Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  March 2016

Nabbabiyaageetu Oyshaa

Nabbabiyaageetu Oyshaa

Gita Baabiloona Xoossaa asaa omooddidoy awudee?

▪ Ayyaanaaban omoodettido he hanotay naaˈˈantto xeetu layttaa, M.Ln doommidi 1919 gakkanaashin takkiis. Ha laamettida qofay likke gidiyoogaa bessiyaabay aybee?

Tiyettida Kiristtaaneti zaarettidi eqqida gubaaˈiyaa shiiqido wode 1919n omooduwaappe kiyidoogaa naqaasha ubbay qonccissees. Xoossaa Kawotettay 1914n saluwan eqqi simmin deˈiya layttatun Xoossaa asay paacettidoogaanne geeyidoogaa akeeka. * (Mil. 3:1-4) Hegaappe simmin, geeyida Xoossaa asawu ayyaanaabaa “qumaa koshshiyo wodiyan immana mala,” 1919n Yesuusi ‘ammanettida wozannaama ashkkaraa’ sunttiis. (Maa. 24:45-47) He layttay Xoossaa asay ayyaanaaban Xoossay etawu immido laatawu simmiyoogaa doommido laytta. Eta leemiso hanotan Gita Baabiloona omooddidoogaaappe eti kiyidoykka he wodiyaana. (Ajj. 18:4) SHin omoodoy doommidoy awudee?

Hagaappe kase, Gita Baabiloona 1918ppe doommada guutta wodiyawu Xoossaa asaa omooddidoogaa qonccissida. Leemisuwawu, Laappune 15, 1992 Wochiyo Keelay (Inggilizettuwaa) hagaadan giis: “Beni wode deˈida Xoossaa asaa Baabilooneti omooddin eti guutta wodiyawu takkidoogaadan, Yihoowa ashkkaratakka 1918n Gita Baabiloona omooddin eti guutta wodiyawu takkidosona.” SHin, issi issibaa loytti pilggidi he omoodoy 1918ppe daro wodiyaa kasetidi doommidoogaa akeekida.

Leemisuwawu, ha omooduwaabaanne Xoossaa asay hegaappe kiyanaagaa xeelliyaagan kasetidi odettida hiraagatuppe issuwaa ane beˈoos. Hegee Hizqqeela 37:1-14n deˈees. He Ajjuutan, Hizqqeeli meqettati kumido wombbaa beˈiis. He meqettati ‘kumetta Israaˈeela asaa’ leemiso gidiyoogaa Yihooway Hizqqeelayyo yootiis. He hiraagay aahuwan polettiyoy ‘Xoossaa Israaˈeelaara’ gayttidaagaana. (Gal. 6:16, NW; Oos. 3:21) Kaallidi, Hizqqeeli he meqettati paxidi keehi daro olancha gididoogaa beˈiis. Hegee Xoossaa asay 1919n ayyaanaaban hayquwaappe denddin hanidabaa loytti qonccissiyaaba! SHin hegee ay keena wodiyawu takkidaakko ha ajjuutay nuussi ay qonccissii?

 Koyruwan, meqettati ‘melidabadan’ woy ‘kinchillidi melidabadan’ qonccidoogaa akeekoos. (Hiz. 37:2, 11) Meqettay hegaadan melidoogee asati hayqqidi daro wodiyaa takkidoogaa qonccissees. Naaˈˈanttuwan, zaarettidi deˈuwaa demmiyoogee sohuwaara haniyaabadan gidennan, loddan haniyaabadan qoncciis. Kasetidi, giirettaynne cenggurssay siyettiis; yaatin “meqettati shiiqidi, ba sohuwan sohuwan ohettidosona.” Hegaappe simmin, ‘eta bollan xaphoynne ashoy simmiis.’ Kaallidi, ashoy gogaa maayiis. Hegaappe simmin, ‘shemppoy eta giddo geliis; gelin paxa deˈiyoogaa doommidosona.’ Wurssettan, Yihooway he denddida asata eta biittan wottiis. Ha ubbabay hananawu wodiyaa koshshees.—Hiz. 37:7-10, 14.

Beni Israaˈeela deree omoodettidi biido biittan daro wodiyaa takkiis. Hegee doommidoy 740n K.K. tammu zaretu Israaˈeela huuphessa kawotettay kunddidonne yan deˈiya daro asay omoodettido wodiyaana. Guyyeppe, 607n K.K. Yerusalaame katamay xayiis; qassi tohossa Yihuuda kawotettaa asaykka omoodettiis. Attida Ayhudati beeta maqidasiyaa zaarettidi keexxanawunne tumu goynuwaa Yerusalaamen zaarettidi essanawu simmido, 537n K.K. he omooduwaa wodee wuriis.

Yaatiyo gishshawu, ha ubbaa qofay Gita Baabiloona Xoossaa asaa omooddidoy 1918-1919 gakkanaassi xalla gidennan, daro wodiyaassa gidana koshshiyoogaa bessees. Omooddettidi takkido wodee zarddoy gistte mala gidida ‘kawotettaa asaara’ issippe dicciyo wodiyaara issi mala. (Maa. 13:36-43) He dicciyo wodee kaddidaageetu qooday tumu Kiristtaanetu qoodaappe keehi darido wodiyaa bessees. Hegee Gita Baabiloona Kiristtaane gubaaˈiyaa omooddaasu giyoogaa mala. He omoodoy naaˈˈantto xeetu layttaa M.Ln doommidi, wurssetta wodiyan ayyaana beeta maqidasiyaa geeshshido wodiyaa gakkanaassi takkiis.—Oos. 20:29, 30; 2 Tas. 2:3, 6; 1 Yoh. 2:18, 19.

Ayyaanaaban omoodettidi takkido he daro wodiyan, haymaanootiyaa kaalettiyaageetinne bantta maataappe wodhanawu koyenna, biittaa ayssiyaageeti, Xoossaa Qaalay asaakko gakkennaadan oottidosona. Asay Geeshsha Maxaafaa goˈettennaadan digettido wodeekka deˈees. Hegaadan oottida amaridaageeta ubba mittan kaqqidi xuuggidosona. Haymaanootiyaa kaalettiyaageeti tamaarissidobaa phalqqiya qofaa yootiya oonanne qohoosona; hegee tumay aakkennaadan oottiis.

Hayquwaappe denddiyoogaabaa qonccissiya naaˈˈantto hanotaabaa shin? Hegee awude, qassi waanidi hanidee? Leemiso hanotan ayyaanaaban hayquwaappe denddiyoogee loddan haniyaaba.  He ajjuutan, ‘giiretta mala cenggurssay siyettiyoogee’ odettiis. Hegee wurssettay yaanaappe kase deˈiya amarida xeetu layttatun hanidaba. Worddo haymaanootiyaa timirttee daro sohuwaa gakkidaba gidikkonne, ammanettida amarida asati tumu goynuwawu exatidi banttawu danddayettidabaa oottidosona. Etappe amaridaageeti daro asay haasayiyo qaalan Geeshsha Maxaafaa birshshanawu baaxetidosona. Harati qassi Xoossaa Qaalaappe eti demmido tumaa xalidi haratuyyo yootidosona.

Guyyeppe, CHarles Tez Raasilinne a mata laggeti 19tta xeetu layttaa wurssettaa heeran Geeshsha Maxaafaa tumaa zaarettidi erissanawu minnidi oottidosona. Hegee leemiso hanotan ayyaanaabaa meqettata ashuwaanne gogaa mayzziyoogaa mala. Xiyoone Wochiyo Keelaynne hara xuufeti wozanaa suure asati ayyaanaabaa tumaa eranaadan maaddidosona. Hegaappe simmin, 1914n kiyida ‘Meretaa Pooto Diraamaynne’ 1917n attamettida Zi Finishid Mistiri giyo maxaafaykka Xoossaa asaa minttettiis. Wurssettan, 1919n Xoossaa asay ayyaanaaban deˈuwaa demmiisinne ayyaanaaban oorattabaa laattiis. Takkidi, ayyaanan tiyettidaageetuppe attidaageeti saˈaa laattiyo hidootay deˈiyoogeetuura issippe “keehi daro olanchchata” gididosona.—Hiz. 37:10; Zak. 8:20-23. *

Qommoora beˈido qofaappe akeekiyoogaadan, Gita Baabiloona Xoossaa asaa omooddidoy kaddiyaageetu timirttee darido naaˈˈantta xeetu layttaa M.Lna gidiyoogee qoncce. Hegee beni Israaˈeelati omooddettidi deˈido wodiyaagaa mala xuma wode. SHin, Xoossaa asay ayyaanaaban daro layttawu qohetti simmin, ‘aadhida eranchati saluwaa pooˈuwaadan pooˈiyo’ wodiyaaninne ‘daroti paacettidi kiyidonne geeyido’ wodiyan nuuni deˈiyoogan keehi ufayttoos!—Dane. 12:3, 10.

Seexaanay Yesuusa paacciyo wode beeta maqidasiyaa efiidee?

Yesuusi beeta maqidasiyaa bolli eqqidaakkonne woy i hegaadan oottidoy ajjuutaanakko nuuni geeshshidi erana danddayokko. He naaˈˈaykka hanana danddayiyoogaa issi issitoo nu xuufeti qonccissidosona.

Geeshsha Maxaafan xaafettidabaa koyruwan ane beˈa. Kiitettida Maatiyoosi geeshsha ayyaanay denttettin he hanotaabaa hagaadan giis: “Hegaappe guyyiyan, xalahe halaqai Yesuusa geeshsha katamaa efiidi, Beeta Maqidasiyaa xeeraa [kessiis].” (Maa. 4:5) He qofaa Luqaasi hagaadan giis: “Xalahe halaqai Yesuusa Yerusalaame efiidi [“kaalettidi,” NW] Beeta Maqidasiyaa xeeraa [kessiis].”—Luq. 4:9.

Seexaanay Yesuusa geella beeta maqidasiyaa waayi efaana giidi kase nu xuufeti yootidosona. Laappune 1, 1961, Wochiyo Keelay Seexaanay saˈaa kawotettaa ubbaa gita deriyaa huuphiyaappe Yesuusa bessidi paaccanawu malido wodiyaara geeddarssidi hegaa qonccissiis. Issi uri saˈaa kawotettaa ubbaa beˈana danddayiyoogaa keena xoqqa deree baynnaagaa he xuufee qonccissiis. Hegaadankka, Seexaanay Yesuusa tumu Beeta maqidasiyaa bolli waayi kessana giidi yootiis. SHin, guyyeppe Wochiyo Keelan kiyida huuphe yohotun, Yesuusi beeta maqidasiyaappe guppiyaakko hayqqana danddayiyoogee odettiis.

 Issoti issoti Leewa zare gidenna Yesuusawu beeta maqidasiyaa huuphiyan eqqiyo maatay baynnaagaa yootoosona. Hegaa gishshawu, Seexaanay Yesuusa ajjuutan beeta maqidasiyaa ‘efeennan’ waayi aggana geetettidi qofettiis. Hegee daro xeetu layttaappe kase hananabaa yootiya Hizqqeela gakkidabaara issi mala.—Hiz. 8:3, 7-10; 11:1, 24; 37:1, 2

SHin, Yesuusi beeta maqidasiyaa biidoy ajjuutaana gidikko, issoti issoti kaallidi deˈiyaagaadan qoppana danddayoosona:

  • Yesuusi beeta maqidasiyaappe guppiyoogaa paace giidi qoppanee?

  • Seexaanay Yesuusi tumu shuchaa oytta kessanaadan, qassi baassi tumuppe goynnanaadan paacciis; yaatin i Yesuusi hegaadan tumu beeta maqidasiyaa bollappe guppanaadan koyideeshsha?

Qassi, Yesuusi beeta maqidasiyaa bolli eqqidabaa gidikko, harati kaallidi deˈiya oyshata oychana danddayoosona:

  • Yesuusi geeshsha sohuwan eqqiyoogan Higgiyaa kanttidee?

  • Yesuusi bazzuwaappe Yerusalaame waanidi biidee?

Gujjidi pilggiyoogee wurssetta naaˈˈu oyshatu zaaro gidana danddayiya amaridabaa akeekanaadan maaddees.

Koyruwan, D.A. Karsen giyo eranchay “beeta maqidasiyaa” giidi birshshido Giriiketto qaalay hi·e·ron’, naaˈˈu sohuwankka “ubbaappe geeshsha sohuwaa gidennan, kumetta gibbiyaa bessiyaaba gidana danddayiyoogaa” yootiis. Yaatiyo gishshawu, Yesuusi ubbaappe geeshsha sohuwan eqqana koshshenna. Leemisuwawu, i beeta maqidasiyaappe tohossan arshsho baggan deˈiya heeran eqqana danddayees. He sohuwaappe Qediroona Zanggaaray 137 meetiriyaa ziqqa. Beeta maqidasiyaa liiphee arshshokko baqqidi tohossa baggaara dembba; qassi beeta maqidasiyan hegee keehi xoqqa soho. Beni taarikiyaa eranchay Joosefesi issi uri he keehi xoqqa sohuwan eqqidi duge xeellikko ‘yiicotana danddayiyoogaa’ yootiis. Leewa zare gidenna Yesuusi he sohuwan eqqana danddayees; qassi i yaatiyaakko ooninne a amassalenna.

SHin Yesuusi bazzuwan deˈishin Seexaanay a waatidi beeta maqidasiyaa efaana danddayii? Hegaa zaaruwaa nuuni geeshshidi erokko. Paaciyaara gayttidaagan odettida qantta qofan he wodee ay keenakko woy Yesuusi bazzuwan awu heeran deˈiyaakko qonccibeenna. Yerusalaame biyoogee amarida wodiyaa wurssiyaaba gidikkonne, Yesuusi yaa bibeenna giidi qoppana danddayokko. Yesuusi he paaciyaa wode ubban bazzuwan takkidoogaa he taarikee yootenna. SHin Seexaanay a Yerusalaame efiidoogaa xallaa yootees.

Gidoppe attin, Seexaanay ‘saˈan deˈiya kawotetta ubbaa’ Yesuusa bessido paaciyaabaa shin? Yesuusi kawotetta ubbaa beˈibeennaagee qoncce; kawotetta ubbaa bessana danddayiya deree baawa. Hegaa gishshawu, saˈan deˈiya dumma dumma sohuwaa pootuwaa issi uraa televizhiine malaban bessana danddayiyoogaadan, Seexaanay Yesuusa he kawotettata ajjuutan bessennan waayi aggana. SHin Seexaanay ajjuutaa bessana danddayikkonne, Yesuusi tumuppe ‘goynnanaadan’ oychiis. (Maa. 4:8, 9) Yaatiyo gishshawu, Seexaanay Yesuusi tumuppe beeta maqidasiyaa bollappe guppidi bana qohanaadan paacciis giidi qoppana danddayoos; ajjuuta xallan beˈidoba gidiyoogaappe hegaadan haniyoogee he paaciyaa wolqqaama oottees.

Hegaa gishshawu, Yesuusi Yerusalaame biidi beeta maqidasiyaa xeeraa kiyidi eqqana danddayees. SHin doomettan odettidaagaadan, Seexaanay Yesuusa beeta maqidasiyaa waati bessidaakko geeshshi erokko. SHin, he paacee tuma gidiyoogaanne Yesuusi ubba paaciyan Dabloosawu tishsha zaaro zaaridoogaa nuuni ammanettana danddayoos.

^ MENT. 2 Wochiyo Keelaa, Isiine 15, 2013, sinttaa 10-12, mentto 5-8, 12 xeella.

^ MENT. 1 Hizqqeela 37:1-14ynne Ajjuutaa 11:7-12y, 1919n ayyaanaaban hayquwaappe denddiyoogaabaa yootoosona. SHin, Hizqqeeli kasetidi yootido hiraagay Xoossaa asay ubbay omoodetti daro wodiyaa takkidi, wurssettan ayyaanaaban zaarettidi minnidoogaa yootees. Qassi, Ajjuutaa maxaafan deˈiya hiraagay ayyaanaabaa oosuwaa kaalettiya, tiyettida amaridaageeti morkketi guutta wodiyawu diggi simmin ayyaanaabaa oosuwaa zaaretti doommiyoogaa yootees.