Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  July 2016

Nabbabiyaageetu Oyshaa

Nabbabiyaageetu Oyshaa

Hizqqeela shemppo 37n odettida, naaˈˈu gatimata issippe gattiyoogee aybiyyo leemisoo?

Israaˈeelati Hidootaa Biittaa zaaretti guyye simmidi issippetettan deˈanaagaa qonccissiya ufayssiya hidootaa Yihooway Hizqqeelawu yootiis. He hiraagay wurssetta gallassatun Xoossaa asaa giddonkka issippetettay deˈanaagaa bessiyaaba.

Yihooway hananabaa yootiya Hizqqeeli naaˈˈu gatimatu bolli xaafanaadan yootiis. I issi gatimaa bolli “Hagee Yihudaagaanne aara de7iya Israa7eela asaagaa,” qassi haraa bolli “Hagee Efireemaagaa; ikka qassi Yooseefaagaanne aara de7iya Israa7eela asaagaa” yaagidi xaafana. He naaˈˈu gatimati Hizqqeela kushiyan “issi gatima” gidana.Hiz. 37:15-17.

“Efireemi” aybiyyo leemisoo? Huuphessa tammu zaretu kawotettaa koyro kawoy Iyorbbaami, guyyeppe wolqqaama gidida Efireema zare. (Zaa. 33:13, 17; 1 Kaw. 11:26) Ha zaree Yooseefa naˈaa Efireema yara. (Qoo. 1:32, 33) Yooseefa aaway Yaaqoobi hara naatuppe a dummayidi anjjiis. Hegaa gishshawu, tammu zaretu kawotettaa leemiso gidida gatimay “Efireemaagaa” geetettidoogee bessiyaaba. Huuphessa Israaˈeela kawotettaa Asooreti 740n K.K. omooddidosona; Hizqqeeli he naaˈˈu gatimatubaa hiraagaa xaafidoy hegaappe daro wodee aadhiina. (2 Kaw. 17:6) Hegaa gishshawu, he wode Israaˈeelatuppe dariya baggay, Asooreta xoonida Baabloona Haaruwan ubbasan laalettidi deˈees.

Tohossa naaˈˈu zaretu kawotettaanne geella huuphessa kawotettaappe attidaageeta 607n K.K., Baabilooneti omooddidosona. Yihudaa zare gidida kawoti ha naaˈˈu zareta haaridosona; qassi qeeseti Yerusalaamen deˈiya beeta maqidasiyan oottiyo gishshawu Yihudan deˈoosona. (2 Odi. 11:13, 14; 34:30) Hegaa gishshawu, ha naaˈˈu zaretu kawotettay ‘Yihudaa’ gatiman leemisettidoogee bessiyaaba.

Leemiso gidida ha naaˈˈu gatimati awude issippe gayttidonaa? Israaˈeelati beeta maqidasiyaa zaarettidi keexxanawu 537n K.K. Yerusalaame simmido wode. Naaˈˈu zerettaa kawotettaaninne tammu zerettaa kawotettan deˈiya amarida asati omoodduwaappe simmidi, zaarettidi issippetettaa medhidosona. Israaˈeela naati zaarettidi shaahettokkona. (Hiz. 37:21, 22) Eti zaarettidi Yihoowayyo issippe goynnidosona. Israaˈeelati issippetettaa medhanaagaa hananabaa yootiya Isiyaasikka Ermmaasikka kasetidi yootidosona.Isi. 11:12, 13; Erm. 31:1, 6, 31.

Tumu goynuwaa xeelliyaagan ha hiraagan qonccida keehippe koshshiya tumay aybee? Hegee, Yihooway bawu goynniyaageeti “issuwaa gidana” mala oottanaagaa yootidoogaa. (Hiz. 37:18, 19) Eti issuwaa gidanaagaa yootido qaalay nu wodiyan polettidee? Ee, polettiis. Koyro, Xoossaa asay zaarettidi loddan loddan darajjayettidonne issippetettaa medhido, 1919n he hiraagay polettiyoogaa doommiis. Seexaanay eti muleera shaahettanaadan oottanawu baaxetiis; shin polettibeenna.

He wode, zaarettidi issuwaa gididaageetuppe daroti Yesuusaara saluwan kawonne qeese gidanawu hidootiyaageeta. (Ajj. 20:6) Eti leemiso hanotan Yihudaa gatimaa mala. Giddoppe attin, wodeppe guyyiyan, saˈan deˈanawu hidootiya daroti ayyaanaaban Ayhuda gididaageetuura issippetettaa medhiyoogaa doommidosona. (Zak. 8:23) Eti Yooseefa gatimaa mala; qassi Kiristtoosaara haaranawu hidootokkona.

Ha wodiyan ha naaˈˈu citati, hiraagan ‘ta ashkkaraa Daawita’ geetettida, issi Kawuwaa, Yesuus Kiristtoosa kaaletuwan issippetettan oottoosona. (Hiz. 37:24, 25) Yesuusi bana kaalliya ubbay “issuwaa gidana mala” woossiis; hegee ‘A Aaway a giddon deˈiyoogaadan qassi ikka ba Aawaa giddon deˈiyoogaadaana.’ * (Yoh. 17:20, 21) Qassi Yesuusi ayyaanan tiyettida ba amarida wudee ‘hara dorssatuura’ ‘issi wude’ gidanaagaa kasetidi yootiis. Eta ubbaa “heemmiyaageekka issuwaa gidana.” (Yoh. 10:16) Yesuusi yootidobay, sinttappe eta hidootay ayba gidikkokka ha wodiyan deˈiya Yihoowa asaa giddon deˈiya ayyaanaabaa issippetettaa loytti qonccissees.

^ MENT. 6 Yesuusi ba yuussawu malaata gidiya leemisuwaa kaseti yootido wode, kasiyaa kaallidi hananabaa yootiis. Koyro, sintta xeera gididi oottiya, ayyaanan tiyettida amarida ishanttu cita gidana ‘ammanettida wozannaama ashkkaraabaa’ yootiis. (Maa. 24:45-47) Kaallidi, saluwan deˈanawu hidootiya ubbatuyyo haniya leemisuwaa yootiis. (Maa. 25:1-30) Wurssettan, Kiristtoosa ishantta maaddanawu deˈiya, saˈan deˈanawu hidootiya asatubaa yootiis. (Maa. 25:31-46) Hegaadan, Hizqqeela hiraagan odettidabay koyrottidi saluwan deˈanawu hidootiyaageetuura gayttidaagan ha wodiyan hananabaa qonccissees. Tammu zerettaa kawotettay saˈan deˈanawu hidootiyaageetuyyo darotoo leemiso gidana xayikkokka, ha hiraagan odettida issippetettay saˈan deˈanawu hidootiyaageetu giddooninne saluwan deˈanawu hidootiyaageetu giddon deˈiya issippetettaa hassayanawu maaddees.