Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  March 2016

Kiristtaane Issippetettay Minnanaadan Maaddana Danddayaasa—Waatada?

Kiristtaane Issippetettay Minnanaadan Maaddana Danddayaasa—Waatada?

“Aani . . . kumetta bollai baayyo imettida shaya ubban issoi issuwaara gaittidi, issippe ohetti uttiis.”—EFI. 4:16.

MAZAMURE: 53, 16

1. Xoossaa oosuwan koyroppe doommidi qonccidabay aybee?

MERETAY koyro merettoosappe doommidi, issi mala halchuwan oottiyoogee qoncciis. Xoossay koyro medhido, aadhida eratettan leemisettidaagee, “Taani [Yihoowa] matan waanna oosanchcha; ubba gallassi taani a ufaissais” yaagiis. (Lee. 8:30) Aawaynne Naˈay ha wodiyan nuuni beˈiyo, deˈuwan deˈiya dumma dummabaa issippetettan oottidosona. Xoossaa oosuwan issippetettay ubbatoo qoncciis. Nohe wode markkabiyaa keexxiyoode, Xoossaa asay bazzuwan hemettiyo wode gayttiyo dunkkaaniyaa essiyoode, shoddiyoodenne harasaa efiyoode, qassi beeta maqidasiyan Yihoowa sabbanawu muuziqaa miishshaa goˈettidi mazamuriyaa yexxiyoode issippetettan oottiyoogee qoncciis. Hegee ubbay issippetettan oottido ooso.—Doo. 6:14-16, 22; Qoo. 4:4-32; 1 Odi. 25:1-8.

2. (a) Beni Kiristtaane gubaaˈee aybin erettii? (b) Nuuni beˈana oyshati awugeetee?

2 Beni wode Kiristtaane gubaaˈee Yesuus Kiristtoosawu haarettidi hegaadan issippetettan oottiyoogan erettees. Kiitettida PHawuloosi tiyettida Kiristtaanetu “imoi dumma dumma,” eti  oottiyo “oosoi dumma dumma,” qassi eti “oosuwaa oottanau dumma dumma” ogiyaa goˈettidaba gidikkonne, eti “issi bolla” shaaho gidiyoogaa qonccissiis. (1 Qoronttoosa 12:4-6, 12 nabbaba.) Ha wodiyan shin? Mishiraachuwaa yootiyoogan waanidi ubbatoo issippetettan hashetidi oottana danddayiyoo? Qassi gubaaˈiyaaninne nu son waani hashetidi oottana danddayiyoo?

HASHETIDI SABBAKIYOOGAA

3. Kiitettida Yohaannisi ajjuutan beˈidobay aybee?

3 Koyro xeetu layttaa M.L. wurssettaa heeran, kiitettida Yohaannisi malkkataa punniya laappun kiitanchata ajjuutan beˈiis. Ichashantta kiitanchay ba malkkataa punniyo wode, issi “xoolinttee” saluwaappe duge saˈaa kunddiyoogaa Yohaannisi beˈiis. He “xoolinttee” qulppiyaa kushiyan oyqqiis; he qulppiyan ciimma ollaa dooyiis. Yaatin cuway tullu giidi kiyiis; qassi he cuwaa giddoppe wude boolee kiyiis. Booliyan leemisettidaageeti kattaa qohiyoogaappe, “Xoossaa maatafai som77uwan bainna asa xalaalaa” qohoosona. (Ajj. 9:1-4) Booliyaa wudee ay keena qohiyaakko Yohaannisi eriyoogee qoncce. Muuse wode, booliyaa boshay Gibxxe biittaa qohiis. (Kes. 10:12-15) Yohaannisi beˈido, leemiso gidida boolee Yihoowa wolqqaama pirddaa awaajjiya tiyettida Kiristtaaneta loytti qonccissees. Gannate gidana saˈaa laattana miilooniyan qoodettiya asay ha wodiyan etaara oottees. Nuuni issippetettan sabbakiyoogee daroti Seexaanaa haaruwaappe laˈa kiyidi, worddo haymaanootiyaa agganaadan maaddiis.

4. Xoossaa asay ha wodiyan oottana koshshiya oosoy aybee, qassi eti hegaa oottanawu keehi koshshiyaabay aybee?

4 Yihoowa asay ha alamee xayanaappe kase kumetta saˈan ‘mishiraachuwaa’ sabbakiyo gita oosuwaa oottees. (Maa. 24:14; 28:19, 20) “Saamettida asi ooninne” ‘deˈo haattaa coo ekkanaadan’ shoobbiyoogeekka he oosuwaappe issuwaa. (Ajj. 22:17) SHin nuuni he oosuwaa oottana danddayiyoy ‘issoi issuwaara gayttidabadan’ Kiristtaane gubaaˈiyan maayettidi hasheti oottiyoogaa xallaana.—Efi. 4:16.

5, 6. Nuuni mishiraachuwaa sabbakiyo wode nu issippetettay aybin qonccii?

5 Xoossaa Kawotettaa mishiraachuwaa nuuyyo danddayettida keenan daro asawu yootanawu, he oosuwaa oottanawu darajjayettana bessees. Hegaa gishshawu, kaaletoy nuussi imettees. Kumetta saˈan deˈiya gubaaˈetu baggaara imettiya kaaletoy nuna hegawu maaddees. Haggaazuwawu shiiqiyo shiiquwaappe simmin, Kawotettaa mishiraachuwaa asa ubbawu yootanawu boos. Nu doonaaninne Geeshsha Maxaafaa qofay deˈiyo, miilooniyan qoodettiya xuufeta goˈettidi mishiraachuwaa yootoos. Dumma zamachan sabbakanaadan odettiya kaaletuwaa kaallay? Kaallikko, Ajjuutaa 14:6n odettida ‘bolla saluwan paalliya kiitanchay’ odiyoobaa miilooniyan qoodettiya haratuura issippe awaajjaasa.

6 Nuuni issippe oottidobaa ayfiyaa Laytta Maxaafaappe nabbabiyoogee keehi ufayssees! Gita shiiquwawu shoobbiyo woraqataa asawu immiyo wode nuuni issippetettan waati oottiyaakkokka qoppa. He shiiquwan Geeshsha Maxaafaappe minttettiya haasayaa siyoos, qassi diraamaanne ootti-besuwaa beˈoos. He ubbaban, nu kumetta wozanaappe ayyo oottanaadan Xoossay nuna shoobbiyoogee darotoo qonccees. Nu issippetettay qoncciyo harabay Yesuusa hayquwaa hassayiyo baalaa. Nuuni Xoossaa aaro kehatettaa nashshiyo gishshawunne Yesuusawu azazettiyo gishshawu, layttan layttan Niisaana 14n away wulli simmin he baalaa bonchanawu  ubbasan shiiqoos. (1 Qor. 11:23-26) He wode shiiqiyaageeti xammaqettida Yihoowa Markkatu xalla gidokkona. Godaa Kahuwaa baalaappe kasetiya amarida saaminttatun, nuuyyo danddayettida keenan nu gubaaˈiyaa moottan deˈiya daro asay ha keehi koshshiya baalaa nunaara bonchanaadan shoobboos.

7. Nuuni issippetettan oottiyoogee maaddiyoy aybiinee?

7 Issi boolee darin qohenna. Hegaadankka, nuuni huuphiyan huuphiyan oottiyoobay pattennaba milatana danddayees. SHin nuuni issippetettan oottiyoogan, miilooniyan qoodettiya asay saba ubbaynne boncho ubbay bessiyo Yihoowa eranaadan maaddoos! SHin nuuni hashetidi oottiyoogee Xoossaa asaa issippetettawu maaddiyoy hegaa xallaana gidenna.

GUBAAˈIYAN HASHETIDI OOTTIYOOGAA

8, 9. (a) PHawuloosi Kiristtaaneti issippetettan deˈanaadan tamaarissanawu ay leemiso yootidee? (b) Gubaaˈiyan waani hashetidi oottana danddayiyoo?

8 PHawuloosi gubaaˈee waani darajjayettidaakko, qassi “ubbaban diccanau” koshshiyoogaa Efisoona gubaaˈiyawu xaafido dabddaabbiyan qonccissiis. (Efisoona 4:15, 16 nabbaba.) Nuuni ubbay hegaadan oottanawu maaddiyaabay aybee? PHawuloosi asa bollaa leemisodan goˈettidi, gubaaˈee baayyo huuphe gidida Yesuus Kiristtoosawu haarettiyoogan issippetettan deˈiyoogaa qonccissiis. Kiitettida PHawuloosi koyettiyaabaa oottiya ‘shaya ubbaa’ baggaara issippetettan oottiyoogaara gayttidabaa yootiis. Nuuni ubbay, yelaga gidin gastta gidin, mino gidin shugo gidin, gubaaˈiyaa issippetettawu waatana danddayiyoo?

9 Hegawu koshshiya waannabay, gubaaˈiyawu kaaletuwaa immanaadan Yesuusi sunttido cimatuyyo haarettiyoogaanne eta bonchiyoogaa. (Ibr. 13:7, 17) Hegaadan oottiyoogee issi issitoo metana danddayees. Gidikkokka, Xoossay nuna kaalettanaagaa ammanettidi a woossana danddayoos. A ayyaanay nuuni gubaaˈiyaara wozanappe hashetidi oottanaadan maaddees. Yaatiyo gishshawu, nuuni issi issitoo azazettanawu metootikko, nu huuphiyaa kawushshidi hasheti oottiyoogee gubaaˈiyaa issippetettawu waati maaddiyaakko qoppana bessees. Hegaa bollikka, hegaa malaban hashetidi oottiyoogee nuuni ubbay kaseegaappe aaruwan siiqettanaadan maaddees.

10. Gubaaˈiyawu oottiyaageeti gubaaˈiyaa issippetettawu waati maaddiyoonaa? (Doomettan deˈiya misiliyaa xeella.)

10 Gubaaˈiyawu oottiyaageeti gubaaˈiyaa issippetettawu maaddiyaabaa oottiyoogee keehi ufayssiyaaba. Ha ishantti, yelagatikka gasttatikka bantta goˈˈaa aggibayidi ubbaa maaddiyaabaa oottoosona. Leemisuwawu, haggaazuwawu goˈettiyo xuufee ubbatoo deˈanaadan kaalliyoogan eti cimata maaddoosona. Hegaa bollikka, Kawotettaa Addaraashaa ubbatoo geeshshiyoonne giigissiyo oosuwaa aawatettaa ekkoosona; qassi shiiquwaa yiya imattata mokkoosona. Nuuni ha ishanttuura hashetidi oottikko, gubaaˈiyaa issippetettawu maaddiyaabaa oottoos.—Oosuwaa 6:3-6ra gatta xeella.

11. Gubaaˈee issippetettan deˈanaadan maaddanawu yelagati ay oottana danddayiyoonaa?

11 Daro ishati gubaaˈiyan aawatettaa ekkidi daro layttawu oottidosona. SHin eti cimido gishshawu kaseegaa keenaa oottanawu waayi danddayana; hegee issi issibaa laammanaadan oottees. Yelaga ishati keehi maaddana danddayoosona. Eti oosuwaa keehi meezetana xayikkonne, kaseegaappe aaro aawatettaa ekkanaadan eta loohissana  danddayettees. Gubaaˈiyawu oottiyaageeti gubaaˈe cima gidanawu baaxetiyoogee keehi ufayssiyaaba! (1 Xim. 3:1, 10) Gubaaˈe cimatu yelagatuppe amaridaageeti woradaa xomoosiyaageeta gididi daro gubaaˈetun deˈiya ishanttanne michontta maaddoosona. Yelagati bantta dosan maaddiyoogaa keehi nashshoos!—Mazamure 110:3; Eranchchaa 12:1 nabbaba.

SON HASHETIDI OOTTIYOOGAA

12, 13. So asay ubbay hashetidi oottanaadan aybi maaddana danddayii?

12 Hashetidi oottiyoogaa xeelliyaagan son waatidi hegaadan oottanaakko ane beˈoos. So Asaa Goynuwan saaminttan saaminttan minttettiyaabaa tobbiyoogee yelagatunne gasttatu issippetettay minnanaadan maaddiyoogaa daroti akeekidosona. Ha ufayssiya wodiyan nuuni ayyaanaabaa tobboos; hegee qassi so asaa issippetettawu keehi maaddees. Haggaazuwawu meezetiyoogee, so asay muruta ogiyan sabbakanawu loytti giigettanaadan maaddees. Qassi so asay ubbay tumaabaa issoy issuwaara haasayiyo wodenne ubbay Yihoowa siiqiyoogaanne a ufayssanawu koyiyoogaa beˈiyo wode, issoy issuwaara siiqettoosona.

So asaa goynoy yelagatunne gasttatu issippetettaa minttees (Mentto 12, 15 xeella)

13 Azinaynne machiyaa Yihooway sabettanaadan issippetettan ay oottana danddayiyoonaa? Eti naaˈˈaykka Yihoowawu ammanettidi oottiyo wode, hegee demissiyo issippetettan ufayttoosona. Abrahaaminne Saara, Yisaaqinne Ribiqa, Elqqaaninne Haanna haasayidoban bantta aqo laggiyaa siiqiyoogaa ubbaykka qonccissidosona. Nuunikka hegaadan oottana bessees. (Doo. 26:8; 1 Sam. 1:5, 8; 1 PHe. 3:5, 6) Hegee nu aqo laggiyaara issippetettan deˈanaadan, qassi saluwan deˈiya nu Aawaakko loytti shiiqanaadan maaddees.—Eranchchaa 4:12 nabbaba.

14. Ne azinay woy ne machiyaa Yihoowawu oottennaba gidikko, intte aqo deˈoy minnanaadan ay oottana danddayay?

14 Kiristtaaneti ammanenna asaara zuppetana bessenna. (2 Qor. 6:14) Eta aqo laggee Yihoowa Markka gidenna ishanttinne michontti shin? Xoossawu haggaaziyaageetuppe issoti issoti aqo oyqqi simmidi tumaa siyidosona; qassi eta aqo laggee Yihoowa Markka gidenna. Gidikkokka, Geeshsha Maxaafaa maaraa kaalliyoogee so asay issippetettan deˈanaadan maaddees. Yaatiyo wode, ammaniyoobaa mintti oyqqidi, danddayettida ubban hashetidi oottana koshshees. Hegee metana danddayees, shin demmana danddayiyo anjjuwaa qoppite. Aqo laggee gubaaˈiyaappe wora simmiyo wodekka Geeshsha Maxaafaa maaraa kaalliyoogee metana danddayees. Meero giyo michiyo hegee gakkiis. Anne i azinay Deevidi Yihoowawu issippe oottidosona, shin 25 gidiya layttappe kase, i gubaaˈe shiiquwaa biyoogaa aggiis. Meera aggennan gubaaˈe shiiquwaanne gita shiiquwaa bawusunne eta naata usuppunata tamaarissiyoogaa gujjin, Geeshsha Maxaafaa maaraa son kaallanawu baaxetawusu. Naati diccidi sooppe kiyiyo wode, Meera keehi boorasaasu. Hegaappe simmin, Deevidi ayyo a wottido maxeeteta nabbabiyoogaa doommiis. Guyyeppe, i shiiquwaa biyoogaa doommiis; a naˈaa naˈay yan ayyo uttiyoosaa oyqqees. Deevidi shiiquwaa yaana xayikko naˈay, “Aawanttoo, hachi intte shiiquwaa yibeennaagee tana azzanttiis” yaagees. Deevidi haˈˈi ufayttidi Yihoowawu oottiiddi deˈees; qassi eti Yihoowawu issippe oottiyo gishshawu, Meera keehi ufayttawusu.

15. Aqo oyqqida gasttati yelagata waati maaddana danddayiyoonaa?

15 Seexaanay ha wodiyan so asaa keehi qohiyo gishshawu, Xoossawu oottiya ubbay  bantta aqo deˈuwan ubbatoo hashetidi oottana bessees. Intte aqo oyqqidi ay keenaa takkikkokka, intte aqo deˈuwaa minttanawu woygana woy waatana danddayiyaakko qoppite. Hegaara gayttidaagan, gasttati gubaaˈiyan deˈiya yelagata maaddana danddayoosona. Issi issitoo, neeninne ne machiyaa intte so asaa goynuwaa wode yelaga aqo laggeta shoobbana danddayeeta. He yelagati inttenaara takkiyo wodiyan, aqo deˈuwan ay keena gamˈˈikkokka siiqoynne issippetettay keehi koshshiyaaba gidiyoogaa akeekana danddayoosona.—Tii. 2:3-7.

YIHOOWA ‘DERIYAA ANE PUDE KIYOOS’

16, 17. Xoossawu issippetettan oottiyaageeti yeemotti naagiyoobay aybee?

16 Beni wode, Israaˈeelati baalaa bonchiyo wode Yerusalaamen deˈiya Yihoowa beeta maqidasiyan a sabbiyoogaa qoppa. Eti ogiyaa baanawu giigettoosona, biiddi issoy issuwaara maadettoosona, qassi beeta maqidasiyaa gakkidi issippe goynnoosona. He ubbabaa hashetidi oottana koshshees. (Luq. 2:41-44) Nuunikka ooratta alamiyaa efiya ogiyan hemettiyo wode, issippetettan hashetidi oottana bessees. Hegawu nuussi danddayettida ubbabaa oottana koshshees. Yaatanawu neeni gujjada baaxetana koshshanddeeshsha?

17 Nuuni demmana anjjuwaa qoppa! Nuuni ha alamiyaa asaagaadan maayettennaaninne sigettennan deˈiyo deˈuwaa aggida. Xoossaa asay issippetettan Yihoowa “deriyaa” pude kiyanaagaa Isiyaasikka Mikiyaasikka yootido hiraagay ha wodiyan polettiyoogaa beˈiiddi deˈoos. (Isi. 2:2-4; Mikiyaasa 4:2-4 nabbaba.) “Wurssetta gallassatun” tumu goynoy tumukka keehi xoqqu giis. SHin asay ubbay issippetettan hashetidi oottiyo wodiyan deˈiyo wode nuuni keehi ufayttana!