Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  July 2016

“Yayyoppa, Taani Nena Maaddana”

“Yayyoppa, Taani Nena Maaddana”

QAMMA bilahe issisaa baydda deˈiyaabadan qoppa. Issi uri nena kaalliiddi deˈiyoogaa akeekadasa. Neeni eqqiyo wode ikka eqqees. Neeni eesuwan hemettiyo wode ikka eesotees. Yaatin, matan deˈiya ne laggiyaa soo woxxaydda baasa. Ne laggee kariyaa dooyidi nena mokki ekkiyo wode, woppu gaasa.

Geella hegaa malabay nena gakkana xayikkonne, deˈuwan gakkiya unˈˈissiya harabay neeni hirgganaadan oottana danddayees. Leemisuwawu, neeni iita meeziyaa agganawu keehi baaxetikkonne zaara zaarada balabaa oottay? Neeni oosuwaa demmanawu neeyyo danddayettidabaa ubbaa oottikkokka, oosuwaa demmennan daro wodiyaa takkadii? Neeni layttaa sugaydda deˈiyo gishshawu payyatettaara gayttidaagan metootana gaada hirggay? Woy nena hirggissiya harabi deˈii?

Nena metiyaabay aybanne gidin, hirggissiyaabaa ayyo yootana danddayiyo, qassi koshshiyaaban nena maaddana danddayiya uraa demmiyo wode hegaa nashshikkii? Neeyyo hegaa mala dabboy deˈii? Ee, deˈees! Isiyaasa 41:8-13n Yihooway Abrahaamayyo dabbo gidiyoogee odettidoogaadan, i neeyyookka dabbo gidana. Paydo 10ninne 13n Yihooway ba ashkkaratuyyo hagaadan giis: “Taani nenaara de7iyo gishshau yayyoppa; taani ne Xoossaa gidiyo gishshau dagammoppa. Taani nena minttana; qassi taani nena maaddana. Taani nena ta xooniya ushachcha kushiyan kaafada oiqqana. Aissi giikko, taani GODAI, ne Xoossai, ne ushachcha kushiyaa oiqqana. . . . ‘Yayyoppa, taani nena maaddana.’”

‘TAANI NENA KAAFADA OYQQANA’

Ha qofay nena minttettennee? Yihooway nuuyyo gelido qaalaa qoppa. Ha xiqisee neeni Yihoowa kushiyaa oyqqada a miyyiyan biyoogaa bessiyaaba gidenna. Neeni Yihoowaara miyyiyan miyyiyan biyaabaa gidiyaakko, a ushacha kushee ne haddirssa kushiyaa oyqqana. SHin, Yihooway ba “xooniya ushachcha kushiyan” leemiso hanotan “ne ushachcha kushiyaa” oyqqidi, nena unˈˈissiyaabaappe kessees. I hegaadan ne kushiyaa oyqqidi, “Yayyoppa, taani nena maaddana” yaagidi minttettees.

Neeni unˈˈettiyo wode, Yihoowa nena maaddiyaanne siiqiya Aawadaaninne Dabbodan xeellay? I neeyyo qoppeesinne nena maaddanawu koyees. I neeyyo mata dabbo gidiyo gishshawu, nena metoy gakkiyo wode woppissanawu koyees. “Nuna metoi gakkiyo wode, maaddanau i ubbaton matan de7ees.”—Maz. 46:1.

KASE MOORIDOBAN ZILˈˈETTIYOOGAA

Issoti issoti kase mooridoban ubbatoo zilˈˈettoosona; qassi Xoossay atto gaaneeshsha giidi qoppoosona. Neenikka hegaadan qoppiyaaba gidikko, ‘yelagatettan deˈiiddi oottido mooruwaa’  hassayida, ammanettida Iyyooba hanotaa qoppa. (Iyy. 13:26) Daawitawukka hegaadan siyettido gishshawu, “Ta yelagatettaa nagaraanne mooruwaa hassayoppa” yaagidi i Yihoowa woossiis. (Maz. 25:7) Nuuni ubbay ‘nagaraa oottida; qassi ashshiya Xoossaappe haakkida.’—Roo. 3:23.

Isiyaasa shemppo 41n deˈiya qofay odettidoy beni wodiyan deˈida Xoossaa asaassa. Eti wolqqaama nagaraa oottido gishshawu, omoodettidi Baabiloone biitti baanaadan oottidi eta qaxxayanawu Yihooway qoppiis. (Isi. 39:6, 7) SHin, Xoossay bantta nagaraappe simmidi baakko shiiqiyaageeta ashshanawukka kasetidi qoppiis. (Isi. 41:8, 9; 49:8) Ha wodiyankka, a maarotaa wozanappe koyiyaageetussi Yihooway hegaadan kehees.—Maz. 51:1.

Pokkobaa beˈiyoonne mastterbeeshiniyaa giyo shori baynnabaa oottiyo iita meeziyaa agganawu baaxetida Takuyabaa * qoppa. He meezee takki takkidikka a metiis. Awu aybi siyettidee? I, “Taani Yihoowa woossanawunne a maarotaa oychanawu bessenna asadan ta huuphiyaa xeellikkokka, i taani kunddidosaappe denttees” yaagiis. Yihooway hegaadan waati oottidee? Takuya gubaaˈiyaa cimati he meezee a zaarettidi metiyo wode etawu dawalanaadan minttettidosona. I, “Etawu dawaliyoogee deexxiyaaba gidikkonne, hegaadan oottiyo wode ubban minettays” yaagiis. He gubaaˈiyaa cimati woradaa xomoosiya ishay Takuya xomoosanaadan oottidosona. Woradaa xomoosiya ishay awu, “Gubaaˈiyaa cimati taani nena xomoosanaadan hanotaa giigissin neekko yaasippe attin, coo yabeykke. Taani nena xomoosanaadan eti koyidosona” yaagiis. Takuyi, “Nagaraa oottiday tana; shin Yihooway cimatu baggaara tana maaddana koyiis” yaagiis. Takuyi ayyaanaaban diccidi kumetta wodiyaa aqinye gidiis; qassi haˈˈi macara biiruwan haggaaziiddi deˈees. Xoossay ha ishaa maaddidoogaadan, kunddidosaappe nenakka denttana.

OOSO DEMMANAWU METOOTIYOOGAA

Oosoy baynnaageenne ooso demmanawu metootiyoogee daro asaa hirggissiyaaba. Issoti issoti oosuwaappe yedetettidi hara oosuwaa demmanawu metootoosona. Ootissiyaageeti nena oosuwaappe darotoo yedettiyaakko neeyyo aybi siyettanaakko qoppa. Issoti issoti hegaa malabay gakkiyo wode banttana pattenna asadan xeelloosona. Hegaa mala wodiyan, Yihooway nena waati maaddanee? I neeni koyiyoogaa mala oosuwaa sohuwaara demmanaadan oottana xayikkonne, Kawuwaa Daawiti giidobaa hassayada neeni minettanaadan maaddana danddayees. Daawiti, “Taani kase yelaga; ha77i simmi cimaas; shin xillo asi coo attin, woikko a naati miyoobaa woossin, taani mulekka be7a erikke” yaagiis. (Maz. 37:25) Ee, Yihooway nena xoqqu oottidi xeellees; qassi neeni awu haggaazanaadan neessi koshshiyaabaa immiyoogan ba “xooniya ushachcha kushiyan” maaddees.

Oosuwaappe yedetettikko Yihooway nena waati maaddana danddayii?

Kolombbiyaa biittan deˈiya Saara Yihooway bana waati maaddidaakko akeekaasu. A issi gita dirijjitiyan qaxarettada daro saatiyaa oottiyoogan daro damoozaa mawusu. SHin a Yihoowawu loytta haggaazanawu koyido gishshawu, he oosuwaa aggada aqinye gidada haggaaziyoogaa doommaasu. Gidoppe attin, a amarida saate xallaa oottanawu  koyaasu; shin sohuwaara demmabeykku. A ayskreemiyaa bayzziyo guutta suuqiyaa dooyikkokka, guyyeppe iyyo deˈiya miishshay wurido gishshawu suuqiyaa gordda aggaasu. Saara, “Heezzu layttay aadhikkokka, taani genccanaadan Yihooway maaddido gishshawu a galatays” yaagaasu. A baassi koshshiyaabaanne a koyiyoobaa giddon deˈiya dummatettaa eraasu; qassi wonttobawu hirggana bessennaagaakka akeekaasu. (Maa. 6:33, 34) Guyyeppe, kase halaqay o xeesidi, a kase oottiyo oosuwaa oottanaadan oychiis. A amarida saate xallaa oottanawu, qassi ayyaanaabaa oottanawu wodiyaa demmanaadan maaddiyaaba gidikko oottanaagaa yootaasu. Saara kaseegaa keena miishshaa demmana xayikkokka, aqinye gidada haggaaziyoogaa aggabeykku. Saara he meto wode ubban Yihooway o keehi maaddidoogaa akeekidoogaa yootaasu.

LAYTTAA SUGIYOOGAARA GAYTTIDAAGAN HIRGGIYOOGAA

Layttaa sugiyoogeekka hirggissiya haraba. Daro asay xurataa kiyidi deˈuwaassi koshshiya miishshaa waati demmanaakko hirggees. Qassi cimi cimi biyo wode payyatettaara gayttidaagan gakkana metuwaabaykka eta hirggissees. Geeshsha Maxaafan, “Taani cimido wodiyan tana oloppa; ta wolqqai ixxido wodiyan tana aggoppa” giidi Yihoowa woossiday Daawita gidennan aggenna.—Maz. 71:9, 18.

Yaatin, Yihoowa ashkkarati cimiyo wodiyan waanidi hirggennan deˈana danddayiyoonaa? Xoossay etawu koshshiyaabaa kunttanaagaa eti ubbatoo ammanana bessees. Eti kase ishalo deˈuwaa deˈikko, hegaadan deˈiyoogaa aggidi guuttabay gidana giidi deˈana koshshiyoogaa akeekana danddayoosona. Eti “modhdho ashuwaa” miyoogaappe ‘santtaa miyoogee’ loˈˈo gidiyoogaa, ubba qassi hegee eta payyatettawukka maaddiyoogaa akeekana danddayoosona. (Lee. 15:17) Neeni Yihoowa ufayssanawu baaxetikko, cimiyo wodekka i neeyyo koshshiyaabaa kunttana.

Hoseenne Roza Tonanne Wendiira

Kumetta wodiyan Yihoowawu 65ppe dariya layttawu haggaazida Hosanne Rozi hanotaa qoppa. Eti gallassinne qammi maaddana koshshiyo Rozi aawaa daro layttawu maaddidosona. Qassi Hosee kansseriyaa harggidi shuhettiisinne kemoterapi giyo wolqqaama akkamuwaa akkamettiis. He ammanettida azinaanne machiyo Yihooway ba ushacha kushiyan kaafidee? Ee, shin waatidi? Eta gubaaˈiyan deˈiya Toninne a machiyaa Wenda etawu keettaa immanaadan oottiyoogaana. Toninne Wenda kumetta wodiyaa aqinyetussi giidi keettaa keraa qanxxissennan immanawu koyidosona. Daro layttappe kase, Toni naaˈˈantto xekka timirtte keettan tamaariyo wode Hosenne Roza darotoo haggaazishin maskkootiyaara eta beˈees. Eti mishettidi haggaaziyo gishshawu, eta keehi dosees; qassi eta leemisoy a loˈˈobawu denttettiis. He cima azinaynne machiyaa bantta deˈo laytta ubban Yihoowawu haggaazidoogaa Toninne Wenda akeekidoogee eti bantta keettaa etawu immanaadan denttettiis. Haˈˈi etawu layttay 85 heera gidido Hosanne Rozo eti aadhida 15 layttawu maaddidosona. He yelagaa azinaanne machee maaduwaa eti Yihoowa imotadan xeelloosona.

Xoossay ba “xooniya ushachcha kushiyan” nenakka maaddees. “Yayyoppa, taani nena maaddana” yaagida Yihooway ne kushiyaa oyqqanaadan eeno guutee?

^ MENT. 11 Issi issi asatu sunttay laamettiis.