etawu oottido loˈˈobaa etappe siyite. Yoosiyaasi Xoossaa Qaalaa nabbabidoogee i issi issibaa oottanaadan a wozanaa denttettidoogaakka hassayite. Xoossaa Qaalaa nabbabiyoogee intte kaseegaappe aaruwan ufayttanaadaaninne intteyyo Xoossaara deˈiya dabbotaa minttanaadan, qassi haratikka Xoossaa koyanaadan denttettanaadan inttena maaddana danddayees. (2 Hanidabaa Odiya 34:18, 19 nabbaba.) Geeshsha Maxaafaa xannaˈiyoogee intte Xoossawu oottiyoogaara gayttidaagan giigissana koshshiyo issi issibaa akeekanaadan maaddanakka danddayees. Intte laamettana bessiyaabaa akeekikko, Yoosiyaasaagaadan sohuwaara hegaadan oottite.

KUMETTA WOZANAAPPE YIHOOWAWU OOTTA!

20, 21. (a) Nuuni etabaa beˈido oyddu kawotikka ay mala asee? (b) Kaalliya huuphe yohuwan nuuni beˈanabay aybee?

20 Bantta kumetta wozanaappe Yihoowawu oottida ha oyddu Yihudaa kawotuppe ay tamaariyoo? Eti mishettidi, qassi kumetta hanotan Xoossaa sheniyaa polidosona. Eti ubbatoo Xoossaa sheniyaa polidosona. Wolqqaama morkketi eqettishinkka eti hegaadan oottidosona. Ubbaappe aaruwan, eti Yihoowa siiqidi awu oottidosona.

21 Nuuni beˈido ha oyddu kawotikka balabaa oottidoogaa kaalliya huuphe yohuwan beˈana. SHin, wozanaa paacciya Yihooway eta qoridi eti kumetta wozanaappe awu oottidoogaa akeekiis. Nuunikka nagarancha. Gidikkokka, Yihooway nuuni ayyo kumetta wozanaappe oottiyoogaa beˈidi ufayttana. Kaalliya huuphe yohuwan ha kawoti oottido balabaappe nuuni ay tamaariyaakko beˈana.