Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  Isiine 2017

“Ne Halchchuwaa Ubbaa Polo”

“Ne Halchchuwaa Ubbaa Polo”

“GODAN ufaitta; i neeyyo ne wozanaa amuwaa immana.”MAZ. 37:4.

MAZAMURE: 135, 81

1. Yelaga uri sinttanaabaa ay kuuyana bessii, shin keehi hirggana koshshennay aybissee? (Doomettan deˈiya misiliyaa xeella.)

YELAGATOO, manddaranaappe kase biyoosaa halchana koshshiyoogaa akeekennan aggekketa. Deˈoy manddaraa mala; qassi intte baanasaa halchana koshshiyoy yelagatettaana. Halchiyoogee metana danddayees. Hitero giyo naˈiyaa, “Deˈo laytta ubban oottana bessiyaabaa kuuyiyoogee yashshiyaaba” yaagaasu. SHin yayyoppa. Yihooway ba asawu, “Taani ne Xoossaa gidiyo gishshau dagammoppa. Taani nena minttana; qassi taani nena maaddana” gees.—Isi. 41:10.

2. Neeni sinttappe ufayttanaadan oottiyaabaa halchanaadan Yihooway koyiyoogaa aybin eray?

2 Yihooway neeni sinttanaabaa eratettan halchanaadan minttettees. (Era. 12:1; Maa. 6:20) Neeni ufayttanaadan i koyees. I medhido, beˈanawu, siyanawunne maanawu ufayssiyaabay hegaa bessees. I nuussi qoppiyoogaanne nuuni keehi ufayssiya deˈo deˈanaadan tamaarissiyoogaakka akeeka. I ba zoriyaa siyibeennaageeta, ‘Taani dosennabaa doorideta. Hegaa gishshawu, beˈite, ta ashkkarati ufayttana; shin intte yeellatana. Beˈite, ta ashkkarati wozanan ufaittidi yexxana’ giis. (Isi. 65:12-14) Yihooway ba asay loˈˈobaa kuuyiyo wode bonchettees.—Lee. 27:11.

NEENI UFAYTTANAADAN OOTTIYA HALCHUWAA

3. Yihooway neeni ay halchanaadan koyii?

3 Yihooway neeni ay halchanaadan koyii? I asay a eriyoogaaninne  ayyo ammanettidi haggaaziyoogan ufayttanaadan oottidi medhiis. (Maz. 128:1; Maa. 5:3) SHin i mehiyaa hegaadan medhibeenna; mehee mees, uyeesinne yeleesippe attin, harabaa erenna. SHin mehiyaappe dumma hanotan, neeni issibaa halchada ufayttanaadan Yihooway koyees. Nena medhidaagee ‘siiqo Xoossaa,’ ‘ufayttiya Xoossaa,’ qassi asaa ‘ba leemisuwan medhidaagaa.’ (2 Qor. 13:11; 1 Xim. 1:11, NW; Doo. 1:27) Neeni siiqiya nu Xoossaa milatiyo wode ufayttana. “Ekkiyaagaappe immiyaagee anjjettidaagaa,” woy ufayttiyaagaa gidiyoogaa ne deˈuwan beˈadii? (Oos. 20:35) Ay asinne immiyoogan ufayttana. Neenikka haratanne Xoossaa siiqiyoogaa bessiyaabaa halchanaadan Yihooway koyees.—Maatiyoosa 22:36-39 nabbaba.

4, 5. Yesuusa ufayssiday aybee?

4 Yesuusi yelagatuyyo loˈˈo leemiso gidiyaabaa oottiis. I kaaˈiiddi diccidoogee erettidaagaa. Xoossaa Qaalay, “Miiccanaukka wodee de7ees. . . . qassi ufaittidi yexxanaukka wodee de7ees” yaagees. (Era. 3:4) Yesuusi Xoossaa Qaalaa xannaˈidoogee i Yihoowakko shiiqanaadan maaddiis. Ayyo layttay 12 gidiyo wode, ayyaanaabaara gayttidaagan “i immiyo era zaaruwan” beeta maqidasiyan tamaarissiyaageeti garamettidosona.—Luq. 2:42, 46, 47.

5 Yesuusi gitatiyo wode, a ufayssiday Xoossay appe koyiyoobaa oottidoogaa. Leemisuwawu, Xoossay i ‘hiyyeesaassi loˈˈo mishiraachuwaa yootanaadaaninne qooqeta’ pattanaadan koyiis. (Luq. 4:18, 19) “Taani neeni koyiyoogaa oottanau dosais” giya Mazamure 40:8 qofay Yesuusawu siyettiyaabaa qonccissees. I ba Aawaabaa asaa tamaarissiyoogan ufayttiis. (Luqaasa 10:21 nabbaba.) I issitoo, tumu goynuwaabaa issi maccaaseeyyo tamaarissi simmidi, ba erissiyo ashkkaratuyyo, “Ta qumai tana kiittidaagee koyiyoobaa oottanaagaanne a oosuwaa polanaagaa” yaagiis. (Yoh. 4:31-34) Yesuusi Xoossaanne asaa siiqiyo gishshawu ufayttiis. Hegee nenakka ufayssana danddayees.

6. Neeni halchidobaa ayyaanaaban kaymidaageetuura haasayana koshshiyoy aybissee?

6 Daro Kiristtaaneti yelagatettan aqinye gidiyoogan ufayttidosona. Neeni halchidobaa etappe amaridaageetuura haasayana danddayay? “Zoretai xayikko, halchchidobai halettees; daro zoriyaageeti de7iyoosan halchchidobai polettees.” (Lee. 15:22) Ayyaanaaban kaymida ha asati neeni kumetta wodiyaa haggaaziyoogan ne deˈo laytta ubban maaddiyaabaa tamaaranaagaa yootana. Yesuusi saluwan deˈiyo wode, a Aaway a tamaarissiis; saˈan haggaaziyo wodekka i tamaariyoogaa aggibeenna. Leemisuwawu, i mishiraachuwaa yootidi asaa wozanaa denttettiyoogaaninne paacee gakkishinkka ammanettidi deˈiyoogan ufayttiis. (Isiyaasa 50:4 nabbaba; Ibr. 5:8; 12:2) Nena ufayssana danddayiya, kumetta wodiyaa haggaaziyo ogeta ane beˈa.

ERISSIYO ASHKKARA OOTTIYOOGEE AYBIPPENNE AADHIYA OOSO

7. Daro yelagati erissiyo ashkkara oottiyo oosuwan ufayttiyoy aybissee?

7 Yesuusi, “Biidi, asa ubbaa tana kaalliyaageeta oottite; . . . eta tamaarissite” yaagiis. (Maa. 28:19, 20) Neeni harata erissiyo ashkkara oottanawu halchikko, Xoossaa bonchissiyaanne aybippenne aaruwan nena ufayssiya oosuwaa oottaasa. Hara ay oosuwaadankka, he oosuwan qara gidanawu wodiyaa koshshees. Yelagatettan aqinye gidida Timoti matan hagaadan giis: “Kumetta wodiyaa haggaaziyoogee taani Yihoowa siiqiyoogaa bessiyaaba gidiyo gishshawu, hegaa dosays. Koyro, taani Geeshsha Maxaafaa xinaatiyaa doomissanawu danddayabeykke; shin guyyeppe hara  heeri ba simmada, issi agina xallan daro asaa xannaˈissiyoogaa doommaas. Etappe issoy Kawotettaa Addaraashaa yiyoogaa doommiis. Taani Machibeenna Ishati Loohiyo Timirtte Keettan * naaˈˈu aginawu tamaara simmada, hara heeran haggaazanaadan maddabettaas; yan oyddu asaa xannaˈissiyoogaa doommaas. Geeshsha ayyaanay taani xannaˈissiyo asatu deˈoy laamettanaadan oottiyoogaa akeekana danddayiyo gishshawu, asaa tamaarissiyoogaa dosays.”—1 Tas. 2:19.

8. Issi issi yelaga Kiristtaaneti daro asawu sabbakanawu ay oottidonaa?

8 Issi issi yelaga Kiristtaaneti hara qaalaa tamaaridosona. Leemisuwawu, Huuphessa Amarkkan deˈiya Jakobi hagaadan giis: “Tawu layttay laappuna gidiyo wode, tanaara tamaariyaageetuppe daroti Veetinaameppe yiidaageeta. Taani Yihoowabaa etawu yootanawu koyido gishshawu, eta qaalaa tamaaraas. Taani daro baggi, Inggilizetto Wochiyo Keelaa Veetinaame Wochiyo Keelaara geeddarssada tamaaraas. Nu heeran deˈiya, Veetinaame qaalan kaalettiyo gubaaˈiyan deˈiya ishanttuurakka laggetaas. Tawu layttay 18 gidiyo wode, aqinye gidaas. Guyyeppe, Machibeenna Ishati Loohiyo Timirtte Keettan tamaaraas. Hegee Veetinaame qaalan kaalettiyo citan taani haˈˈi aqinye gidada haggaaziyo wode keehi maaddiis; he citan taappe hara cimi baa. Veetinaame asati daroti taani eta qaalaa tamaarido gishshawu garamettoosona. Eti tana bantta soo shoobboosona; qassi darotoo eta Geeshsha Maxaafaa xannaˈissays. Etappe amaridaageeti xammaqettidosona.”—Oosuwaa 2:7, 8⁠ra gatta xeella.

9. Erissiyo ashkkara oottiyo oosoy nena waati maaddii?

9 Erissiyo ashkkara oottiyoogee neeni minna oottanaadan, loytta haasayanaadan, yayyennaadaaninne hiillancha gidanaadan maaddees. (Lee. 21:5; 2 Xim. 2:24) He oosoy neeni ammaniyoobaa Geeshsha Maxaafaappe waata qonccissanaakko tamaaranaadan maaddiyo gishshawu ufayssees. Neeni Yihoowaara issippe waata oottanaakkokka tamaaraasa.—1 Qor. 3:9.

10. Daro asay Geeshsha Maxaafaa xannaˈanawu koyenna heeran erissiyo ashkkara oottiyo oosuwan waana ufayttana danddayay?

10 Ne moottan deˈiya daroti tumaa siyanawu koyennaba gidikkokka, erissiyo ashkkara oottiyoogan ufayttana danddayaasa. He oosoy issippetettan oottiyooba. Wodeppe erissiyo ashkkara gidiya uraa demmiyay issi ishaa woy michiyo gidikkokka, he oosuwaa oottiday ubbaa gidiyo gishshawu issippe ufayttana. Leemisuwawu, Brandeni uddufun layttawu aqinye gididi haggaazido heeran Geeshsha Maxaafaa xannaˈiday amarida asa xalla. I hagaadan giis: “Taani sabbakiyoogaa dosiyoy Yihooway nuuni mishiraachuwaa sabbakanaadan koyiyo gishshataassa. Taani 12ntta kifiliyaa wurssosaara aqinye gidaas. Nu gubaaˈiyan deˈiya yelagata minttettays; qassi eti ayyaanaaban dicciyoogaa beˈada ufayttays. Taani Machibeenna Ishati Loohiyo Timirtte Keettan tamaara simmada, aqinye gidada hara heeran haggaazanaadan maddabettaas. He moottan taani xannaˈissin xammaqettida asi mule baawa; shin haratuyyo deˈees. SHin taani loytta haggaazanawu halchidoogan ufayttays.”—Era. 11:6.

NEENI HALCHIYOOBAY DEMISSIYOOBAA

11. Daro yelagati ufayttidi oottiyo geeshsha oosoti awugeetee?

11 Yihoowawu haggaaziyo daro ogee deˈees. Leemisuwawu, daro yelagati keexxiyo oosuwaa bantta dosan oottoosona.  Xeetan qoodettiya Kawotettaa Addaraashaa keexxana koshshees. Hegaa keexxiyoogee Xoossaa bonchissiyaanne nena ufayssiy geeshsha ooso. Hara geeshsha oosuwaadan, keexxiyo oosuwaakka haratuura oottiyoogee ufayssiyaaba. He oosoy neeni qohayaabaappe naagettanaadan, mino oosancha gidanaadaaninne aawatettay deˈiyoogeetuura hashetanaadan oottiyo gishshawu keexxiyo oosoykka maaddees.

Kumetta wodiyaa haggaaziyaageeti daro anjjuwaa demmana (Mentto 11-13 xeella)

12. Aqinye gididi haggaaziyoogee ayyaanaaban harabaa oottanaadan waati maaddana danddayii?

12 Kevina giyo ishay hagaadan giis: “Naatettaappe doommada, issi wode Yihoowawu kumetta wodiyawu haggaazanawu koyaas. Tawu layttay 19 gidiyo wode aqinye gidaas. Keexxiyo oosuwaa oottiya ishaara saaminttan amarida gallassaa oottada tawu koshshiyaabaa kunttaas. Qorqqoruwaa shociyoogaa, maskkootiyaanne penggiyaa gelissiyoogaa tamaaraas. Hariken giyo wolqqaama gotee qohiyo wode maaddiya citan gelada Kawotettaa Addaraashaanne ishanttu keettaa zaarettidi keexxiyo oosuwaa naaˈˈu layttaa oottaas. Tohossa Afirkkan keexxiyo oosoy deˈiyoogaa siyada, yaa baanawu oychin tana shoobbidosona. Afirkkan Kawotettaa Addaraashaa keexxanawu issisan amarida saaminttaa takkada, hara Addaraashaa keexxanawu bays. Keexxiyo oosuwaa tanaara citan oottiyaageeti tawu so asa mala. Nuuni issippe deˈoos, issippe xannaˈoos, qassi issippe oottoos. Taani biyoosan deˈiya ishanttuura saaminttan saaminttan sabbakiyoogan ufayttays. Taani naatettan halchidobay tana hagaa keenaa ufayssanaagaa he wode erabeykke.”

13. Beeteelen oottiyoogan yelagati waani ufayttiyoonaa?

13 Aqinye gididi oottida issoti issoti haˈˈi Beeteelen haggaazoosona. Beeteelen oottiyo ubbabay Yihoowassa gidiyo  gishshawu, yan oottiyoogee ufayssiyaaba. Beeteele keettaa asay ayyaanaabaa qumaa giigissiyoogan maaddees. Beeteele keettaa asaa yara gidida Destini hagaadan giis: “Taani kumetta wodiyaa haggaazanawu halchidoy tawu layttay uddufuna gidiyo wodiyaana; yaatada, 12ntta kifiliyaa wurssada aqinye gidaas. Issi layttanne baggaappe simmin, Beeteelen oottanaadan shoobettaas; yan attamiyo miishshan oottiyoogaa, qassi komppiyutere prograamiyaa oottiyoogaa tamaaraas. Beeteelen, kumetta saˈan erissiyo ashkkara oottiyo oosuwaa dichaabaa siyiyoogan ufayttays. Nuuni hagan oottiyoobay asay Yihoowakko shiiqanaadan maaddiyaaba gidiyo gishshawu, hagan oottiyoogaa dosays.”

NEENI AY HALCHUUTEE?

14. Kumetta wodiyaa haggaazuwaa doommanawu neeni ay oottana danddayay?

14 Kumetta wodiyaa haggaazanawu neeni waatana danddayay? Neeni Yihoowawu loytta oottanaadan maaddiya waannabay Kiristtaanetuppe koyettiya eeshshaa bessiyoogaa. Hegaa gishshawu, Xoossaa Qaalaa minnada xannaˈa, wotta denttada qoppa, qassi shiiquwan ne ammanuwaa qonccissa. Neeni biron tamaare gidada deˈayddakka, mishiraachuwaa sabbakanawu maaddiya eraanne hiillaa demmana danddayaasa. Asay ba qofaa yootanaadan hiillan oychiyoogaaninne eti yootiyoobaa siyiyoogan etawu qoppiyoogaa tamaaraasa. Kawotettaa Addaraashaa geeshshiyoonne giigissiyoogaa mala oosuwaa ne dosan oottana danddayaasa. Yihooway ba oosuwaa bantta huuphiyaa kawushshiyaanne bantta dosan oottiya asatun ootissees. (Mazamure 110:3 nabbaba; Oos. 6:1-3) Kiitettida PHawuloosi Ximootiyoosi banaara misoonaawe oosuwawu baanaadan shoobbidoy ‘ishantti abaa loyttidi markkattido’ gishshataassa.—Oos. 16:1-5.

15. Neeyyo koshshiyaabaa kunttanawu waana giigettana danddayay?

15 Kumetta wodiyaa haggaaziyaageetuppe daroti banttawu koshshiyaabaa kunttana bessees. (Oos. 18:2, 3) Ne heeran saaminttan amarida gallassaa oottiyo oosuwaa demmanawu maaddiya timirttiyaa guutta wodiyawu tamaaranawu halchana danddayaasa. Hegaabaa woradaa xomoosiyaagaanne ne woradan deˈiya aqinyeta zoriyaa oycha. Issi aqinyee oottana danddayiyoobaa eta oycha. Qassi Geeshsha Maxaafay, “Ne oottiyoobaa ubbaa hadaraa GODAAYYO imma; yaatikko, neeni halchchidobai polettana” gees.—Lee. 16:3; 20:18.

16. Neeni yelagatettan Yihoowawu loytta oottiyoogee sinttappe aawatettaa ekkanaadan waati maaddana danddayii?

16 Neeni hidootaa mintta ammanaadan Yihooway koyees. (1 Ximootiyoosa 6:18, 19 nabbaba.) Kumettaa wodiyaa haggaaziyo wode, neegaadan haggaaziyaageetuura erettaasa; hegee neeni kaymanaadan maaddees. Daroti yelagatettan Yihoowawu loytti oottidoogee aqo deˈuwan ufayttanaadankka maaddiis. Darotoo, aqo oyqqanaappe kase aqinye gididaageeti bantta aqo laggiyaara aqinye gididi issippe haggaazoosona.—Roo. 16:3, 4.

17, 18. Neeni halchiyoobay ne wozanan koyiyoobaara waani gayttii?

17 Mazamure 20:4y “[Yihooway] ne wozanaa amuwaa neeyyo immo; ne halchchuwaa ubbaa polo” yaagees. Neeni halchiyo wode, tumuppe oottanabaa qoppa. Yihooway ha wodiyan oottiyobaa, qassi hegaara gayttidaagan neeni oottanabaa qoppa. Yaatada, a ufayssiyaabaa oottanawu halcha.

18 Yihoowawu haggaaziyoogee a bonchissiyaaba gidiyo gishshawu, nena keehi ufayssana. Ee, “GODAN ufaitta; i neeyyo ne wozanaa amuwaa immana.”—Maz. 37:4.

^ MENT. 7 Ha timirtte keettay Kawotettaa Mishiraachuwaa Yootiyaageetu Timirtte Keettan laamettiis.