Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  January 2017

‘Yihoowan Ammanetta; Loˈˈobaa Ootta’

‘Yihoowan Ammanetta; Loˈˈobaa Ootta’

‘Yihoowan ammanetta; loˈˈobaa ootta.’—MAZ. 37:3.

MAZAMURE: 150, 124

1. Yihooway asawu immido maalaalissiya eray aybee?

YIHOOWAY asawu maalaalissiya eraa immidi medhiis. Metuwaa giigissiyoonne adussi qoppiyo eraa i nuussi immiis. (Lee. 2:11) Nuuni loˈˈobaa halchanaadan, qassi halchidobaa polanaadankka wolqqaa immees. (Pili. 2:13) Qassi iitaa kehaa shaakki erissiya kahaa woy zoriyaa wozanaa i nu giddon wottiis; kahay nuuni nagaraappe haakkanaadaaninne nu mooruwaa suurissanaadan maaddees.—Roo. 2:15.

2. Yihooway nuuni nu eraa waati goˈettanaadan koyii?

2 Yihooway nuuni nu eraa loˈˈobawu goˈettanaadan koyees. Aybissi? I nuna siiqiyo gishshataassanne he imotaa goˈettiyoogee nuna ufayssiyoogaa eriyo gishshataassa. Yihooway nuuni nu eraa loˈˈobawu goˈettanaadan ba Qaalaa baggaara zaari zaaridi zorees. Leemisuwawu, Geeshsha Maxaafan Ibraawettuwan xaafettida shaahoy, “Mino oosanchchaa halchchoi dureyees”; qassi “ne kushee oottanau demmidobaa ubbaa ne kumetta wolqqan ootta” yaagees. (Lee. 21:5; Era. 9:10) Geeshsha Maxaafan Giriikettuwan  xaafettida shaahuwan, “Oottanau nuuni danddayiyoorin, asa ubbau lo77obaa oottoos”; qassi ‘intte huuphiyan huuphiyan Xoossaappe ekkido dumma imuwan issoy issuwawu oottite’ yaagees. (Gal. 6:10; 1 PHe. 4:10) Yihooway nuuni oottana danddayiyoobaa oottidi nunakka haratakka maaddanaadan koyees.

3. Asay oottana danddayennabay aybee?

3 Yihooway asay oottana danddayennabaykka deˈiyoogaa erees. Nuuni nagaraanne hayquwaa xayssana danddayokko; qassi ubba asay ba koyidobaa dooriyo gishshawu, haratubaa kuuyanakka danddayokko. (1 Kaw. 8:46) Nu eray woy nuuni deˈuwan beˈidobay ay keena daro gidikkokka, Yihoowaara geeddarssiyo wode nuuni naata.—Isi. 55:9.

Metoy gakkiyo wode, ‘Yihoowan ammanetta; loˈˈobaa ootta’

4. Ha huuphe yohuwan nuuni beˈanabay aybee?

4 Ay hanotankka kaaletuwaa demmanawu Yihoowan zemppana, qassi i nuna maaddanaagaanne nuuni oottana danddayennabaa nuussi oottanaagaa ammanettana koshshees. Qassi metuwaa xoonanawunne harata maaddanawu nuuni oottana danddayiyoobaa oottana bessees. (Mazamure 37:3 nabbaba.) Nuuni ‘Yihoowan ammanettananne loˈˈobaa oottana’ koshshees. Waatidi hegaadan oottana danddayiyoo? Yihoowan ammanettidanne oottana bessiyaabaa oottida Noheppe, Daawitappenne Xoossawu ammanettidi oottida haratuppe tamaariyoobaa ane beˈoos. Eti oottana danddayennabaa gidennan, oottana danddayiyoobaa oottidoogaa beˈana.

IITATETTAY DARIYO WODE

5. Nohe hanotaa yoota.

5 Nohee deˈido wode saˈa ubbay shori baynnabaaninne “makkalan kumiis.” (Doo. 6:4, 9-13) Yihooway he iita alamiyaa wodeppe xayssanaagaa Nohee erees. Gidikkokka, i Xoossaa ufayssenna he hanotan unˈˈettennan aggenna. He hanotan, Nohee oottana danddayenna issi issibay deˈikkokka, oottana danddayiyo harabay deˈiyoogaa akeekiis.

Sabbakiyo wode eqettiyoogaa (Mentto 6-9 xeella)

6, 7. (a) Nohee oottana danddayennabay aybee? (b) Nu hanotay Noheegaa mala gididoy aybiinee?

6 Nohee oottana danddayennabaa: Nohee Yihooway yoota giido bashshaa kiitaa ammanettidi yootikkokka, he wode deˈiya iita asay i yootiyoobaa siyanaadan giddana, qassi Bashshaa Haattay sohuwaara yaanaadan  oottana danddayenna. Yihooway iitatettaa xayssanawu gelido qaalaa ba keerido wodiyan polanaagaa Nohee ammanettana bessees.—Doo. 6:17.

7 Nuunikka iitatettay kumido alamiyan deˈoos; shin Yihooway hegaa xayssanawu qaalaa gelidoogaa eroos. (1 Yoh. 2:17) Hegee gakkanaashin, asay ‘Kawotettaa wonggeliyaa mishiraachuwaa’ siyanaadan giddana danddayokko. Qassi “iita waayee” eesuwan doommanaadan nuuni oottana danddayiyoobi baawa. (Maa. 24:14, 21) Noheegaadan, Xoossay mata wode iitatettaa xayssanaagaa nuuni mintti ammanana koshshees. (Maz. 37:10, 11) Ha iita alamee Yihooway xayssanawu keerido wodiyaappe issi gallassaakka takkennaagaa ammanettoos.—Imb. 2:3.

8. Nohee oottana danddayiyoobaa ubbatoo qoppiyoogaa waati bessidee? (Doomettan deˈiya misiliyaa xeella.)

8 Nohee oottana danddayiyoobaa: Nohee oottana danddayennabaa qoppidi hidootaa qanxxiyoogaappe, oottana danddayiyoobaa oottiis. “Xillotettaabaa yootida” Nohee Xoossay yoota giidobaa ammanettidi awaajjiis. (2 PHe. 2:5) Yaatidoogee Nohe ammanoy minnanaadan maaddidoogee qoncce. I sabbakiyoogaa bolli, ba wolqqaanne eraa goˈettidi Xoossay keexxa giido markkabiyaa keexxiis.—Ibraawe 11:7 nabbaba.

9. Nuuni Nohe leemisuwaa waati kaallana danddayiyoo?

9 Noheegaadan nuunikka ‘Godaa oosuwaara’ gayttida darobaa oottanawu baaxetoos. (1 Qor. 15:58) Goyno sohuwaa keexxiyoogeenne loyttiyoogee, gita shiiquwan nu dosan oottiyoogee, macara biiruwan woy xuufiyaa birshshiyo biiruwan oottiyoogee he oosuwaappe amaridaagaa. SHin ubbaappe aaruwan sabbakiyoogee nuuni sinttappe demmana giidi hidootiyoobaa mintti ammanaadan oottiyoogaa eridi, hegaa aggennan oottoos. Issi ammanettida michiyaa hegaa xeelliyaagan hagaadan gaasu: “Intte Xoossaa Kawotettay ehaana anjjuwaabaa haratuyyo yootiyo wode, intte yootiyoobaa ezggiyaageeti hidootan naagiyoobi baynnaagaa, qassi eti bantta bolli gakkiya metoy mule qaarettennabadan qoppiyoogaa akeekeeta.” Mishiraachuwaa yootiyoogee nuuni sinttanaabaa ubbatoo loˈˈobaa qoppanaadaaninne deˈuwawu woxxiyo wottan genccanaadan maaddees.—1 Qor. 9:24.

 NUUNI NAGARAA OOTTIYO WODE

10. Daawita hanotaa qonccissa.

10 Yihooway Kawuwaa Daawiti “ubbabaa [a] wozanaadan oottiya” asa gidiyoogaa yootiis. (Oos. 13:22) Daawiti Xoossawu ammanettidi deˈiis. SHin issi issitoo wolqqaama nagaraa oottiis. I Berssaabiira wodiraa laammiis. Ubba hegaappekka aadhidi, Daawiti i azinay Ooriyooni olan hayqqanaadan oottiis. Ubba Daawiti Ooriyoona worissiyo dabddaabbiyaa a bolli kiittiis. (2 Sam. 11:1-21) SHin Daawita nagaray takkidi qoncciyaa kiyiyoogee attibeenna. (Mar. 4:22) A nagaray qoncciyaa kiyin Daawiti waanidee?

Kase oottido nagaraa (Mentto 11-14 xeella)

11, 12. (a) Daawiti nagaraa ootti simmidi waatana danddayibeennee? (b) Nuuni wolqqaama nagaraa oottidi he nagaraappe simmikko, Yihooway nuuyyo ay oottanaagaa ammanettana danddayiyoo?

11 Daawiti oottana danddayennabaa: Daawiti issitookka nagaraa oottiichiis. I oottido nagaray a bolli iitabaa kaalettiyoogee attenna. Ubba, hegaa gaasuwan gakkida issi issibay deˈo laytta ubban Daawitappe shaahettenna. (2 Sam. 12:10-12, 14) Hegaa gishshawu, a ammanoy mino gidana bessees. I ba nagaraappe tumu simmikko Yihooway a maaranaagaanne a nagaraa gaasuwan gakkiyaabaa i genccanaadan maaddanaagaa ammanettana koshshees.

12 Nuuni ubbay nagaraa oottoos. Issi issi nagaray hara nagaraappe wolqqaama gidana danddayees. Nuuni baliyo issi issibay zaaridi giigissana danddayennaba gidana danddayees. Hegaa gaasuwan gakkiyaabay nu deˈo laytta ubban genccana bessiyooba gidana danddayees. (Gal. 6:7) SHin nuuni nu nagaraappe simmikko, nuna gakkiya ay metuwaakka, ubba he metoy gakkiyoy nu mooruwaa gaasuwaana gidikkokka, Yihooway ba gelido qaalaadan nuuni hegaa genccanaadan maaddanaagaa ammanettoos.—Isiyaasa 1:18, 19; Oosuwaa 3:19, 20 nabbaba.

13. Daawiti ayyaanaaban waani paxidee?

13 Daawiti oottana danddayiyoobaa: Daawiti Yihooway bana ayyaanaaban pattana mala eeno giis. I hegaadan oottido issi ogee, Yihooway kiittido hananabaa yootiya Naataana seeraa siyidoogaa. (2 Sam. 12:13) Daawiti ba nagaraa paaxidi, qassi zaarettidi Yihoowan nashettanawu wozanappe koyiyoogaa yootidi akko woossiis. (Maz. 51:1-17) Daawiti bessiyaagaappe aattidi zilˈˈettiyoogaappe ba mooruwaappe tamaariis. I he wolqqaama nagaraa zaarettidi mule oottibeenna. Unddenna layttaa takkidi, i ammanettidi hayqqiis; Yihooway a ammanettida asadan hassayees.—Ibr. 11:32-34.

14. Nuuni Daawita hanotaappe ay tamaarana danddayiyoo?

14 Nuuni Daawita hanotaappe ay tamaarana danddayiyoo? Wolqqaama nagaraa oottikko, nu nagaraappe muleera simmananne Yihooway nuna maaranaadan koyana bessees. Nuuni nu nagaraa awu paaxana koshshees. (1 Yoh. 1:9) Qassi nuna ayyaanaaban maaddana danddayiya gubaaˈe cimatussi yootana bessees. (Yaaqooba 5:14-16 nabbaba.) Yihooway giigissidobaa goˈettiyoogan, i nuna pattanawunne maaranawu gelido qaalaa ammanettiyoogaa bessoos. Yaatidi, nu mooruwaappe tamaariyoogee, ubbatoo Yihoowawu haggaaziyoogee, qassi sinttanaabaa ammanettidi hidootiyoogee bessiyaaba.—Ibr. 12:12, 13.

HARA HANOTAN

Sahuwaa (Mentto 15 xeella)

15. Nuuni Haanni hanotaappe ay tamaariyoo?

15 Oottana bessiyaabaa oottaydda, Yihoowan ammanettida hara asatubaakka qoppana danddayaasa. Leemisuwawu, Haanna mayne; a he metuwaa giigissanawu oottana danddayiyoobi baawa. SHin a Yihooway bana minttettanaagaa ammanettido gishshawu, gayttiyo dunkkaaniyan goynniyoogaanne ba wozanaabaa awu woosan yootiyoogaa  aggabeykku. (1 Sam. 1:9-11) I hanotaappe loˈˈobaa tamaarokkoo? Nuuni sahettiyo wode woy nu wolqqaappe dariya hara metoy nuna gakkiyo wode, Yihooway nuussi qoppiyoogaa ammanettidi nuna hirggissiyaabaa a bolli oloos. (1 PHe. 5:6, 7) Qassi gubaaˈe shiiquwaaninne Yihooway ayyaanaaban giigissido haraban goˈettanawu nuussi danddayettidabaa oottoos.—Ibr. 10:24, 25.

Naati Yihoowayyo haggaaziyoogaa aggiyoogaa (Mentto 16 xeella)

16. Aawatinne aayeti cimida Sameelappe ay tamaarana danddayiyoonaa?

16 Yihoowayyo haggaaziyoogaa aggida naati deˈiyo ammanettida aawatinne aayeti shin? Sameeli cimido wode, asa gamma gakkida ba naati ubbatoo Xoossawu ammanettidi deˈana mala eta giddana danddayenna. (1 Sam. 8:1-3) I he hanotaa Xoossay giigissanaadan naagiis. SHin Sameeli Xoossawu ammanettidi deˈanawunne saluwan deˈiya ba Aawaa ufayssanawu oottana danddayiyoobaa oottiis. (Lee. 27:11) Ha wodiyan, Kiristtaane gidida issi issi aawatunne aayetu hanotay hegaa mala. Eti Yesuusi yootido leemisuwan qonccida, miishshaa laalida naˈaa aawaadan, Yihooway bantta nagaraappe simmiyaageeta ubbatoo hammu giidi ekkiyoogaa ammanettoosona. (Luq. 15:20) Yaatiiddi, eti Yihoowayyo ammanttidi deˈanawu baaxetoosona; qassi naati eti oottiyoobaa beˈidi Yihoowakko simmanaagaa hidootoosona.

Miishshaa metuwaa (Mentto 17 xeella)

17. Hiyyeesa amˈˈee taarikee nuna minttettiyoy aybissee?

17 Yesuusi saˈan deˈiyo wode deˈida hiyyeesa amˈˈeebaakka qoppa. (Luqaasa 21:1-4 nabbaba.) A beeta maqidasiyan oosettiya iitabaa giigissanawu oottana danddayiyoobi baawa. (Maa. 21:12, 13) Qassi a hiyyeesatettaappe kiyanawu oottana danddayiyoobikka waayi deˈana. SHin a “naa77u bakkannaa,” hegeekka “bau de7iya aquwaa muleera” beeta maqidasiyan miishshaa yeggiyo saaxiniyan yeggaasu. Ha ammanettida maccaasiyaa, a ayyaanaabaa sinttayikko Yihooway iyyo koshshiyaabaa kunttanaagaa erada, Yihoowan kumetta wozanaappe ammanettaasu. He amˈˈiyaa Yihoowan ammanettidoogee tumu goynuwaara gayttidabaa maaddanaadan o denttettiis. Hegaadan, nuunikka Yihoowa Kawotettaa sinttayikko, i nuussi koshshiyaabaa kunttanaagaa ammanettoos.—Maa. 6:33.

18. Loˈˈobaa qoppiyoogan nuussi leemiso gidiya ishaabaa yoota.

18 Ha wodiyan deˈiya daro Kiristtaaneti hegaadan Yihoowan ammanettoosona; qassi oottana danddayiyoobaa oottoosona. Leemisuwawu, 2015n hayqqana gakkanaashin ammanettidi haggaazida Ishaa Malkema hanotaa beˈa. Daro layttawu inne a keettaayiyaa dumma dumma metoy gakkishin Yihoowayyo haggaazidosona. I, “Nu deˈuwan aybi hananaakko mule shaakki erana danddayokko. SHin Yihooway . . . an zemppiyaageeta anjjees” yaagiis. Malkemi zoriiddi, “Yihoowawu haggaaziyo wode neeyyo danddayettida keenan minnada oottanaunne murutaa demmanawu woossa. Neeni oottana danddayiyoobaa qoppappe attin, oottana danddayennabaa qoppoppa” yaagiis. *

19. (a) Nuuni 2017 laytta xiqisee bessiyaaba giyoy aybissee? (b) Neeni 2017 laytta xiqisee giyoobaa waatada oosuwan peeshshana danddayay?

19 Ha alamiyaa hanotay “kaseppe iiti iiti” biyo gishshawu, nuna gakkiya metoykka gujji gujji baanaagaa eroos. (2 Xim. 3:1, 13) Yaatiyo gishshawu, nuna gakkiya metuwan keehi unˈˈettana bessenna. Nuuni hegan unˈˈettiyoogaappe, oottana bessiyoonne danddayiyo aybanne oottiiddi Yihoowan keehi ammanettana koshshees. Qassi 2017 laytta xiqisee, ‘Yihoowan ammanetta; loˈˈobaa ootta’ yaagiyaagaa gidiyoogee bessiyaaba!—Maz. 37:3.

^ MENT. 18 Wochiyo Keelaa, Xiqimita 15, 2013, sinttaa 17-20 xeella.