Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  Isiine 2017

Tumu Duretettaa Koya

Tumu Duretettaa Koya

“[Worddo] miishshan intte huuphessi lagge demmite.”—LUQ. 16:9.

MAZAMURE: 122, 129

1, 2. Ha Seexaanaa alamiyan amarida hiyyeesa asay muletoo deˈiyoy aybissee?

MIISHSHAARA gayttidaagan ha wodiyan hanotay keehi iita. Yelagati ooso demmanawu baaxetoosona; shin demmokkona. Daroti bantta shemppuwaa sheneho giidi dure biitti boosona. Hiyyeesatettay haray atto dure biittankka dariis. Duree yaa duretees, hiyyeesay qassi yaa manqqees. Ha alamiyan xeetaappe 1 kushe gidida keehi dure asatu aqoy attida 99 kushe asatu aquwaara lagge gidanaagaa mata wode oosettida xinaateti qonccissoosona. Amarida asawu bantta daro yeletawu gidiya miishshay deˈikkokka, biilooniyan qoodettiyaageeti keehi manqqo. Yesuusi, “Hiyyeesati ubba wode inttenaara de7oosona” yaagidi he azzanttiya tumaa qonccissiis. (Mar. 14:7) Issoti issoti keehi dure gididaashin harati qassi keehi hiyyeesa gididoy aybissee?

2 Miishshaara gayttida metoy Xoossaa Kawotettay yaana gakkanaashin giigennaagaa Yesuusi akeekiis. Seexaanaa alamee polotikaanne haymaanoote dirijjitiyaa, qassi Ajjuutaa 18:3n odettida ‘zalˈˈanchata,’ woykko yaaretiya zalˈˈe dirijjitiyaa xaaxi waaxi oyqqees. Xoossaa asay polotikaa allaalliyaaninne worddo haymaanotiyan mule gelenna; shin daroti Seexaanaa alamiyaa bagga gidida zalˈˈiyaa muleera aggibayana danddayokkona.

3. Ha huuphe yohuwan beˈana oyshati aybee?

3 Nuuni Kiristtaane gidiyo gishshawu, kaallidi deˈiya oyshata  oychiyoogan ha iita alamiyaa xeelliyaagan nu qofaa qoriyoogee loˈˈo: ‘Ta aquwaa Xoossawu ammanettiyoogaa bessanawu waata goˈettana danddayiyaanaa? Zalˈˈiyan muuhettennan waana deˈana danddayiyaanaa? Metiya ha alamiyan Xoossaa asay ba kumetta wozanaappe Yihoowan ammanettiyoogaa bessiyaabay aybee?’

AMMANETTIBEENNA SUNTTAA LEEMISUWAA

4, 5. (a) Yesuusi leemisuwan yootido sunttaa bolli gakkidabay aybee? (b) Yesuusi bana kaalliyaageeta woygi zoridee?

4 Luqaasa 16:1-9 nabbaba. Ammanettibeenna sunttaabaa Yesuusi yootido leemisoy keehi qoppana koshshiyaaba. Asay he sunttay ba godaa miishshaa mooriis giidi motin, i ba maataappe wodhiyo wode maaddiya ‘laggeta demmanawu’ “cinccatettan” issibaa oottiis. * SHin Yesuusi ba erissiyo ashkkarati ha Seexaanaa alamiyan metuwaappe attanawu giidi worddotanaadan minttettibeennaagee qoncce. Ubba i hegee ‘ha saˈaa asaa’ eeshsha gidiyoogaa qonccissiis; shin i he leemisuwaa yootidoy gitabaa tamaarissanaassa.

5 He sunttay metootidoogaadan, Yesuusi bana kaalliya daroti ha iita alamiyan banttawu koshshiyaabaa demmanawu metootanaagaa akeekiis. Yaatiyo gishshawu, i eta hagaadan giidi zoriis: “worddo miishshai wuriyo wode, merinau wurenna keettan inttena eti [Yihoowaynne Yesuusi] mokkana mala, he miishshan intte huuphessi lagge demmite.” Yesuusi zoridobaappe ay tamaarana danddayiyoo?

6. Ha wodiyaa zalˈˈee Xoossay koyro halchidoba gidennaagaa waati eriyoo?

6 Yesuusi hegaa “worddo” miishshaa giidoy aybissakko yootibeenna; shin zalˈˈee Xoossay koyro halchidoba gidennaagaa Geeshsha Maxaafay yootees. Yihooway Addaameyyoonne Hewaaniyyo koshshiyaabaa ubbaa Edenen palahissidi immiis. (Doo. 2:15, 16) Koyro xeetu layttan deˈiya, ayyanan tiyettida Kiristtaanetuyyo Yihooway ba geeshsha ayyaanaa immido wode, “eta mehee ubbai issippe de7iyoorippe attin, baassi de7idabaa ooninne babaa gibeenna.” (Oos. 4:32) Hananabaa yootiya Isiyaasi asa ubbay miishsha qanxxennan saˈan deˈiyaabaa goˈettiyo wodiyaabaa kasetidi yootiis. (Isi. 25:6-9; 65:21, 22) SHin hegee gakkanaashin, Yesuusa kaalliyaageeti Xoossaa ufayssiiddi ha alamiyaa ‘worddo miishshan’ banttawu koshshiyaabaa kunttanawu ‘cinccana’ bessees.

HA SAˈAA MIISHSHAA ERATETTAN GOˈETTIYOOGAA

7. Luqaasa 16:10-13n deˈiya zoree aybee?

7 Luqaasa 16:10-13 nabbaba. Leemisuwan qonccida sunttay laggeta demmanawu koyidoy ba goˈˈaassa. SHin, Yesuusi bana kaalliyaageeti bantta xallaa siiqennan saluwan banttawu dabbo gidiya ura demmanaadan zoriis. He leemisuwaappe kaallidi deˈiya qofay ‘worddo miishshaa’ woy aquwaa Xoossawu ammanettiyoogaara gattidi yootees. Nuussi he miishshay deˈiyaaba gidikko, Xoossawu ‘ammanettiyoogaa’ bessiya ogiyan hegaa goˈettana koshshiyoogaa Yesuusi yootiis. Waatidi?

8, 9. Issoti issoti ammanettiyoogaa bessiya ogiyan worddo miishshaa waati goˈettidaakko yoota.

8 Miishshaara gayttidaagan ammanettiyoogaa bessiyo ogiyaappe issoy Yesuusi kasetidi yootido sabbakiyo oosuwaa nu aquwan maaddiyoogaa. (Maa. 24:14) Hindden deˈiya issi guutta naˈiyaa qeeri saaxiniyan daro wodiyawu santtiyaa yeggawusu; ubba a bawu ashanguluutiyaa shammiyo miishshaakka hegan yeggaasu. He saaxinee kumiyo wode, a he miishshaa sabbakiyo oosuwawu  goˈettanaadan immaasu. Hindden deˈiya issi ishawu kokkonaatiyaa giyo mitta ayfiyaa gadee deˈees; I Malayalama qaalan xuufiyaa birshshiyo biiroy kokkonaatiyaa shammiyoogaa eridi, i miishshaa immiyoogaappe he miitta ayfiyaa immiyoogee loˈˈo gidiyoogaa akeekidi daro kokkonaatiyaa ayfiyaa he biiruwawu efees. Hegee eratetta. Hegaadankka, Giriiken deˈiya ishantti wogaraa zaytiyaa, pilaanne hara kattaa Beeteele keettawu ubbatoo immoosona.

9 Siri Lankka biittaappe kare biitti biida issi ishay, Siri Lankkan deˈiya ba keettaa gubaaˈe shiiquwawunne gita shiiquwawu goˈettanaadan, qassi kumetta wodiyaa haggaaziyaageeti deˈanaadan immiis. He ishay hegaadan oottanawu miishshaara gayttidaagan ba goˈˈaa aggibayiis; shin i yaatidoogee he biittan deˈiya hiyyeesa ishantta keehi maaddiis. Sabbakennaadan digettido issi biittan ishantti bantta keettaa Kawotettaa Addaraashadan goˈettanaadan immidosona; yaatidoogee daro aqinyetinne harati miishsha qanxxennan shiiqiyoosaa demmanaadan maaddiis.

10. Nuuni kehatettan immiyo wode demmiyo issi issi anjjoti aybee?

10 Qommoora beˈido leemisoti Xoossaa asay asatettaa aquwaa ‘daro guuttaban ammanettiyoogaa’ bessiya ogiyan waati goˈettiyaakko qonccissees; ayyaanaabaa duretettaara gatti xeelliyo wode hegee darin goˈennaba. (Luq. 16:10) Yihoowa dabbo gidida he asati hegaadan bantta goˈˈaa aggi bayidoogan etawu aybi siyettii? Kehiyoogee “tumu” duretettaa demissiyoogaa eti akeekidosona. (Luq. 16:11) Issi michiyaa Kawotettaa oosuwaa ubbatoo miishshan maaddawusu. Keha gidiyoogee a kase hana erennaba amarida layttaa giddon hananaadan maaddidoogaa yootaasu. A hagaadan gaasu: “Taani miishshaa immiyoogan kaseegaappe kehiyo wode harabankka asawu kaseegaappe aaruwan kehiyoogaa akeekaas. Taani kaseegaappe aaruwan asawu atto gays, etabaa danddayays, qassi zoriyaa siyaysinne azzanttiyaabaakka genccays.” Kehiyoogee ayyaanaaban dureyiyoogaa daroti akeekidosona.—Maz. 112:5; Lee. 22:9.

11. (a) Dosan immiyoogee nuuni ‘cincca’ gidiyoogaa waati bessii? (b) Ha wodiyan Yihoowa dirijjitee ay oottii? (Doomettan deˈiya misiliyaa xeella.)

11 Kawotettaabaa oosuwaa maaddanawu asatettaabaa aquwaa goˈettiyoogan ‘cincca’ gidiyoogaa harabankka bessoos. Hegee nuuyyo deˈiyaaban harata goˈˈiyaabaa oottanaadan maaddees. Asatettaabaa aqoy etawu deˈikkokka, kumetta wodiyaa haggaazana woy sabbakanawu kare biitti baana danddayennaageeti eti immiyo miishshay harata bantta haggaazuwan goˈˈiyoogaa eridi ufayttana danddayoosona. (Lee. 19:17) Nuuni dosan immiyo miishshay ayyaanaabaa oosoy darin oosettiyo hiyyeesa biittatussi xuufiyaa gattanawunne sabbakiyo oosuwawu maaddees. Daro layttawu, Kongo, Madagaskkaarenne, Ruwandda mala biittatun issi Geeshsha Maxaafaa shammiyo waagay issi uri saaminttan woy aginan oottidi demmiyo miishshaara issi lagge gidiyo gishshawu, ishantti darotoo bantta so asawu kattaa shammiyoogaappenne Geeshsha Maxaafaa shammiyoogaappe  issuwaa doorana koshshees. Asay oosuwaa maaddanawu immiyo miishshaa Yihoowa dirijjitee maara goˈettiyo gishshawu, Geeshsha Maxaafay birshshettidinne attamettidi Yihoowa Markkatu ubbawu, qassi ayyaanaabaa eranawu koyiya Geeshsha Maxaafaa xinaatetuyyo gakkees. (2 Qoronttoosa 8:13-15 nabbaba.) Hegaa gishshawu, immiyaageetikka ekkiyaageetikka Yihoowa dabbo gidana danddayoosona.

ZALˈˈIYAN MUUHETTENNAN WAANIDI DEˈANA DANDDAYIYOO?

12. Abrahaami Xoossan ammanettiyoogaa waati bessidee?

12 Yihoowa dabbo gidana danddayiyo hara ogee zalˈˈiyan muuhettennan deˈiyoogan nu aquwan “tumu” duretettaa koyiyoogaa. Mino ammanoy deˈiyo Abrahaami dunkkaaniyan deˈidi Yihoowa dabbo gidanawu dure gidida Uura biittaappe kiyidi baanawu eeno giis. (Ibr. 11:8-10) I tumu duretettawu Pultto gidida Xoossaakko ubbatoo xeelliis; I asatettaa aquwan gidennan ubbatoo Yihoowan ammanettiis. (Doo. 14:22, 23) Yesuusi dure gidida yelaga bitaniyaa, “Neeni polida asa gidanau koyikko, baada neeyyo de7iyaabaa baizzada, he miishshaa hiyyeesau imma; neeni saluwan duretana; yaatada yaada tana kaalla” yaagidi hegaa mala ammanuwaa bessanaadan minttettiis. (Maa. 19:21) He bitaniyawu Abrahaamaagaa mala ammanoy baawa; shin Xoossan ammanettiya hara asati deˈoosona.

13. (a) PHawuloosi Ximootiyoosa woygi zoridee? (b) He zoriyaa ha wodiyan waati oosuwan peeshshana danddayiyoo?

13 Ximootiyoosi mino ammanoy deˈiyo asa. PHawuloosi Ximootiyoosa ‘Yesuus Kiristtoosayyo ammanettida wotaaddara’ gi simmidi, hagaadan giidi zoriis: “Olaa biya wotaaddarai ba halaqaa ufaissanau, wotaaddara gidenna asai oottiyo oosuwan walahettenna.” (2 Xim. 2:3, 4) Kumetta wodiyaa haggaaziya issi miilooneppe dariya ishanttanne michontta gujjin, ha wodiyan Yesuusa kaalliyaageeti PHawuloosa zoriyaa oosuwan peeshshanawu banttawu danddayettida ubbabaa oottoosona. Ha yaaretiya alamiyan issibaa shammanaadan odettiya erissota eti eqettoosona, qassi “tal77i ekkidaagee tal77iyau immidaagau aille gidees” giya Geeshsha Maxaafaa maaraa hassayoosona. (Lee. 22:7) Nuuni nu wodiyaanne wolqqa ubbaa ha alamiyaaban wurssikko Seexaanay keehi ufayttees. Nuuni kuuyiyo issi issibay miishshaara gayttidaagan nuna daro layttawu acoyana danddayees. Issi issi asay keettaa keexxanawu, kaamiyaa shammanawu, xoqqa timirttiyaa tamaaranawu woy bullachaa bullachanawukka daro miishshaa talˈˈees. Daro aquwaa shiishshennan, qassi acotennaaninne daro miishshaa kessennan deˈiyoogan, nuuni ha alamiyawu gidennan, Xoossawu haarettiyoogaa bessoos; hegee cinccatetta.—1 Xim. 6:10.

14. Nuuni waatanawu murttana koshshii? Leemisuwaa yoota.

14 Daro aquwaa shiishshennan deˈanawu, nuuni Xoossaa Kawotettaa sinttayana koshshees. Issi azinawunne macheeyyo daro woriyaa demissiya gita zalˈˈe dirijjitee deˈees. SHin eti kumetta wodiyaa haggaazuwaa zaarettidi doommanawu koyido gishshawu, bantta dirijjitiyaa, markkabiyaanne hara miishshata bayzzidosona. Yaatidi, Niyoorkken, Warwik giyoosan waanna biiruwaa keexxiyo oosuwaa bantta dosan maaddidosona. He azinaynne machiyaa Warwiken keexxiyo oosuwaa oottida azinaa aawaaranne aayeera Beeteelen amarida saaminttaa oottidoogee, qassi bantta naˈeeranne i azinaara Beeteelen oottidoogee etawu gita anjjo. Amarkkan Kolorado giyo kataman deˈiya, aqinyiyaa bankke keettan saaminttan amarida gallassa xallawu oottiyo oosuwaa demmaasu. O ootissiyaageeti i oosuwan keehi ufayttido gishshawu, kaseegaappe heezzu kushe damoozaa  qanxxin a kumetta wodiyaa oottanaadan oychidosona. SHin he oosoy a kaseegaadan haggaazennaadan digganaagaa erada hegaadan oottanawu ixxis gaasu. Yihoowa ashkkarati bantta goˈˈaa aggibayiyoogaa bessiya daro leemisotuppe hageeti amaridaageeta. Kawotettaabaa sinttayanawu hegaadan murttiyoogee nuuni Xoossaara deˈiya nu dabbotaanne ayyaanaabaa aquwaa asatettaa aquwaappe aattidi xeelliyoogaa bessees.

HA ALAMIYAA MIISHSHAY WURIYO WODE

15. Ubbaappe aadhiya ufayssaa demissiya duretettay awugee?

15 Issi uri asatettan duretiyoogee Xoossay a anjjidoogaa bessiyaaba gidenna. Yihooway ‘loˈˈo oosuwan duretidaageeta’ anjjees. (1 Ximootiyoosa 6:17-19 nabbaba.) Leemisuwawu, Luchiya * Albbaaniyan aassiyaageeti keehi koshshiyoogaa akeekada, 1993n Xaaliyaappe he biitti baasu; iyyo oosoy baynnaba gidikkokka, Yihooway iyyo koshshiyaabaa kunttanaagaa wozanappe ammanettaasu. A Albbaaniyaa qaalaa loytta eraasu, qassi 60⁠ppe dariya asati xammaqettanaadan maaddaasu. Nuuni nu haggaazo moottan hegaa mala ayfiyaa demmennan aggana danddayoos. SHin harati Yihoowabaa tamaaridi a dabbo gidanaadan maaddanawu oottiyo ubbabaa merinawu nuuni xoqqu oottidi xeelloos.—Maa. 6:20.

16. (a) Ha alamiyaa zalˈˈee sinttappe waananee? (b) Sinttanaabaa nuuni eriyoobay asatettaa aquwaa nuuni waati xeellanaadan oottana bessii?

16 Yesuusi “worddo miishshai wuriyo wode” giidi geeshshi yootiisippe attin, geella wurana danddayees gibeenna. (Luq. 16:9) Ha wurssetta wodiyan issi issi bankketi kasaaridosona, qassi issi issi biittati ikkonoomiyaara gayttidaagan keehi metootoosona. SHin matan hanotay yaa iitana. Polotikaa, haymaanootiyaanne zalˈˈiyaa xaaxi waaxi oyqqida Seexaanaa alamee xayiyoogee attenna. Hananabaa yootiya Hizqqeelinne Sofonaasi asay daro xeetu layttawu zalˈˈiyawu goˈettiiddi takkido worqqaynne biray waagi baynnaba gidanaagaa kasetidi yootidosona. (Hiz. 7:19; Sof. 1:18) Nuuni ha alamiyaa ‘worddo miishshaa’ demmanawu giidi tumu duretettaa sheneho giidoogaa nu deˈo layttaa wurssettan akeekikko nuuyyo aybi siyettanee? Ba deˈo laytta ubban oottidi daro miishshaa demmikkokka, hegee worddo miishsha gididoogaa wurssettan akeekida bitaniyaagaadan nuuyyo siyettana danddayees. (Lee. 18:11) Ee, hegaa mala duretettay xayiyoogee attenna; yaatiyo gishshawu, he miishshaa saluwan ‘laggeta demmanawu’ goˈetta. Yihoowa Kawotettawu oottiyo ay oosoykka nuna ayyaanaaban dureyees.

17, 18. Xoossaa dabboti sinttappe ay demmanee?

17 Xoossaa Kawotettay yiyo wode, ay asinne keraa qanxxenna woy talˈˈenna; keehi daro kattay deˈana, qassi hegawu miishsha qanxxokko; dottoree woy xalee koshshenna. Yihoowa dabboti ha saˈan demmiyo loˈˈoban ufayttana. Worqqay, biraynne hara alˈˈobati duretanawu gidennan alleeqettanawu goˈettiyooba xalla gidana. Keehi loˈˈo mittan, shuchaaninne biratan daro loˈˈiya keettaa miishsha qanxxennan keexxana. Nu laggeti nu etawu qanxxin gidennan bantta dosan maaddana. Nuuni ubbay ha saˈaappe demmiyo ubbabaa haratuura shaakki ekkana.

18 Hageeti saluwan deˈiyaageeta banttawu dabbo oottiyaageeti demmiyo anjjotuppe amaridaageetu xalla. Saˈan deˈiya Yihoowa ashkkarati Yesuusi eta, “Ta Aawai anjjidoogeetoo, haa yiidi sa7ai merettoosappe hachchi gakkanaashin, intteyyo giigida kawotettaa laattite” giyoogaa siyiyo wode ufayssan hombbocana.—Maa. 25:34.

^ MENT. 4 Yesuusi he mootoy tumakkonne yootibeenna. Yesuusi qonccissana koyidoy he sunttaa ba maataappe wottido gaasuwaa gidennan, he sunttay hegaappe simmin oottidobaa.

^ MENT. 15 Luchiya Musaneti deˈuwan hanidabay Masqqala, 2003 Beegottite! maxeetiyan (Amaarattuwaa) sinttaa 12-15n deˈees.