Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  July 2016

Xoossaa Aaro Kehatettaa Nashshidi Ekkiyaageeta

Xoossaa Aaro Kehatettaa Nashshidi Ekkiyaageeta

“Nuuni ubbai a . . . aaro kehatettaappe anjjuwaa ekkida.” —YOH. 1:16.

MAZAMURE: 1, 13

1, 2. (a) Woyniyaa turaa godaabaa Yesuusi yootido leemisuwaa qonccissa. (b) Ha taarikee kehatettaanne aaro kehatettaa waati qonccissii?

WOYNIYAA turaa goday ba gaden keraa oottiya asaa qaxaranawu issi gallassi maallado ogiyaa kiyiis. He asati i immana giido miishshan giigidi oosuwawu biidosona. SHin bitanee haratakka gujjidi qaxaranawu koyido gishshawu, gallassa ubban zaaretti zaarettidi he sohuwaa biis; ubba i tammanne isiini saatiyan qaxaridoogeetussikka eta waagaa qanxxanawu qoppiis. Saˈay omariyo wode, i eta damoozaa qanxxanawu oosanchata ubbaa shiishshiis; yaatidi, daro saatiyaa oottidaageetuyyookka qassi issi saate xallaa oottidaageetuyyookka issi lagge miishshaa immiis. Koyro qaxarettida asati hegaa eridi zuuzummidosona. Woyniyaa turaa goday hagaadan giis: ‘Taani qanxxana giido miishshan tanaara giigabeykkii? Ta oosanchatuyyo taani koyidoogaa keena miishshaa immana danddayikkinaa? Taani keha gidido gishshawu, neeni qanaatay?’—Maa. 20:1-15.

2 Yesuusi yootido ha leemisoy Geeshsha Maxaafan odettida Yihoowa eeshshatuppe issuwaa, a “aaro kehatettaa”  hassayanaadan oottees. (2 Qoronttoosa 6:1 nabbaba.) Issi saate xallawu oottidaageeti kumetta gallassaa oottidi demmiyo miishshaa ekkiyoogaa bessiyaabadan qoppibookkona; shin woyniyaa turaa goday etawu darin kehiis. “Aaro kehatettaa” geetettida qaalaa xeelliyaagan issi eranchay, “He qaalay qonccissiyo waannabay issi urawu i baassi bessees giidi qoppennan issibaa coo kehatettan immiyoogaa” gidiyoogaa yootiis.

YIHOOWAY KEHATETTAN IMMIDO IMOTAA

3, 4. Yihooway asa ubbawu aaro kehatettaa waati bessidee, qassi aybissi?

3 Geeshsha Maxaafay Xoossay ‘immido aaro kehatettaabaa’ yootees. (Efi. 3:7) Yihooway he imotaa waati immidee, qassi i hegaa immidoy aybissee? Nuuni Yihoowa maaraa bali baynnan poliyaaba gidiyaakko, a kehatettay nuussi bessees. SHin nuuni a maaraa suure kaallokko. Erancha Kawuwaa Solomoni, “Xillobaa xalaalaa oottiiddi, nagara oottennan de7iya asi ha sa7aa bollan baawa” yaagiis. (Era. 7:20) Kiitettida PHawuloosikka, “Asai ubbai nagaraa oottiis; ashshiya Xoossaappe haakkidosona” yaagiis; qassi gujjidikka, “Nagarai qanxxiyo miishshai haiquwaa” yaagiis. (Roo. 3:23; 6:23a) Ee, nuuyyo bessiyay hayquwaa.

4 SHin Yihooway ba aaro kehatettan nagarancha gidida asaa siiqiyoogaa bessiya gitabaa oottiis. I “ba mexi issi Na7aa” ha saˈaa kiittidi i nu gishshawu hayqqanaadan oottidoogee aybippenne aadhiya imota. (Yoh. 3:16) PHawuloosi Kiristtoosa xeelliyaagan ‘Yesuusi Xoossaa aaro kehatettaa baggaara asa ubbawu hayqqana mala hayqo waayiyaa i waayettido gishshawu, pooˈiya bonchonne saba akiliiliyaa wottidoogaa’ yootiis. (Ibr. 2:9) Ee, “Xoossai nu Godaa Kiristtoos Yesuusa baggaara immiyo imoi merinaa de7uwaa.”—Roo. 6:23b.

5, 6. (a) Nuuni nagarawu haarettiyoogee ay kaalettii? (b) Aaro kehatettawu haarettiyoogee ay demissii?

5 Nuuni nagaraa oottiyoynne hayqqiyoy aybissee? Geeshsha Maxaafay, “Issi bitaniyaa [Addaame] nagaraa gaasuwan, a nagaraa baggaara, haiqoi kawotidoogee tuma” yaagees. (Roo. 5:12, 14, 17) Gidikkokka, nuuni nagaray nuna haarennaadan doorana danddayoos. Kiristtoosa wozuwaa yarshshuwan ammaniyoogan Yihoowa aaro kehatettay nuna haaranaadan koyiyoogaa bessoos. Waatidi? “Nagarai darido wode Xoossaa aaro kehatettai keehi dariis; nagari haiquwaa wolqqan kawotidoogaadan, hegaadankka qassi Xoossaa aaro kehatettai xillotettaa wolqqan kawotidi, nu Godaa Yesuus Kiristtoosa baggaara, nuna merinaa de7uwau kaalettees.”—Roo. 5:20, 21.

6 Nuuni nagarancha gidikkokka, nagaray nuna haaranaadan eeno gaana bessenna. Nuuni nagaraa oottiyo wode, Yihooway atto gaanaadan woossana danddayoos. PHawuloosi Kiristtaanetuyyo, “Nagarai inttena haaranau bessenna; intte Xoossaa aaro kehatettaappe garssaara de7eetappe attin, higgiyaappe garssan de7ekketa” yaagiis. (Roo. 6:14) Yaatiyo gishshawu, nuuni aaro kehatettawu haarettoos. Hegee ay demissii? PHawuloosi hagaadan giis: “[Xoossaa] aaro kehatettai nagara oosuwaanne ha sa7aa amuwaa nuuni agganaadaaninne nu huuphiyaa naagidi, ha sa7an Xoossaa milatidi, xillotettan de7anaadan, nuna tamaarissees.”—Tii. 2:11, 12.

 “DUMMA DUMMA” OGIYAN QONCCIDA AARO KEHATETTAA

7, 8. Yihoowa aaro kehatettay “dumma dumma” ogiyan qonccees giyoogee woygiyoogee? (Doomettan deˈiya misiliyaa xeella.)

7 Kiitettida PHeexiroosi, “Intte huuphiyan huuphiyan Xoossaappe dumma dumma aaro kehatettaa ekkidoogaadankka, Xoossaa dumma imuwaa loitti gishiyaageetudan, issoi issuwau oottite” yaagiis. (1 PHe. 4:10) Hegee woygiyoogee? Nuna ayba paacee gakkikkokka, nuuni hegaa xoonanaadan Yihooway danddayissana. (1 PHe. 1:6) Nuna gakkiya ay metuwaakka genccanaadan Xoossaa kehatettay ubbatoo maaddana.

8 Tumakka, Yihoowa aaro kehatettay dumma dumma ogiyan qonccees. Kiitettida Yohaannisi, “Nuuni ubbai a kumetta aaro kehatettaappe anjjuwaa ekkida” yaagiis. (Yoh. 1:16) Yihoowa kehatettay dumma dumma ogiyan qoncciyoogee nuuni daro anjjuwaa demmanaadan oottees. Hegeetuppe amaridaageeti awugeetee?

9. Yihoowa aaro kehatettay nuna waati goˈˈii, qassi nuuni hegaa nashshiyoogaa waati bessana danddayiyoo?

9 Nu nagaraappe maarotaa demmiyoogaa. Nuuni nagaraappe simmiyaabanne haroode nagaraa oottennan agganawu baaxetiyaaba gidikko, Yihoowa aaro kehatettaappe denddidaagan maarotaa demmoos. (1 Yohaannisa 1:8, 9 nabbaba.) Xoossaa maarotay nuuni a galatanaadaaninne bonchanaadan denttettana bessees. PHawuloosi ba mala tiyettidaageetuyyo hagaadan giis: “I nuna xumaa wolqqaappe ashshidi, ba siiqiyo Na7aa kawotettaakko pinttiis. Qassi i ba Na7an nuna wozidi, nu nagaraa atto giis.” (Qol. 1:13, 14) Nu nagaraappe maarotaa demmiyoogee maalaalissiya hara daro anjjuwaa demissees.

10. Xoossaa aaro kehatettaappe denddidaagan nuuni ay demmiyoo?

10 Xoossaara sigan deˈiyoogaa. Nuuni nagarancha gidiyo gishshawu, yelettiyo wodeppekka doommidi Xoossaa morkke. PHawuloosi, “Nuuni Xoossaara kase morkke; shin a Na7aa haiquwan aara sigettida” yaagiis. (Roo. 5:10) Hegaadan sigettiyoogee Xoossaara saruwan deˈanaadan oottees. PHawuloosi he gita maatay Yihoowa aaro kehatettaara gayttidaba gidiyoogaa hagaadan giidi qonccissiis: “Nuuni [ayyaanan tiyettida Kiristtoosa ishantti] ammanuwan xillidoogan, nu Godaa Yesuus Kiristtoosa baggaara nuuyyo Xoossaara sarotettai de7ees; qassi i nuna ha77i nuuni de7iyo Xoossaa aaro kehatettaa giddo ammanuwan ehiis.” (Roo. 5:1, 2) Hegee tumakka gita anjjo!

Xoossaa aaro kehatettay qonccido ogiyaa: Mishiraachuwaa siyiyo maataa (Mentto 11 xeella)

11. Tiyettidaageeti ‘hara dorssati’ xillo gidanaadan waati maaddiyoonaa?

11 Xoossaa sinttan xillo gidiyoogaa. Nuuni ubbay nagarancha. SHin “eranchchati,” woy tiyettidaageetuppe attidaageeti ‘darota xillotettaa ogiyaa kaalettanaagaa’ hananabaa yootiya Daaneeli kasetidi yootiis. (Daaneela 12:3 nabbaba.) Eti sabbakiyoonne tamaarissiyo oosuwan miilooniyan qoodettiya ‘hara dorssati’ Yihoowa sinttan xillo gididi qoodettanaadan oottidosona. (Yoh. 10:16) Gidikkokka, hagee ubbay hanana danddayidoy Yihoowa aaro kehatettaana. PHawuloosi, “Eti Xoossai immiyo aaro kehatettan, banttana woziya Kiristtoos Yesuusa baggaara coo xillidosona” yaagiis.—Roo. 3:23, 24.

Woosaa maataa (Mentto 12 xeella)

12. Woosay Xoossaa aaro kehatettaara waani gayttii?

12 Woosan Xoossaa araataakko shiiqiyoogaa. Yihooway ba aaro kehatettan nuuni a araataakko woosan shiiqanaadan oottidi anjjiis. PHawuloosi Yihoowa araatay  “aaro kehatettai de7iyoosaa” gidiyoogaa yootiis; qassi nuuni “yayyennan” yaa shiiqanaadan minttettiis. (Ibr. 4:16b) Yihooway he maataa nuuyyo ba Naˈaa baggaara immiis; qassi “a ammaniyo ammanuwan ammanettidi, ainne yayyennan Xoossaa sintti aadhdhanau danddayoos.” (Efi. 3:12) Ay wodenne Yihoowakko woosan shiiqiyoogee a aaro kehatettaa loytti bessiyaaba.

Koshshiyo wodiyan demmiyo maaduwaa (Mentto 13 xeella)

13. Xoossaa aaro kehatettay ‘koshshiyo wodiyan’ nuna waati maaddii?

13 Koshshiyo wodiyan maaduwaa demmiyoogaa. PHawuloosi nuussi “koshshiyo wode maaddiya maarotettaa ekkanaunne aaro kehatettaa demmanau” nuuni Yihoowakko woosan shiiqanaadan minttettiis. (Ibr. 4:16a) Nu deˈuwan keehi metiyaabay gakkiyo wode, ba kehatettan nuna maaddana mala Yihoowa woosan oychana danddayoos. Hegee nuuyyo bessenna maata gidikkonne, Yihooway nu woosaa darotoo nu mala Kiristtaanetu baggaara zaarees. “Hegaa gishshau, nuuni xalidi, ‘Godai tana maaddiyaagaa; taani yayyikke. Asi tana ai oottii?’ yaagoos.”—Ibr. 13:6.

14. Yihoowa aaro kehatettay nuna waati maaddii?

14 Minttettuwaa demmiyoogaa. Yihoowa aaro kehatettaappe denddidaagan nuuni demmiyo gita anjjoy unˈˈettida wozanaa minttettiyoogaa. (Maz. 51:17) Yedetay gakkiiddi deˈiyo Tasalonqqe Kiristtaanetuyyo PHawuloosi hagaadan giis: “Nu Godai Yesuus Kiristtoosi ba huuphen qassi Xoossai, nu Aawai nuna siiqidi, ba aaro kehatettan nuuyyo merinaa danddayaanne sinttappe ekkana giyo lo77o ufaissaa immidaagee, inttena minttetto.” (2 Tas. 2:16, 17) Yihooway nuna siiqiyoogaanne nuuyyo qoppiyoogaa eriyoogee ay keena minttettiyaabee!

15. Xoossaa aaro kehatettay nuuyyo ayba hidootay deˈanaadan oottidee?

15 Merinaa deˈuwaa hidootaa. Nuuni nagarancha  gidiyo gishshawu, Yihooway maaddennaakko nuuyyo hidooti deˈenna. (Mazamure 49:7, 8 nabbaba.) SHin Yihooway nuuyyo keehi ufayssiya hidootaa immiis. Yesuusi bana kaalliyaageeta, “Ta Aawai koyiyoogee hagaa; tana Na7aa be7idi, ammaniya ubbati merinaa de7uwaa ekkana” yaagiis. (Yoh. 6:40) Ee, merinaa deˈuwaa hidootay Xoossay ba aaro kehatettan immido gita imota. PHawuloosi hegaa loytti akeekido gishshawu, “Xoossai asa ubbaa ashshiya ba aaro kehatettaa qonccissiis” yaagiis.—Tii. 2:11.

XOOSSAA AARO KEHATETTAA TOOCHOPPA

16. Koyro xeetu layttan issi issi Kiristtaaneti Xoossaa aaro kehatettaa toochiyoogaa waati bessidonaa?

16 Yihoowa aaro kehatettay nuuyyo daro anjjuwaa demissiyaaba gidikkokka, nuuni a aaro kehatettaa toochidi nagaraa oottanawu qoppana bessenna. Koyro xeetu layttan deˈida issi issi Kiristtaaneti ‘Xoossaa aaro kehatettaa shaaramuxatettawu’ gaaso oottidosona. (Yih. 4) He ammanettibeenna Kiristtaaneti nagaraa oottana danddayiyaabadaaninne Xoossay etawu atto gaanaadan oychana danddayiyaabadan qoppennan aggokkona. Ubba eti gubaaˈiyan deˈiya haratikka etaagaadan nagaraa oottanaadan denttettanawu malidosona. Ha wodiyankka, hegaadan oottiya asi ‘Xoossaa aaro kehatettaa cayees.’—Ibr. 10:29.

17. PHeexiroosi yootido wolqqaama zoree aybee?

17 Ha wodiyan, Seexaanay issi issi Kiristtaaneti nagaraa oottikko Yihooway bantta nagaraa sohuwaara atto gees giidi qoppanaadan oottiyoogan cimmees. Yihooway bantta nagaraappe simmiyaageetuyyo atto gaanawu koyiyoogee tuma; shin i nuuni nagaraa oottanaadan denttettiyaabaa minnidi eqettanaadan koyees. PHeexiroosi hagaadan giidi xaafanaadan i denttettiis: “Ta siiqotoo, intte hegaa eriyo gishshau, makkalanchchatu balan cimettidi, wora beenna malanne, qassi minnidi de7iyo sohuwaappe kunddenna mala naagettite. SHin intte nu Godaa, nuna ashshiya Yesuus Kiristtoosa aaro kehatettaaninne eratettan diccite.”—2 PHe. 3:17, 18.

AARO KEHATETTAY OOTTIYO MAATAA DEMISSEES

18. Yihoowa aaro kehatettay nuuyyo demissiyo maatay aybee?

18 Nuuni Xoossaa aaro kehatettaa nashshidi ekkidoogan keehi ufayttoos. He imotaa Xoossaa bonchanawunne harata maaddanawu goˈettana bessees. Waatidi? PHawuloosi hagaadan giis: “Xoossai nuuyyo immido aaro kehatettan dumma dumma imoi de7ees; nu imoi . . . oottiyoobaa gidikko, he oosuwan minnanau bessees; tamaarissiyoobaa gidikko, he tamaarissuwan minnanau bessees. Harata minttettiyoobaa gidikko, he aani minnanau bessees; . . . haratuyyo kehiya urai ufaissan kehanau bessees.” (Roo. 12:6-8) Yihooway ba aaro kehatettaa nuussi bessidoogee nuuni minnidi haggaazanaadan, harata Geeshsha Maxaafaa tamaarissanaadan, nu mala Kiristtaaneta minttettanaadaaninne asi nuna naaqqiyo wode atto gaanaadan denttettana bessees.

19. Nuuyyo imettida ay maataabaa kaalliya huuphe yohuwan beˈanee?

19 Xoossaa gita siiquwaa nashshidi ekkiyaageeta gidiyoogee, “Xoossaa aaro kehatettaa wonggeliyaa mishiraachchuwaa markkattiyoogaa polanau” nuna denttettana koshshees. (Oos. 20:24) Ha gita maataabaa kaalliya huuphe yohuwan aahuwan beˈana.