Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  March 2017

Ammaniyoogaa Bessa—Eratettan Kuuya!

Ammaniyoogaa Bessa—Eratettan Kuuya!

‘Aybiininne sirennan ammanuwan Xoossaa woossa.’—YAAQ. 1:6.

MAZAMURE: 118, 35

1. Qaayeeli eratettan kuuyennaadan oottidabay aybee, qassi hegee ay kaalettidee?

QAAYEELI nagarancha gidido gishshawu amottidobaa aggiyoogaappe woy bawu siyettiyaabaa xalla qoppidi issibaa oottiyoogaappe issuwaa doorana koshshees. I dooriyoobay ba deˈo laytta ubban a maaddiyoogee woy qohiyoogee erettidaagaa. Qaayeeli dooridobaa eraasa; i loˈˈobaa dooribeenna. I kuuyidobaanne hegaappe denddidaagan oottidobaa gaasuwan ammanettida ba ishaa Aabeela woriis. Qaayeeli kuuyidobay a Medhidaagaara deˈiya a dabbotay moorettanaadan oottiis.—Doo. 4:3-16.

2. Loˈˈobaa kuuyiyoogee keehi koshshiyoy aybissee?

2 Nuunikka doorananne kuuyana bessiya darobay deˈees. Nuuni kuuyiyo issi issibay keehi wolqqaamaba gidikkokka haray hegaadan gidennan aggana danddayees. SHin nuuni kuuyiyo woy dooriyo darobay nuna keehi maaddana woy qohana danddayees. Hegaa gishshawu, nuuni loˈˈobaa kuuyiyoogee metoynne azzanttiyaabay kumido deˈuwaa deˈiyoogaappe, ufayssiyaanne sarotettay kumido deˈuwaa deˈanaadan amarida hanotan maaddana danddayees.—Lee. 14:8.

3. (a) Nuuni eratettan kuuyanawu ammanana bessiyaabay aybee? (b) Nuuni beˈana oyshati awugeetee?

3 Nuuni eratettan kuuyanaadan maaddiyaabay aybee? Nuuni  erancha gidanaadan maaddanawu Xoossaayyo koshshaykka wolqqaykka deˈiyoogaa kumetta hanotan ammanettana koshshees. Yihoowa Qaalaanne a zoriyaa ammananakka koshshees. (Yaaqooba 1:5-8 nabbaba.) Nuuni akko shiiqiyo wodenne kaseegaappe aaruwan a Qaalaa siiqiyo wode, nuuyyo loˈˈiyaabay aybakko i eriyoogaa akeekoos. Yaatiyo wode, nuuni issibaa kuuyanaappe kase zoriyaa demmanawu Xoossaa Qaalaa pilggiyoogaa meezetoos. SHin nuuni kaseegaappe aaruwan waatidi loˈˈobaa kuuyana danddayiyoo? Nuuni kuuyidobay aybanne gidin, dooridobaa mule laammana koshshennee?

NUUNI UBBAY ISSI ISSIBAA KUUYANA KOSHSHEES

4. Addaame kuuyana koshshidabay aybee, qassi hegee ay kaalettidee?

4 Asay merettoosappe doommidi, ubba asay gitabaa kuuyana koshshees. Addaamee ba Medhidaagee giidobaappe woy Hewaana giidobaappe issuwaa siyanawu doorana koshshiis. I issibaa kuuyiis; shin i kuuyidobaa xeelliyaagan neeyyo aybi siyettii? Cimettida a machiyaa i keehi iitabaa kuuyanaadan oottaasu; hegee i Gannatiyaappe kiyaanaadan qassi guyyeppe hayqqanaadan oottiis. SHin i kuuyidobay hara metuwaakka kaalettiis. Addaamee kuuyido iitabaa gaasuwan nuuni haˈˈikka metootoos.

5. Kuuyiyoogaa xeelliyaagan nuuni qoppana bessiyaabay aybee?

5 Issi issi asay aybanne kuuyennan coo deˈiyaakko deˈoy keehi ufayssiyaaba gidana giidi qoppana danddayees. Neeni shin hegaadan qoppay? Yihooway asaa qoppananne kuuyana danddayenna roobotedan medhibeennaagaa hassaya. Nuuni eratettan waatidi kuuyanaakko Geeshsha Maxaafay tamaarissees. Yihooway nuuni kuuyanaadan koyiyoy nu goˈaassa. Hegaa qonccissiya issi issibaa kallidi beˈana.

6, 7. Israaˈeelati ay doorana koshshii, qassi eti eratettan dooranawu metootidoy aybissee? (Doomettan deˈiya misiliyaa xeella.)

6 Israaˈeelati Hidootaa Biittaa geli simmidi keehi gitabaa doorana koshshiis; hegeekka Yihoowa goynniyoogaappenne hara xoossatuyyo haggaaziyoogaappe issuwaa dooriyoogaa. (Yaasa 24:15 nabbaba.) Hegee kuuyanawu metennaabaa milatana danddayees. SHin, eti kuuyiyoobay hayquwaa kaalettiyaaba woy deˈuwaa demissiyaaba gidana danddayees. Daannatu wodiyan, Israaˈeelati zaari zaaridi loˈˈo gidennabaa dooridosona. Eti Yihoowawu goynniyoogaa aggidi eeqa xoossatuyyo goynnidosona. (Daan. 2:3, 11-23) Woy qassi Xoossaa asay guyyeppe kuuyido harabaa qoppa. Hananabaa yootiya Eelaasi eti Yihoowawu goynniyoogaappenne Baˈaala giyo eeqa xoossawu goynniyoogaappe issuwaa dooranaadan yootiis. (1 Kaw. 18:21) Eelaasi eti issibaa kuuyibeenna gishshawu eta seeriis. Yihoowawu oottiyoogee awudenne gidin eratetta, qassi maaddiyaaba gidiyo gishshawu hegee dooranawu metennaba gaada qoppana danddayaasa. Suure qoppiya uri Baˈaala goynuwaa dosana bessennaagee erettidaagaa. SHin, Israaˈeelati he wodiyankka ‘naaˈˈu qofan boosona.’ Eelaasi eti tumu Xoossawu Yihoowawu goynnanawu dooranaadan zoriis.

7 He Israaˈeelati eratettan kuuyanawu keehi metootidoy aybisee? Koyruwan, eti Yihoowa ammaniyoogaa aggidosonanne a cenggurssaa siyanawu ixxidosona. Eti Yihoowan ammanettibookkona, qassi abaanne a aadhida eratettaabaa wodiyaa bazzidi tamaaribookona. Tamaaridabaa gidiyaakko hegee eti eratettan kuuyanaadan maaddana shin. (Maz. 25:12) Naaˈˈanttuwan, eti harata qullidi kuuyoosona; ubba qassi harati etawu kuuyanaadan koyoosona. He biittan deˈiya Yihoowawu goynnenna asati  banttaagaadan eeqawu goynnanaadan oottiyoogan Israaˈeelatu qofaa mooridosona. Hegaa malabay hanana danddayiyoogaa Yihooway daro wodiyaappe kasetidi yootiis.—Kes. 23:2.

HARATI NUBAA KUUYANA BESSII?

8. Kuuyiyoogaara gayttidaagan Israaˈeelatu taarikiyaappe tamaariyo gitabay aybee?

8 Qommoora beˈido leemisotuppe nuuni gitabaa tamaaroos. Nubaa kuuyana bessiyay nuna; shin loˈˈo dooroy Geeshsha Maxaafaa eran dooriyooba. Galaatiyaa 6:5y, “Asai ubbai huuphiyan huuphiyan ba toohuwaa tookkanau bessees” yaagees. Hara uri nubaa kuuyanaadan oottana bessenna. Nuuni ubbay huuphiyan huuphiyan Xoossaa sinttan loˈˈobay aybakko eridi hegaadan oottanawu doorana koshshees.

9. Harati nubaa kuuyanaadan oottiyoogee qohana danddayiyoy aybissee?

9 Harati nubaa kuuyanaadan waati oottana danddayiyoo? Laggeti denttettin iitabaa kuuyana danddayoos. (Lee. 1:10, 15) Harati nuna iitabawu denttettanawu baaxetinkka Geeshsha Maxaafaa timirttiyan loohissido nu kahaa maaran kuuyiyoogee nu aawatetta. Darotoo, harati nubaa kuuyanaadan oottikko, ‘etaara hemettoos.’ Issi uri hegaadan oottanawukka doorana danddayees; shin hegee keehi qohiyaaba.

10. PHawuloosi Galaatiyaa Kiristtaaneta aybaa xeelliyaagan zoridee?

10 Kiitettida PHawuloosi nubaa harati kuuyanaadan oottiyoogee kaalettiyoobaa Galaatiyaa Kiristtaanetussi yootiis. (Galaatiyaa 4:17 nabbaba.) He gubaaˈiyan deˈiya issoti issoti harata kiitettidaageetuppe shaakkanawu etabaa kuuyanawu koyidosona. Aybissi? Bantta xallaa siiqiya he asati ishantti banttana kaallanaadan koyidosona. Eti bantta huuphiyaa kawushshennaageeta gidiyo gishshawu bantta koyidobaa kuuyiyo ishanttu maataa bonchokkona.

11. Nuuni harati bantta koyidobaa dooridi issibaa kuuyanaadan waatidi maaddana danddayiyoo?

11 Bantta koyidobaa dooridi issibaa kuuyiyo ishanttu maataa bonchiyoogan PHawuloosi loˈˈo leemiso gidiis. (2 Qoronttoosa 1:24 nabbaba.) Ha wodiyan, cimati ishantti bantta koyidobaa  doorana danddayiyoobaa xeelliyaagan zoriyo wode, PHawuloosa leemisuwaa kaallana bessees. Eti Geeshsha Maxaafaappe wudiyaa tamaarissiyoogan ufayttoosona. Gidikkokka, cimati ishanttinne michontti banttabaa banttawu kuuyanaadan oottana bessees. Kuuyiyoobay maaddiyoy woy qohiyoy he izaawa gidiyo gishshawu, hegaadan oottiyoogee bessiyaaba. Nuuni harata maaddanawu koyananne eta hanotaara gayttida Geeshsha Maxaafaa zoriyaa eta hassayissana danddayoos. SHin ubba asawu ba koyidobaa kuuyiyo maataynne aawatettay deˈees. Akeekan kuuyiyoogee goˈˈiyaaba. Nuuyyo ishanttubaanne michonttubaa kuuyiyo maatay deˈiyaabadan mule qoppana bessenna.

Siiqiya cimati harati banttabaa banttawu kuuyanaadan maaddoosona (Mentto 11 xeella)

NEEYYO SIYETTIYAABAA XALLAA QOPPADA KUUYOPPA

12, 13. Nuuni hanqqetti woy hidootaa qanxxi uttidi nu wozanaa qofaa kaalliyoogee qohiyaaba gididoy aybissee?

12 Ha wodiyan daro asay issibaa kuuyiyo wode ba wozanaa qofaa kaallees. SHin yaatiyoogee qohana danddayees. Qassi Geeshsha Maxaafay nuuni hegaadan oottanaadan zorenna. Geeshsha Maxaafay nuuni issibaa kuuyiyo wode nagarancha gidida nu wozanaa qofaa woy nuuyyo siyettiyaabaa kaallana bessennaagaa yootees. (Lee. 28:26) Qassi nu wozanaa qofaa kaalliyoogee kaalettiyo iitabaa qonccissiya leemisoti Geeshsha Maxaafan deˈoosona. “Asa wozani ubbabaappe aadhdhi cimmiyaabaanne keehi daro iita” gidiyo gishshawu, nu wozanaa ammanana bessenna. (Erm. 3:17; 13:10; 17:9; 1 Kaw. 11:9) Hegaa gishshawu, nuuni nu wozanaa qofaa kaallikko hananabay aybee?

13 Nuuni Yihoowa nu kumetta wozanaappe siiqanaadaaninne nu shooruwaa nu huuphedan siiqanaadan azazettida. (Maa. 22:37-39) Gidikkokka nuuni naagettana koshshees. Hagaappe kasetiya menttuwan deˈiya xiqiseti nu wozanaa qofaa kaallidi issibaa qoppiyoogeenne oottiyoogee qohana danddayiyoogaa qonccissoosona. Leemisuwawu, nuuni hanqqetti uttidi issibaa kuuyikko aybi hanana danddayii? Hagaappe kase hegaadan oottikko hananabay aybakko eroos. (Lee. 14:17; 29:22) Woy qassi hidootaa qanxxi uttidi suurebaa kuuyana danddayiyoo? (Qoo. 32:6-12; Lee. 24:10) ‘Xoossaa higgiyawu haarettiyoogee’ eratetta gidiyoogaa Xoossaa Qaalay yootiyoobaa hassaya. (Roo. 7:25) Gitabaa kuuyiyo wode, nuuyyo siyettiyaabaa xallaa qoppikko cimettana danddayoos.

KUUYIDOBAA LAAMMANA KOSHSHIYO WODE

14. Issi uri kuuyidobaa laammiyoogee bessiyaaba gidana danddayiyoogaa aybin eriyoo?

14 Nuuni eratettan kuuyana koshshees. SHin, hegaa giyoogee issitoo kuuyidoba mule laammana bessenna giyoogaa gidenna. Issi issitoo nuuni kuuyidobaa zaarettidi qoppiyoonne laammiyo wode deˈana danddayees. Yihooway Yoonaasa wodiyan Nanawe asaara gayttidaagan oottidobaa qoppa. “Eti bantta iita ogiyaappe simmidoogaa Xoossai be7ido wode, etau qarettidi, eta bolli ehaana giido iitabaa aggi bayiis.” (Yona. 3:10) Yihooway Nanawe asay ba nagaraappe simmidoogaa beˈidi ba kuuyidobaa laammiis. Yaatiyoogan i ashkke, ba huuphiyaa kawushshiyaagaanne qarettiyaagaa gidiyoogaa bessiis. Hegaa bollikka Xoossay daro asay oottiyoogaadan keehi yiillotido gishshawu issibaa kuuyenna.

15. Nuuni kuuyidobaa laammanaadan oottana danddayiyaabay aybee?

15 Issi issi hanotan nuuni dooridobaa woy kuuyidobaa zaarettidi qoppiyoogee nuna maaddana danddayees. Hegawu issi gaasoy hanotay laamettidoogaa gidana  danddayees. Hanotay laamettidoogaappe denddidaagan Yihooway issi issitoo ba kuuyidobaa laammiis. (1 Kaw. 21:20, 21, 27-29; 2 Kaw. 20:1-5) Woy qassi kuuyidobaara gayttidaagan oorattabaa eriyoogeekka nu kuuyidobaa laammiyoogee likke gidiyoogaa akeekanaadan oottana danddayees. Saaˈoola naˈaa naˈaa Mafibosheetabaa asay Kawuwaa Daawitayyo likke gidennabaa yootiis. Guyyeppe Daawiti abaa tuma gididaabaa siyidi ba kuuyidobaa laammiis. (2 Sam. 16:3, 4; 19:24-29) Nuunikka issi issitoo hegaadan oottiyoogee eratetta gidana danddayees.

16. (a) Eratettan kuuyanawu maaddiya issi issibay aybee? (b) Nuuni kase kuuyidobaa zaarettidi qoppana koshshiyoy aybissee, qassi waatidi hegaadan oottana danddayiyoo?

16 Nuuni gitabaa kuuyanawu eesotana bessennaagaa Xoossaa Qaalay zorees. (Lee. 21:5) Nuuni eratettan kuuyanawu, he yohuwaara gayttidabaa wodiyaa bazzidi loytti qoppana bessees. (1 Tas. 5:21) So asawu huuphe gidida uri issibaa kuuyanaappe kase Geeshsha Maxaafaanne nu xuufeta pilgganawu wodiyaa bazzana, qassi he yohuwaara gayttidaagan ba soo asaa yaratu qofay aybakko akeekana koshshees. Abrahaami ba keettayiyaa giyoobaa siyanaadan Xoossay a zoridoogaa hassaya. (Doo. 21:9-12) Cimatikka pilgganawu wodiyaa bazzana koshshees. Qassi eti ashkkenne bantta huuphiyaa kawushshiyaageeta gidikko, keehi koshshiya oorattabaa erido gishshawu eti kuuyidobaa zaarettidi qoppanaadan oottiyaabay merettiyo wode, asay eta kaseegaadan bonchennan aggana giidi yayyokkona. Koshshiyaaba gidikko eti bantta qofaanne kuuyidobaa laammanawu eeno gaana bessees; qassi nuuni ubbay eta leemisuwaa kaallana bessees. Yaatiyoogee gubaaˈiyan sarotettaynne maaray deˈanaadan oottees.—Oos. 6:1-4.

KUUYIDOBAA POLA

17. Loˈˈobaa waati kuuyana danddayiyoo?

17 Nuuni issi issitoo gitabaa kuuyoos. Gitabaa kuuyanawu loytti qoppananne woossana koshshees; hegee wode ekkiyaaba. Issi issi Kiristtaaneti aqo oyqqanaakko, qassi oona ekkanaakko woy gelanaakko kuuyana koshshees. Kuuyana bessiya hara gitabay qassi daro anjjuwaa demissiya kumetta wodiyaa haggaazuwaa waati qassi awude doommanaakko kuuyiyoogaa. Hegaara gayttidaagan nuuni eratettan kuuyanaadan Yihooway maaddana danddayiyoogaa kumetta wozanaappe ammanettana koshshees. (Lee. 1:5) Hegaa gishshawu, ubbaappe aadhiya loˈˈo zoriyaa demmanawu Geeshsha Maxaafaa xannaˈiyoogeenne kaaletuwaa demmanawu Yihoowa woossiyoogee keehi koshshiyaaba. Yihooway nuuni a sheniyaara maayettiyaabaa kuuyanaadan maaddiya eeshshati nuuyyo deˈanaadan oottana danddayiyoogaa hassaya. Gitabaa kuuyiyo wode hagaadan gaada oychiyoogaa meezeta: ‘Taani kuuyiyoobay Yihoowa siiqiyoogaa bessii? Hegee ta soo asawu ufayssaanne sarotettaa demissii? Qassi hegee taani danddayanchanne keha gidiyoogaa bessii?’

18. Yihooway nubaa nuuni kuuyanaadan koyiyoy aybissee?

18 Yihooway nuuni a siiqanaadaaninne awu haggaazanaadan giddenna. Hegee nu dooro. I nuussi immido koyidobaa dooriyo maataara maayettiya hanotan, awu haggaazanaakko woy agganaakko ‘dooriyo’ nu aawatettaanne maataa bonchees. (Yaas. 24:15; Era. 5:4) SHin nuuni a kaaletuwaa kaallidi kuuyidobaa oosuwan peeshshanaadan i koyees. Yihoowa zoriyaanne i immiyo kaaletuwaa ammanikko, eratettan kuuyoosinne nu deˈuwan woppu giidi deˈoos.—Yaaq. 1:5-8; 4:8.