Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  March 2016

Yihooway Ba Asaa Deˈuwaa Ogiyaa Kaalettees

Yihooway Ba Asaa Deˈuwaa Ogiyaa Kaalettees

“Ogee hagaa; an biite.”—ISI. 30:21.

MAZAMURE: 32, 48

1, 2. (a) Daro asaa shemppuwaa ashshida qaalati awugeetee? (Doomettan deˈiya misiliyaa xeella.) (b) Xoossaa asaa shemppuwaa ashshana danddayiya kaaletoy aybee?

“EQQA, BEˈA, SIYA.” Ha qaalati daro asaa shemppuwaa ashshidosona. Huuphessa Amarkkan 100ppe dariya layttappe kase, he qaalati xaafettido wogga malaatati baaburiyaa ogiyaa kanttiyoosan eqqidosona. Aybissi? Kanttana bessenna wodiyan kaameti kanttidi eesotiya baaburiyaara domˈˈettennaadaana. Ee, he malaatan odettidabaa oottiyoogee shemppo ashshiis.

2 Yihooway shemppo ashshiya malaataa wottiyoogaappe aadhiyaabaa oottees. I ba asaa sinttan eqqidabadan, eti daafabaappe naagettidi merinaa deˈuwaa ogiyaa baanaadan bessees. Hegaappekka aaruwan, i dorssati iita ogiyaa beenna mala koshshiya kaaletuwaa immiya siiqiya henttancha mala.—Isiyaasa 30:20, 21 nabbaba.

YIHOOWAY DARO WODEPPE KASE BA ASAA KAALETTIIS

3. Asa ubbay waanidi hayquwaa ogiyan biyoogaa doommidee?

3 Yihooway ba asawu beniisappekka kaaletuwaa immiis. Leemisuwawu, asay merinawu ufayttidi deˈanaadan oottana danddayiya  kaaletuwaa Edene gannatiyan immiis. (Doo. 2:15-17) Addaameenne Hewaana Yihoowa kaaletuwaa siyidaba gidiyaakko, azzanttiya deˈo deˈidi wurssettan hidooti baynna hayqo hayqqiyoogaappe attana danddayoosona. Hewaana azazettiyoogaa aggada, shooshshay yootidoba milatiya zoriyaa siyaasu. Addaameekka a giidobaa siyiis. Eti naaˈˈaykka banttana siiqiya Aawaa kaaletuwaa siyennan ixxidosona. Hegaappe denddidaagan, asa ubbay hayquwaa ogiyan bees.

4. (a) Bashshaa Haattaappe simmin ooratta kaaletoy koshshidoy aybissee? (b) Ooratta hanotay Xoossaa qofaa waati qonccissidee?

4 Nohe wode Xoossay shemppo ashshiya kaaletuwaa immiis. Bashshaa Haattaappe simmin, Yihooway asay suuttaa meennaadan woy uyennaadan azaziis. He azazoy koshshidoy ooratta hanotay doommido gishshataassa. Yihooway asay ashuwaa maanaadan paqqadiis. Hegaa gishshawu, “Biron shemppoora de7iya suuttai a giddon de7iyo ashuwaa mooppite” giya azazoy koshshiis. (Doo. 9:1-4) He ooratta hanotay Xoossay babaa gidida deˈuwaa waati xeelliyaakko qonccissiis. I Medhidaagaanne Deˈuwaa Immidaagaa gidiyo gishshawu, deˈuwaa xeelliyaagan higgiyaa kessiyo maatay aagaa. Leemisuwawu, i asi asa worennaadan azaziis. Xoossaa sinttan deˈoynne suuttay geeshsha gidiyo gishshawu, hegeetuura gayttidaagan bessennabaa oottiya uraa i oychees.—Doo. 9:5, 6.

5. Nuuni ay beˈanee, qassi aybissi?

5 Hegaappe simmin Xoossay daro wodiyawu waatidi kaaletuwaa immidaakko bessiya amarida leemisota ane beˈoos. Hegaa zaarettiyoogee nuuni Yihoowa zoriyaa siyiiddi ooratta alamiyaa gelanawu kaseegaappe aaruwan murttanaadan maaddees.

OORATTA DERIYAA, OORATTA KAALETUWAA

6. Muuse baggaara imettida higgiyaa Xoossaa asay azazettana koshshiyoy aybissee, qassi Israaˈeelati waati qoppana bessii?

6 Muuse wode suure deˈuwaanne goynuwaa xeelliyaagan kaaletoy imettana koshshiis. Ayssi giikko, he wodekka laamettidabay deˈiyo gishshataassa. Yaaqooba zerettay hayqqida asawunne eeqawu goynniyoogee, qassi Xoossaa bonchissenna hara ammanoynne meezee kumido biittan Gibxxen naaˈˈu xeetaappe dariya layttaa deˈiis. Xoossaa asay Gibxxe huqqunnaappe kiyido wode, ooratta kaaletoy koshshiis. Hegaappe simmin, Xoossaa asay aylletettan gidennan, Yihoowa Higgiyaa kaalliya laˈa dere gididi deˈana. “Higgiyaa” geetettida Ibraawetto qaalaara gayttida kocha qaalaa birshshettay “kaalettiyoogaa, tamaarissiyoogaa” giidi issi issi xuufee qonccissees. Muuse Higgee hara deretu sheneyiya kandduwaappenne haymaanoote wogaappe Israaˈeelata naagiis. Israaˈeelati Xoossawu azazettiyo wode, i eta anjjiis. Eti awu azazettennan ixxiyo wode, keehi qohettidosona.—Zaarettido Wogaa 28:1, 2, 15 nabbaba.

7. (a) Yihooway ba asawu kaaletuwaa immidoy aybissakko qonccissa. (b) Higgee Israaˈeelata waati naagidee?

7 Kaaletoy koshshiyo hara gaasoykka deˈees. Higgee Yihoowa sheniyaara gayttidaagan hanana gitabaa qonccissees; hegeekka Masee, Yesuus Kiristtoosi yaanaagaa. Higgee Israaˈeelati nagarancha gidiyoogaa awudeegaappenne aaruwan qonccissiis. Qassi nagaraa muleera kammiya, wotoy baynna kumetta yarshshoy, wozoy koshshiyoogaa bessiis. (Gal. 3:19; Ibr. 10:1-10) Hegaa bollikka, Higgee Masee yelettana zaree naagetti deˈanaadaaninne i yiyo wode a eranaadan maaddiis. Ee, Higgee  Kiristtoosi yaana gakkanaassi “naagiyaagaa” gidiis.—Gal. 3:23, 24.

8. Nuuni Muuse Higgiyan deˈiya maaraa kaallana koshshiyoy aybissee?

8 Nuuni Kiristtaanetikka Israaˈeelatuyyo imettida Higgiyan deˈiya kaaletuwan goˈettana danddayoos. Waatidi? Eqqidi xeelliya uradan, nuuni he Higgiyan deˈiya maaraa loytti qoppana danddayoos. Nuuni he higgiyaappe garssaara deˈennaba gidikkokka, hegeetuppe darota nu deˈuwan ubbatoo, qassi nu geeshsha Xoossawu Yihoowawu goynniyo wode ammanttiya kaaletodan xeellana danddayoos. Nuuni he higgiyaappe tamaaranaadan, he maaraa kaallanaadaaninne Kiristtaanetussi imettida kandduwaa maaraa akeekanaadan i hegaa Geeshsha Maxaafan xaafissiis. Yesuusi woygidaakko siya: “‘SHaaramuxoppa’ giidoogaa siyideta. SHin taani intteyyo odais; maccaaro xeellidi amottiya ubbai, ba wozana giddon he wode iira shaaramuxiis.” Hegaa gishshawu, nuuni shaaramuxennaadan naagettiyoogaa xalla gidennan, hegaa malabaa amottennaadankka naagettana bessees.—Maa. 5:27, 28.

9. Xoossay ooratta kaaletuwaa immanaadan oottida ooratta hanotay aybee?

9 Yesuusi Mase gididi yiido wode, Yihooway ooratta kaaletuwaa immiyoogeenne ba halchuwaa gujji qonccissiyoogee koshshiyaaba gidiis. Hegee koshshidoy he wodekka ooratta hanotay doommido gishshataassa. Yihooway 33 M.Ln Israaˈeelata nashshiyoogaa aggidi, Kiristtaane gubaaˈiyaa yarata nashshiis.

AYYAANA ISRAAˈEELATUYYO IMETTIDA KAALETUWAA

10. Kiristtaane gubaaˈiyawu ooratta higgee imettidoy aybissee, qassi hegee Israaˈeelatuyyo imettida higgiyaappe aybin dummatii?

10 Koyro xeetu layttan, Kiristtaane gidida Xoossaa asaayyo goynuwaaranne eeshshaara gayttidaagan ooratta kaaletoy imettiis. Xoossawu oottiyaanne ayyo aqida he asati aara ooratta maachaa maacettidosona. Muuse Higgee Israaˈeela deriyaa xallawu imettiis. SHin dumma dumma wogan diccida daro biittaa asati ayyaana Israaˈeela gidoosona. Tumukka, “Xoossai asa som77o xeellenna; shin dere ubban baassi yayyiyaagaanne xillo ooso oottiyaagaa” nashshees. (Oos. 10:34, 35) Israaˈeelati masettida shuchan xaafettida Muuse Higgiyaa Hidootaa Biittan kaallidosona. Ayyaana Israaˈeelati kaalliyo ‘Kiristtoosa higgiyan’ deˈiya maaray eta wozanan xaafettiis. ‘Kiristtoosa higgee’ awan deˈiya Kiristtaanetussikka hanees, qassi eta goˈˈees.—Gal. 6:2.

11. ‘Kiristtoosa higgee’ Kiristtaaneta eta deˈuwan maaddiyo naaˈˈu ogeti awugeetee?

11 Xoossay ba Naˈaa baggaara immiyo kaaletoy ayyaana Israaˈeelata keehi goˈˈees. Ooratta maachaa maacettanaappe kase, Yesuusi naaˈˈu gita azazota yootiis. Hegaappe issoy sabbakiyo oosuwaara gayttidaba. Haray Yesuusa kaalliyaageetu eeshshaabaa, qassi eti bantta mala Kiristtaanetuura gayttidaagan waatana bessiyaakko qonccissees. He azazoti Kiristtaanetu ubbaassi imettidosona; yaatiyo gishshawu, saluwaa deˈuwaa gidin saˈaa deˈuwaakka ha wodiyan hidootan naagiya tumu Kiristtaanetussi ubbaassi hanoosona.

12. Sabbakiyoogaara gayttidaagan laamettidabay aybee?

12 Yesuusi bana kaalliyaageetussi yootido mishiraachuwaa sabbakiyo oosuwaabaa qoppa. Eti sabbakiyo hiillay ooratta, qassi sabbakanasay aaho. Hegaappe kasetiya daro layttan, hara dere asay Yihoowawu goynnanawu Israaˈeela biitti biyo wode Israaˈeelati  ufayttoosona. (1 Kaw. 8:41-43) Hegaadan hanidoy Yesuusi Maatiyoosa 28:19, 20n deˈiya kaaletuwaa yootanaappe kase. (Nabbaba.) Yesuusi ba erissiyo ashkkarati asa ubbaakko ‘baanaadan’ yootiis. PHenxxaqosxxe gallassi 33 M.Ln, Yihooway kumetta saˈan mishiraachoy odettanaadan koyiyoogee qoncciis. I 120 gidiya ooratta gubaaˈiyaa yameti Ayhudatuyyoonne Ayhudatettawu laamettida asatuyyo maalaalissiya ogiyan dumma dumma qaalan haasayanaadan ba ayyaanaa immiis. (Oos. 2:4-11) Hegaappe simmin, Samaariyaa asawu sabbakidosona. Guuttaa takkidi, 36 M.Ln, Ayhuda gidenna, qaxxarettibeennaageetuyyo sabbakiyoogaa doommidosona. Yaatanawu, Kiristtaaneti kumetta saˈan deˈiya asawu sabbakanawu baana koshshees.

13, 14. (a) Yesuusi yootido ‘ooratta azazoy’ waatana koshshiyoogaa qonccissii? (b) Yesuusa leemisuwaappe ay tamaariyoo?

13 Nu mala Kiristtaanetuura gayttidaagan nuuni waatana koshshiyaakko ane beˈoos. Yesuusi “ooratta azazuwaa” odiis. (Yohaannisa 13:34, 35 nabbaba.) He azazoy issoy issuwaara ubbatoo siiqettiyoogaa xalla gidennan, nuuni nu ishaa gishshawu nu shemppuwaa aatti immana koshshiyoogaa yootees. Muuse Higgee hegaadan oottanaadan azazenna.—Maa. 22:39; 1 Yoh. 3:16.

14 Hegaadan oottiyoogan Yesuusi ooppenne aadhiya leemiso. I ba erissiyo ashkkarata keehi siiqiyo gishshawu, ba dosan eta gishshawu hayqqiis. I ba erissiyo ashkkarati ubbay hegaadan oottanaadan koyees. Nuuni nu mala Kiristtaanetu gishshawu waayettiyoogee, ubba qassi hayqqiyoogeekka geella koshshiyaaba gidana danddayees.—1 Tas. 2:8.

HA WODIYAN IMETTIYAANNE SINTTAPPE IMETTANA KAALETUWAA

15, 16. Ha wodiyan nuuni ay mala hanotan deˈiyoo, qassi Xoossay nuna waati kaalettii?

15 ‘Ammanettida wozannaama ashkkaray’ sunttettoosappe doommidi, Yesuusi ayyaanaabaa qumaa koshshiyo wodiyan ba asawu immiiddi deˈees. (Maa. 24:45-47) He ayyaanaa qumaappe issoy ooratta hanotay merettiyo wode maaddiya kaaletuwaa immiyoogaa.

16 Nuuni Geeshsha Maxaafay ‘wurssetta gallassaa’ giyo wodiyan deˈoos; qassi hanno gakkanawu hani erenna gita waayee hananawu matiis. (2 Xim. 3:1; Mar. 13:19) Hegaa bollikka, Seexaanaynne dayddanttati saluwaappe duge saˈaa olettido gishshawu, asay iita waayiyaa waayettiiddi deˈees. (Ajj. 12:9, 12) Qassi nuuni awudeegaappenne daro asawunne daro qaalan kumetta saˈan mishiraachuwaa yootiyo gita oosuwaa oottanaadan sunttettida!

17, 18. Ha wodiyan nuussi kaaletoy imettiyo wode waatana koshshii?

17 Xoossaa dirijjitee giigissido, sabbakanawu maaddiyaabaa nuuni goˈettana bessees. Neeni yaatanawu koyay? Hegaa waati loytti goˈettanaakko nu shiiquwan imettiya kaaletuwaa kaallay? He kaaletuwaa Xoossay immidobadan xeellay?

18 Nuuni Xoossaa anjjuwaa ubbatoo demmanawu, Kiristtaane gubaaˈiyaa baggaara imettiya kaaletuwaa mintti kaallana bessees. Ha wodiyan azazettiyoogee Seexaanaa iita alamiyaa muleera xayssiya ‘iita waayiyaa’ wode imettiya kaaletuwaa kaallanawu maaddees. (Maa. 24:21) Hegaappe simmin, Seexaanaa qohuwaappe muleera laˈa kiyida saˈan ooratta alamiyan deˈanawu ooratta kaaletoy nuussi imettana.

Saˈay Gannate gidiyo wode ooratta alamiyaa deˈuwawu nuussi kaaletoy imettiyo maxaafati dooyettana (Mentto 19, 20 xeella)

19, 20. Sinttappe dooyettana maxaafati aybee, qassi hegee ay demissanee?

19 Muuse Higgiyaa kaalliya Israaˈeela  dereenne qassi guyyeppe ‘Kiristtoosa higgiyaa’ kaalliya Kiristtaane gubaaˈee ooratta kaaletuwaa kaallana koshshiis. Hegaadankka, ooratta alamiyaa deˈuwawu nuussi kaaletoy imettiyo maxaafati dooyettanaagaa Geeshsha Maxaafay qonccissees. (Ajjuutaa 20:12 nabbaba.) He maxaafati he wode Yihooway asaappe koyiyoobaa qonccissennan waayi aggana. Hayquwaappe denddiyaageeta gujjin, asay ubbay he maxaafata xannaˈidi, Xoossay etappe koyiyoobaa akeekana. He maxaafati nuuni Yihoowa qofaa loytti akeekanaadan maaddanaagee erettidaagaa. Saˈay Gannate gidiyo wode deˈana asay Xoossaa ayyaanaa kaaletuwan xaafettida a Qaalaanne he maxaafatun qonccanabaa loytti akeekidi, hara asaa siiqanaageenne bonchanaagee qoncce. (Isi. 26:9) Kawoy Yesuus Kiristtoosi kaalettin nuuni he wode tamaaranabaa qoppa!

20 ‘Maxaafatun xaafetti uttidaagaadan’ oottiyaageeti merinaa deˈuwaa demmana. Xoossawu ammanettidi wurssetta paaciyaa xooniyaageetu sunttay merinawu xayennaadan Yihooway ‘deˈo maxaafan’ xaafana. Nu sunttaykka hegaadan xaafettana danddayees! Nuuni EQQIYAABADAN Xoossaa Qaalaa nabbabiyaaba, XEELLIYAABADAN hegee nuna waati maaddiyaakko akeekiyaaba, qassi SIYIYAABADAN ha wodiyan Xoossaa azazuwaa kaalliyaaba gidikko, iita waayiyaappe attidi, ubbaappe aadhida eranchaa, siiqiya Xoossaa Yihoowabaa merinawu tamaaranawu laamotana danddayoos.—Era. 3:11; Roo. 11:33.