Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  March 2017

 DEˈUWAN HANIDABAA

Aadhida Eranchatuura Hemettiyoogan Goˈettaas

Aadhida Eranchatuura Hemettiyoogan Goˈettaas

ISSI galla maallado, Amarkkan, Tohossa Dakotan, Brukinze giyoosan saˈay wagaggi uttidaashin, carkkoy meeggiyoogaa doommiis. Guuttaa takkidi kinchoy doommanaagaa hegee tana hassayissiis. SHin he gallassi nuuppe amaridaageeti sasida magaazeeniyan kokkoriyoogaa eriyoogee inttena garamissana. Nuuni mehiyaa haattaa ushshiyo, baggaa gakkanaashin haattay kumido qoriyaa sinttan eqqida! Intte he hanotaa akeekana mala tabaa amaridabaa ane yootays.

NAATETTAN NU SOO DEˈUWAA

Ta aawaa ishaa Alfredanne ta aawaa

Nu soo naatu oyddan wurssettay tana; taani Laappune 7, 1936n yelettaas. Nuuni Tohossa Dakotawu arshsho baggan guutta goshsha sohuwan deˈida. Nu soo deˈuwan goshshay ubbabaappe aadhana xayikkonne, keehi koshshiyaaba. Ta aawaynne aayyiyaa 1934n xammaqettidi Yihoowa Markka gididosona. Eti saluwan deˈiya nu Aawaa Yihoowawu banttana geppido gishshawu, Xoossaa sheniyaa oottiyoogaa aybippenne sinttayoosona. Tohossa Dakotan deˈiya nu guutta gubaaˈiyan ta aaway Klarensi, qassi guyyeppe ta aawaa ishay Alfredi gubaaˈiyawu haggaaziyaageeta (haˈˈi cimata ubbaa shiishshiyaagaa geetettees) gididi haggaazidosona.

Nu soo asay ubbatoo oottiyoobaappe issi issibay gubaaˈe shiiquwaa shiiqiyoogaanne Geeshsha Maxaafan deˈiya maalaaliya hidootaabaa haratussi yootanawu sooppe soo biyoogaa. Nuna yelidaageeti leemiso gididi oottidobaynne eti loohissidobay nuna eta naata keehi maaddiis. Ta michiyaa Dorotanne taani nuussi layttay usuppuna gidiyo wode Kawotettaabaa aassiyaageeta gidida. Taani 1943n, nu shiiquwan biron doomettiya Tiˈokiraase Haggaazo Timirtte Keettan loohiyoogaa doommaas.

Aqinyetettaa oosuwan, 1952n

Gita shiiqoti nu deˈuwan daro koshshiyaabata. Ishaa Grant Suteri Tohossa Dakotan Su Fols giyoosan 1949n gita shiiquwan haasayaa haasayida imatta. “Intte Qoppiyoogaappe Aaruwan  Wodee Wuriis!” giya a haasayaa hanno gakkanawu hassayays. Bantta huuphiyaa geppida Kiristtaaneti ubbay banttawu danddayettida ubban eqqida Xoossaa Kawotettaa mishiraachuwaa yootana koshshiyoogaa i qonccissiis. Hegee ta huuphiyaa Yihoowawu geppanaadan tana denttettiis. Kaalliya woradaa shiiquwan Brukinzen, doomettan taani yootido sasida magaazeeniyan xammaqettanawu naagays. Nuuni oydday Hidaare 12, 1949n birataappe oosettida qoriyan dagattida haattan xammaqettida.

Hegaappe simmin taani aqinye gidada haggaazanawu halchaas. Taani Ichashe 1, 1952n, tawu layttay 15 gidiyo wode aqinye gidaas. Geeshsha Maxaafay, “Aadhdhida eranchcha asatuura hemettiya asi aadhdhida eranchcha gidees” yaagees; qassi nu so asan aadhida erancha gidida daroti taani aqinye gidanawu kuuyidoogan tawu miyye gididosona. (Lee. 13:20) He wode 60 laytta asa gidida ta aawaa ishay, Juliyesi aqinye gididi tanaara issippe haggaaziis. Taani naˈa i qassi cima gidikkonne, nuuni haggaazuwan keehi ufayssiya wodiyaa issippe aattida. I ba deˈuwan beˈidobaappe maaddiya darobaa taani tamaaraas. Dorotakka sohuwaara aqinye gidaasu.

WORADAA XOMOOSIYAAGEETI TANA MAADDIDOSONA

Ta yelagatetta wode ubban ta aawaynne aayyiyaa woradaa xomoosiyaageetanne eta machota darota nu son mokkidosona. Tana keehi maaddidaageeti Jesi Kantwelanne a machiyo Lino. Eti tana minttettidoogee taani aqinye gidanawu kuuyanaadan maaddidabaappe issuwaa. Eti taassi qoppiyoogee taani ayyaanaabaa halchanawu wozanappe koyanaadan oottiis. Eti nuuyyo matan deˈiya gubaaˈetun haggaaziyo wode, taani etaara issippe haggaazanaadan shoobboosona. Hegee keehi ufayssiyaabanne minttettiyaaba!

Etappe kaallidi woradaa oosuwan haggaazidaageeti Bed Mileranne a machiyo Jono. He wode tawu layttay 18 gidido gishshawu, wotaaddara oosuwaara gayttidabay tana qofissiyoogaa doommiis. Nu heeran wotaaddara oosuwawu mazggafiyaa konttee tana he oosuwawu qoppidoogee polotikaaban oossinne exatennaadan Yesuusi bana kaalliyaageeta zorido zoriyaara maayennabadan tawu siyettiis. Taani qassi Kawotettaa mishiraachuwaa yootanawu koyaas. (Yoh. 15:19) Tana haymaanootiyaaban haggaaziya uradan qoodanaadan mazggafiya konttiyaa yigibaa oychaas.

 Ishaa Mileri taani he konttiyaa sinttan eqqiyo gallassi tanaara baanawu koyidoogan wozanappe ufayttaas. I keehi pashkkanne xala asa. Ayyaanaaban mino, a mala asi ta miyyiyan eqqidoogee tana keehi minttettiis! He konttee 1954 boniyawu wurssettaa heeran he galla siyidobaa gaasuwan taani haymaanootiyaaban haggaaziyaagaa gidiyoogaa pirddiis. Hegee taani ayyaanaaban halchido harabaa polanaadan maaddiis.

Beeteelen ooratta so asa gidada, goshshaa kaamiyaara

He wode, taani Niwu Yorken, Istaten Ayland giyoosan deˈiya Wachtawer Farm geetettiyaasan, Beeteelen haggaazanaadan shoobettaas. Yan heezzu laytta gidiya wodiyawu haggaazidoogee tawu gita maata. Yan aadhida erancha asatu darotuura taani gayttidonne etaara issippe oottido gishshawu, taani ufayssiya darobaa demmanaadan hegee oottiis.

BEETEELEN HAGGAAZIYOOGAA

Ishaa Franzaara WBBR eraadoone xaabiyan

Istaten Aylande goshshaa sohuwan WBBR giyo eraadoone xaabeekka deˈees. Yihoowa Markkati 1924ppe 1957 gakkanaassi he eraadoone xaabiyaa goˈettidosona. He goshshaa sohuwan oottiya Beeteele keettaa asaa yarati 15ppe biidi 20 gidana. Nuuppe daroti yelaganne daro eri baynnaageeta. SHin Elden Wudworz giyo tiyettida cima ishay nunaara deˈees. I tumuppe aadhida erancha asa. I nuussi aawadan qoppiyoogee ayyaanaaban woppu gaanaadan nuna maaddiis. Harati baliyaageeta gidiyoogee issi issitoo paace gidiyo wode Ishaa Wudworzi, “Yihooway goˈettiyo asati baliyaageeta gidikkonne, i oottidobay maalaaliyaaba” yaagees.

Hari Piterseni keehi mishettidi haggaazees

Ishaa Frederik Franzi nunaara deˈiyoogeekka nuuyyo dumma maata. A akeekaynne i Geeshsha Maxaafaa eriyo dumma eray nuna ubbaa keehi maaddiis; qassi i nuussi ubbawu huuphiyan huuphiyan qoppees. Nuussi qumaa kattiyaagee Hari Pitersena; Paparyiropulos giyo a waanna sunttaappe he sunttan a xeesiyoogee nuussi injjetees. Ikka tiyettida isha gidiyo gishshawu, keehi mishettidi haggaazees. Ishaa Piterseni Beetelen ba oosuwaa loytti oottikkonne, haggaazuwaa mule xaasayi xeellenna. I aginan aginan xeetan qoodettiya nu maxeeteta asawu immees. I Geeshsha Maxaafaakka loytti eriyo gishshawu, nuuni oychiyo daro oyshaa zaarees.

AADHIDA ERANCHA MICHONTTUPPE GOˈETTAAS

He goshshaa murutay yan giigissin karttoone malaban yegettidi goozettees. Beeteele so asawu layttan layttan 45,000 litiro kumiyaagaa keena teerida mittaa ayfeenne ataakilttee hegaadan giigees. He oosuwaa taani Eta Hato giyo tumu aadhida erancha micheera oottidoogee tawu gita maata. Nuuni  karttoone malaban yeggidi gooziyo oosuwaa waati oottanaakko ubbabaa aawatettay deˈiyoy issa. Karttoone malaban yeggiyo wodiyan heeran deˈiya michontti maaddanawu yoosona; qassi eti bantta oosuwaa waatidi maara oottanaakko Eta maaddawusu. Eta he oosuwan keehi goˈˈiyaabaa oottiyaaro gidikkokka, goshshaa xomoosiya ishantta bonchiyoogan a haratussi daro loˈˈo leemiso. Xoossay issi issi oosuwaa xomoosanaadan sunttidoogeetuyyo haarettiyoogan o taani loˈˈo leemiso ootta xeellaas.

Anjjeliiranne Eta Hatiira

Karttoone malaban yeggiyo oosuwan maaddanawu yiya yelaga michonttuppe issinna Anjjela Romano. A tumaa ekkiyo wode Eta o maaddaasu. Yaatiyo gishshawu, Beeteelen haggaazaydda, haˈˈi taani 58 layttawu iira issippe hemettido hara aadhida erancheera gayttaas. Taani Hosppune 1958n Anjjo ekkaas, qassi nuuni issippe daro haggaazo maatan ufayssan oottida. Aadhida layttatun, Anjja tishshi gaada Yihoowawu ammanettada deˈidoogee nu aqo deˈoy minnanaadan maaddiis. Nuna ayba paacee gakkikkonne, taani in ammanettays.

MISOONAAWE OOSUWAANNE YUUYIDI XOMOOSIYO OOSUWAA

Istaten Ayland giyoosan deˈiya WBBR eraadoone xaabee 1957n bayzettido wode, taani guutta wodiyawu Birukiliine Beeteelen haggaazaas. Taani he wode Anjjo ekkido gishshawu, Beeteeleppe kiyaas; qassi nuuni heezzu laytta gidiya wodiyawu Istaten Aylanden aqinye gididi haggaazida. Ubba guyyeppe WPOW geetettida he eraadoone xaabiyaa shammidaageetuyyo guutta wodiyawu oottaas.

Anjjanne taani koshshiyoosan awaaninne haggaazanawu giigi uttanawu giidi nu deˈuwan darobaa shiishshennaadan murttida. Yaanido gishshawu, 1961 doomettan dumma aqinye gididi, Nebraska giyoosan, Fols Siti giyo katamaa biida. Hegaappe simmin takkenna, he wode issi aginawu tamaariyo Kawotettaa Haggaazuwaa Timirtte Keettan, Niwu Yorken Sawuz Lansing giyoosan tamaaranaadan shoobettida. He timirttiyan keehi ufayttida; qassi tamaaridobaa Nebraska simmidi goˈettana giidi qoppida. Yaatiyo gishshawu, misoonaawe gididi Kambboodiyan haggaazanaadan nuuyyo odettin garamettida! Tohossa Isiyawu arshsho baggan deˈiya ha loˈˈiya biittan nuuni kase eriyoobaappe dummatiya, beˈin, siyin woy singgin daro ufayssiyaabaa beˈida. Nuuni yan mishiraachuwaa asawu yootanawu keehi amottida.

Gidoppe attin, polotikaa hanotay laamettiis; yaatin Tohossa Veetinaame biida. Naaˈˈu laytta giddon tana keehi sakkin daro azzanida, yaatiyo gishshawu nu biitti simmanaadan nuuyyo zoree imettiis. Taani minnanawu guuttaa takkaas, shin paxosaara kumetta wode haggaazuwaa doommida.

Anjjeliira 1975n, televizhiiniyan oyshaa zaaroos

Laappune 1965n nuuni gubaaˈeta yuuyidi xomoosiyoogaa doommidoogee gita maata. Anjjanne taani gita shiiqotuppe kasenne he shiiqotu wode oottiyoobaa gujjin, woradaanne awuraajjaa xomoosiyo oosuwaa 33 layttawu oottida. Gita shiiqota taani awudenne keehi xoqqu oottada xeellays, yaatiyo gishshawu he shiiqoti maara giiganaadan maaddiyoogee keehi ufayssiyaaba. Nuuni amarida layttawu Niwu York Siti giyo katamaa heeran haggaazida, qassi Yanki Isttaadiyem giyo sohuwan gita shiiqota darotoo shiiqida.

BEETEELE GUYYE SIMMIYOOGAANNE TIˈOKIRAASE TIMIRTTE KEETTATA

Dumma kumetta wode haggaazuwaa haggaaziya darotuugaadan, guuttaa takkidi Anjjissinne taassi keehi ufayssiyaanne deexxiya oosoy imettanawu deˈees. Leemisuwawu, 1995n, taani Gubaaˈiyawu Oottiyaageeti Loohiyo Timirtte Keettan tamaarissanaadan shoobettaas. Heezzu layttappe guyyiyan Beeteelen  haggaazanaadan shoobettida. Taani 40ppe dariya layttappe kase kumetta wodiyaa dumma haggaazuwaa doommidosaa guyye simmidoogee keehi ufayssiyaaba. Guutta wodiyawu Haggaazo kifiliyan oottaas; qassi daro timirtte keettatun asttamaare gidada oottaas. Bolla Gididi Heemmiyaagee 2007n, Tiˈokiraase Timirtte Keettatu Kifiliyaa giyo ooratta kifilee Beeteelen tamaarissiyo timirtte keettata kaallanaadan oottiis; qassi amarida layttawu he kifiliyaa xomoosiyaagaa gidada oottidoogee tawu gita maata.

Nuuni mata wode tiˈokiraase timirttiyan goˈˈiya darobay laamettin beˈida. Gubaaˈiyaa Cimati Tamaariyo Timirtte Keettay 2008n doommiis. Kaalliya naaˈˈu layttan 12,000ppe dariya cimati Patersenenne Brukiline Beeteelen tamaaridosona. Loohida asttamaareti hara dumma dumma sohotun he timirtte keettan haˈˈikka tamaarissoosona. Gubaaˈiyan Oottiyaageeti Loohiyo Timirtte Keettaa sunttay 2010n laamettidi Machibeenna Ishati Loohiyo Timirtte Keettaa geetettiis; qassi Aqo Oyqqida Kiristtaanetuyyo Giigida Geeshsha Maxaafaa Timirtte Keettaa giyo ooratta timirtte keettay doommiis.

He naaˈˈu timirtte keettati 2015 haggaazo layttan walahettin, Kawotettaa Mishiraachuwaa Yootiyaageetu Timirtte Keettaa giyo timirtte keettay doommiis. Yan tamaariyaageeti azinanne macho, woy qassi ekkibeenna woy gelibeenna ishatanne michota gidana danddayoosona. He timirtte keettay daro macara biirotun doomettanaagaa siyidi kumetta saˈan deˈiya daroti ufayttidosona. Tiˈokiraase timirttiyaa keehi daroti tamaarana danddayiyoogaa beˈiyoogee daro ufayssiyaaba; qassi ha timirttiyawu giigi uttida darotuura gayttidoogaa keehi nashshays.

Taani he qoriyan xammaqettanaappe kasetiya wodeppe doommada hanno gakkanawu ta deˈuwaa qoppiyo wode, tumaa ogiyan tana maaddida aadhida eranchatu gishshawu Yihoowa galatays. Tanaara issi lagge gididaageeti woy taagaa mala wogan diccidaageeti ubbata gidokkona. SHin eti bantta wozanan ayyaanaaban mino asata. Eti Yihoowa wozanappe siiqiyoogee eta oosuwaaninne qofan qoncci beettees. Nuuni etaara hemettana danddayiyo aadhida erancha asati daroti Yihoowa dirijjitiyan deˈoosona. Taani hegaadan oottaas; qassi tumuppe goˈettaas.

Kumetta saˈaappe yiida tamaaretuura gayttiyoogee tana ufayssees