Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  March 2016

Ne ishanttuyyoonne michonttuyyo asatettan, qofaaninne ayyaanaaban koshshiyaabaa akeeka

Ne Gubaaˈiyan Maaddana Danddayay?

Ne Gubaaˈiyan Maaddana Danddayay?

YESUUSI saluwaa baanaappe kase ba erissiyo ashkkarata, “[Intte saˈaa] gaxaa gakkanaashinkka taassi markkattiyaageeta gidana” yaagiis. (Oos. 1:8) Metiyaabay deˈishin eti hegaa waati polanee?

Okisfordde Yuniversttiyaa profeeseree Marttin Gudmaani, “Kiristtaanetu ubbawu kiitettidaageetuugaa mala qofay deˈiyoogee eti Ayhuda haymaanootiyaa gujjin, Roome haaruwan deˈiya hara haymaanootiyaa kaalliyaageetuppekka dummatanaadan oottiis” yaagiis. Yesuusi haggaazuwawu darosaa hemettiis. Tumu Kiristtaaneti a leemisuwaa kaallidi “Xoossaa kawotettaa wonggeliyaa mishiraachchuwaa” sabbakanawu, Geeshsha Maxaafaa tumaa erana koyiya asaa koyidi demmana bessiyoogaa eroosona. (Luq. 4:43) Koyro xeetu layttaa gubaaˈiyan ‘kiitettidaageeti’ sunttettido issi gaasoy hegaa. (Mar. 3:14) Yesuusi bana kaalliyaageeta, “Intte biidi, asa ubbaa tana kaalliyaageeta oottite” yaagidi azaziis.—Maa. 28:18-20.

Yesuusi kiittido 12tuppe issoynne ha wodiyan baawa; shin Yihoowa ashkkaratuppe daroti misoonaawetuugaadan qoppiyoogaa bessiiddi deˈoosona. Eti kaseegaappe aaruwan Yihoowayyo oottanaadan shoobettidi, “Hekko, tana kiitta” yaagidosona. (Isi. 6:8) Giiliyaade timirtte keettaappe anjjettida shaˈan qoodettiyaageetinne hara issoti issoti haaho biitti biidosona. Harati qassi bantta biittan harasaa biidosona. Hara daroti qassi banttaagaappe hara qaalaa goˈettiya gubaaˈeta woy citata maaddanawu he qaalaa tamaaridosona. Kawotettaabaa sabbakanawu hara biitti biida woy hara qaalaa tamaarida ishatinne michoti hegaadan oottidoy etawu ubbabay injjetido gishshataassa woy aybinne eta metenna gishshataassa gidenna. Eti Yihoowanne bantta shooruwaa siiqiyoogaa bessanawu bantta deˈuwan issi issibaa aggibayidosona. Eti hegawu koshshiyaabaa loytti qoppidi, harata maaddanawu banttawu deˈiya  ubbabaa immidosona. (Luq. 14:28-30) Hegaadan oottiya ishatinne michoti keehippe koshshiyaabaa oottoosona.

Gidikkokka, nu ubbaa hanotay issi mala gidenna. SHin nuuni ubbay aassiyaageeti keehi koshshiyoosaa biidi haggaazana woy hara qaalaa tamaarana danddayennaagee tuma. Yaatin nuuyyo misoonaawetuugaa mala qofay deˈiyoogaa nu gubaaˈiyan bessana danddayiyoo?

NE GUBAAˈIYAN MISOONAAWE GIDA

Harata koshshiyaaban maaddanawu neeyyo danddayettidabaa ootta

Koyro xeetu layttan deˈida Kiristtaaneti misoonaawetuugaa mala qofay deˈiyoogeeta gidiyoogaa bessidosona; shin etappe daroti bantta diccido heeraappe harasaa bibookkona. Gidikkokka, kiitettida PHawuloosi “Wonggeliyaa mishiraachchuwaa yootiyaagee oottiyo oosuwaa ootta. Xoossaa ashkkaradan, ne oottiyo ooso ubbaa pola” yaagidi Ximootiyoosa zoridobay Xoossaa ashkkarata ubbaa maaddiyoogaadan etakka maaddiis. (2 Xim. 4:5) Asawu mishiraachuwaa sabbakanaadaaninne erissiyo ashkkara oottanaadan odettida azazoy ubbasan deˈiya Kiristtaanetikka oottana bessiyaaba. Hegaa bollikka, misoonaawetu oosuwaara gayttida darobay nu gubaaˈiyankka oottana danddayiyooba.

Leemisuwawu, kare biittan haggaaziya misoonaawee kase erenna oorattabaa meezetana bessees. He heeran deˈiya darobay i woy a kase eriyoobaappe dummatees. Nuuni shin aassiyaageeti keehi koshshiyoosaa baanawu danddayennaba gidikko, waatana danddayiyoo? Nu haggaazo moottaabaa ubbabaa eriichida giidi qoppana bessii? Woy qassi kase meezetibeenna ogiyan asaa haasayissanawu baaxetiyoo? Leemisuwawu, 1940 heeran ishantti ogiyan asawu markkattanawu saaminttan saaminttan issi gallassaa bazzanaadan odettiis. Neeni hegaadan markkattana danddayay? Woy qassi xuufiyaa wottiyo gaariyaa goˈettada markkattana danddayay? Hegaara gayttidaagan koshshiya waannabay, mishiraachuwaa haratuyyo yootanawu he ogeta loytti goˈettidaakkonne qoppiyoogaa.

‘Wonggeliyaa mishiraachchuwaa yootanaadan’ maadda

Loˈˈo xeelay deˈiyoogeeta gidiyoogee ubbatoo mishettidi haggaazanawu maaddees. Aassiyaageeti keehi koshshiyoosaa baanawu woy banttaagaappe hara qaalaa goˈettiya gubaaˈiyan haggaazanawu eeno giya daroti ayyaanaaban keehi gooba. Eti minnidi haggaaziyo wodenne gubaaˈiyan harabaa oottiyo wode, haratuyyo anjjo gidoosona. Hegaa bollikka, misoonaaweti bantta maddabettido gubaaˈiyan aawatettaa ekkana danddayiya uri  beettana gakkanaashin darobaa aawatettan kaalettoosona. Neeni xammaqettida attuma gidikko, gubaaˈiyan deˈiyaageeta koshshiyaaban maaddiyoogan loˈˈobaa oottanawu ‘amottay?’—1 Xim. 3:1.

HARATA ‘MAADDA’

Eta koshshiyaaban maadda

Mishettidi haggaaziyoogaappe woy gubaaˈiyan aawatettaa ekkiyoogaappe hara daro ogiyan nu gubaaˈiyaa maaddana danddayoos. Yelaga gidin cima gidin, attuma gidin macca gidin, nuuni ubbay harata maaddana danddayoos.—Qol. 4:11.

Ishanttanne michontta maaddanawu eta loytti erana bessees. Geeshsha Maxaafay nuuni issippe shiiqiyo wode, ‘issoy issuwaa qoppanaadan’ zorees. (Ibr. 10:24) Ha xiqisee qonccissiyoogaadan, nuuni haratu deˈuwan kelttiyaa gelanawu koyennaba gidikkokka, nu ishantta erananne etawu koshshiyaabaa akeekana bessees. Asatettan, qofan woy ayyaanaaban etawu koshshiyaabay deˈana danddayees. Ishanttanne michontta maaddiyoogee gubaaˈe cimatu woy gubaaˈiyawu oottiyaageetu xallay oottana bessiyaabaa gidenna. Issi issitoo hegaa mala ishati maaddana koshshiyoobay merettana danddayiyoogee tumaa. (Gal. 6:1) Gidikkokka, nuuni ubbay layttaa sugida ishatanne michota woy so asata metoy gakkiyo wode maaddana danddayoos.

Bantta deˈuwan dumma dumma gaasuwan unˈˈettiyaageeta minttetta

Leemisuwawu, Salvatooree miishshaaban keehi metootido gishshawu ba keettaa, ba aquwaanne ba soo asawu deˈiya issi issibaa bayzzido wode, ba soo asaa waati ayssanaakko keehi unˈˈettiis. Gubaaˈiyan deˈiya hara so asati hegaa akeekidosona. Eti a soo asaa miishshan maaddidosona, Salvatooreenne a machiyaa oosuwaa demmanaadan oottidosona, qassi darotoo qammi qammi he soo asaa metuwaa siyidosonanne eta minttettidosona. Hegaappe denddidaagan eti he soo asawu mata lagge gididi deˈidosona. He wodee keehi metiya wode gidikkonne, he naaˈˈu so asatikka issippe aattido wodiyaa ufayssan hassayoosona.

Tumu Kiristtaaneti ammaniyoobaa haratuyyo ufayttidi yootoosona. Yesuusi oottidoogaadan nuunikka asa ubbay Geeshsha Maxaafan deˈiya hidootaa eranaadan maaddana koshshees. Nuuni harasaa baanawu danddayin aggin, ubbaykka ubba asaa maaddanawu nuuyyo danddayettida ubbabaa oottana danddayoos. Qassi nuuni ubbay nu gubaaˈiyan deˈiyaageeta maaddana danddayoos. (Gal. 6:10) Nuuni hegaadan oottikko, immiyoogan ufayttana; qassi “lo77o ooso ubban” ayfeera deˈiyaageeta gidana.—Qol. 1:10; Oos. 20:35.