Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  January 2017

Koyidobaa Dooriyo Ne Imotaa Nashsha

Koyidobaa Dooriyo Ne Imotaa Nashsha

“Godaa Ayyaanai de7iyoosan ailletetti baawa.” —2 QOR. 3:17.

MAZAMURE: 40, 54

1, 2. (a) Koyidobaa dooriyo maataa xeelliyaagan asawu deˈiya dumma dumma xeelay aybee? (b) Geeshsha Maxaafay nuuni dooriyo laˈatettaabaa ay tamaarissii, qassi nuuni beˈana oyshati awugeetee?

ISSI maccaasiyaa issibaa dooriyo wode ba laggiyawu hagaadan gaasu: “Tana qofissoppa; taani ay oottana bessiyaakko yoota. Hegee metennaba.” Ha maccaasiyaa o Medhidaagee immido alˈˈo imota gidida koyidobaa dooriyo maataa goˈettiyoogaappe a ay oottanaakko bawu yootanaadan koyaasu. Neeni shin? Neeni ne huuphe kuuyanawu koyayiyye, woy harati neeyyo kuuyanaadan koyay? Neeni koyidobaa dooriyo maataa waata xeellay?

2 Asay hegaa xeelliyaagan daro layttawu palamettiis. Issoti issoti Xoossay ubbabaa kasetidi kuuyido gishshawu koyidobaa dooriyo maati baawa goosona. Harati qassi koyidobaa doorana danddayiyoy ubbaban laˈa gidiyoogaa xallaana goosona. Gidoppe attin, ha yohuwaa loytti akeekanawu Xoossaa Qaalaa pilggana koshshees. Aybissi? Geeshsha Maxaafay nuuni qoppidi nu huuphe kuuyana danddayiyo laˈatettaa Yihooway nuussi immidi medhidoogaa yootees. (Yaasa 24:15 nabbaba.) Geeshsha Maxaafay kaallidi deˈiyaageetu mala oyshatu zaaruwaakka yootees: Issibaa kuuyanawu nu laˈatettaa waati goˈettana bessii? Ubbaabaa dooranawu  nuuyyo laˈatettay deˈii? Nu laˈatettaa goˈettiyo ogee Yihoowa ay keena siiqiyaakko waati qonccissii? Harati kuuyiyoobaa bonchiyoogaa waati bessana danddayiyoo?

YIHOOWAPPENNE YESUUSAPPE AY TAMAARANA DANDDAYIYOO?

3. Yihooway ba laˈatettaa waati goˈettii?

3 Ubbaban laˈa gididay Yihoowa xalla; gidikkokka, i hegaa goˈettiyo ogee nuuyyo leemiso gidees. Leemisuwawu, i Israaˈeela deriyaa ba sunttan xeesettiya, “baayyo dumma asa” oottidi dooriis. (Zaa. 7:6-8) I hegaadan doorido gaasoy deˈees. Yaatiyoogan, Yihooway ba dabbo Abrahaamayyo daro layttappe kase gelido qaalaa naagiis. (Doo. 22:15-18) Qassi, Yihooway ubbatoo ba laˈatettaa ba siiquwaaranne suure pirddaara maayettiya ogiyan goˈettees. Tumu goynuwaa darotoo aggida Israaˈeelata i seerido ogee hegaa bessees. Eti wozanappe bantta nagaraappe simmiyo wode, Yihooway, “Taani eta makkala hanuwaappe eta pattana; pattada eta wozanappe [“ta dosan,” NW] siiqana” yaagiyoogan, eta ba dosan siiqiisinne maariis. (Hoo. 14:4) I ba laˈatettaa harata maaddanawu goˈettiyoogan keehi loˈˈo leemiso!

4, 5. (a) Koyidobaa dooriyo imotaa Xoossaappe koyro ekkiday oonee, qassi hegaa waati goˈettidee? (b) Nuuni ubbay oychana koshshiya oyshay awugee?

4 Yihooway medhiyoogaa doommiyo wode, qoppana danddayiya meretatuyyo koyidobaa dooriyo imotaa siiquwan immanawu dooriis. Ha imotaa koyro ekkiday “beettenna Xoossaa leemiso” gidida a bayra Naˈaa. (Qol. 1:15) Yesuusi saˈaa yaanaappe kase Seexaanaara makkalennan ixxidi, ba Aawaayyo ammanettidi deˈanawu dooriis. Guyyeppe, Yesuusi saˈan deˈiyo wode, ba koyidobaa dooriyo maataa goˈettidi gita Morkkiyaa paaciyaa eqettiis. (Maa. 4:10) Hayqqanaappe kase qammi, Yesuusi wozanappe woossido woosan Xoossaa sheniyaa oottanawu murttidoogaa qonccissiis. I, “Ta Aawau, neeni koyiyoobaa gidikko, ha burccukkuwaa taappe digga; shin neeni koyiyoobai hanoppe attin, taani koyiyoobai hanoppo” yaagiis. (Luq. 22:42) Koyidobaa dooriyo maataa goˈettidi Yihoowa bonchissiyoogaaninne a sheniyaa oottiyoogan Yesuusa milatiyaageeta gidoos! Hegaadan oottana danddayettii?

5 Ee, Yesuusa milatana danddayoos; ayssi giikko, nuunikka Xoossaa leemisuwan a milatidi merettida. (Doo. 1:26) Nu hanotay Yihoowagaappe dumma; nuuni ubbaban laˈa gidokko. Nuuni laˈa gidennabay deˈiyoogaa, qassi eeno giidi hegaa azazettanaadan Yihooway koyiyoogaa Geeshsha Maxaafay yootees. Qassi, machoti bantta azinatuyyo, naatikka bantta aawaayyoonne aayeeyyo haarettana koshshees. (Efi. 5:22; 6:1) Hegee nuuni koyidobaa dooriyo maataa waati goˈettanaadan oottii? Nuuni sinttappe merinawu deˈanaagee ha oyshawu immiyo zaaruwaara gayttidaba.

KOYIDOBAA DOORIYO IMOTAA GOˈETTANA BESSIYAANNE BESSENNA OGIYAA

6. Nuuni laˈa gidennabay deˈiyoogee bessiyaaba gididoy aybissakko leemisuwan qonccissa.

6 Ubbaban laˈa gidennaagee tumu laˈatettee? Ee, tumu laˈatetta! Nuuni hegaadan giyoy aybissee? Asay laˈa gidennabay deˈiyoogee eta qohuwaappe naagana danddayees. Leemisuwawu, haahosan deˈiya katamaa kaamiyaa laaggidi baanawu laˈatettan doorana danddayoos. SHin ubba asay ay keena eesotanaakko woy awugaa ginan laagganaakko ba koyidoogaadan kuuyiyo, tirafikke higgee baynna ogiyan hirggennan nuuni baanee? Hirgganaagee qoncce. Nuuni ubbay tumu laˈatettaappe anjjuwaa demmanawu ubbaban laˈa gidennaagee koshshiyaaba. Yihooway wottido zawan koyidobaa dooriyo maataa goˈettiyoogee eratetta gidiyoogaa  qonccissanawu, ane Geeshsha Maxaafaappe amarida leemisota beˈoos.

7. (a) Koyidobaa dooriyo imotay Addaama Edenen deˈiya hara meretatuppe waati dummayidee? (b) Addaamee ba koyidobaa dooriyo maataa goˈettido issi ogiyaa qonccissa.

7 Xoossay koyro bitaniyaa, Addaama medhido wode saluwan deˈiya kiitanchatuugaadan ayyo koyidobaa dooriyo imotaa immiis. SHin Xoossay mehiyawu doˈawu koyidobaa dooriyo maataa immibeenna. Addaamee ba koyidobaa dooriyo maataa bessiyaagaadan waati goˈettidee? Addaamee mehiyawu doˈawu sunttaa sunttiis. Xoossay “bitanee eta woigi sunttiyaakkonne siyanau akko ehiis.” Addaamee mehiyaa doˈaa ubbaa akeekidi etawu haniya sunttaa suntti simmin, Yihooway i kuuyidobaa laammibeenna. Qassi “bitanee paxa de7iya meretata ubbaa sunttido sunttai eta suntta gididi attiis.”—Doo. 2:19.

8. Addaamee ba koyidobaa dooriyo maataa bessenna ogiyan waati goˈettidee, qassi hegee ay kaalettidee?

8 Xoossay gannatiyaa oottanaadaaninne naaganaadan immido oosuwan Addaamee ufayttibeennaagee azzanttiyaaba. Xoossay hagaadan giis: “Yelettite; corattite; ha sa7aa kumitenne haarite . . . , moliyaa . . . , kafuwaanne biittaa bolli woxxi qaaxxiya, paxa de7iya mereta ubbaa haarite.” (Doo. 1:28) Addaamee Xoossay immido ha maatan demmiyo laˈatettay bawu gidana gibeenna. SHin, mooppite giido mittaa ayfiyaa miyoogan, Xoossay wottido zawaa Addaamee kanttiis. Addaamee ba koyidobaa dooriyo maataa bessenna ogiyan goˈettido gishshawu, a zerettay shaˈan qoodettiya layttawu tuggatiisinne metootiis. (Roo. 5:12) Addaamee kuuyidobay kaalettidobaa eriyoogee, nuuni nu laˈatettaa bessiyaagaadaaninne Yihooway wottido zawaa kanttennan goˈettanaadan denttettana koshshees.

9. Yihooway ba asay Israaˈeelati ay dooranaadan yootidee, qassi eti waatidonaa?

9 Addaamenne Hewaani zerettati azazettibeenna bantta aawaappenne aayeeppe nagaraanne hayquwaa laattidosona. Gidoppe attin, etikka koyidobaa dooriyo imotaa goˈettana danddayoosona. Xoossay Israaˈeela deriyawu yootidobaappe hegaa akeekoos. Yihooway ba ashkkaraa Muuse baggaara, Israaˈeelati ayyo dumma asa gidiyo maataa ekkanawu woy agganawu dooranaadan oottiis. (Kes. 19:3-6) Eti waatidonaa? Eti Xoossaa sunttan xeesettiyaageeta gidanawunne hegawu koyettiyaabaa oottanawu issi doona gididi, bantta dosan hagaadan giidi dooridosona: “GODAI giidobaa ubbaa nuuni oottana.” (Kes. 19:8) Guyyeppe, eti dooriyo laˈatettaa bessenna ogiyan goˈettidi bantta qaalaa naagibeennaagee azzanttiyaaba. Eta hanotaappe keehi koshshiyaabaa tamaarana danddayoos. Koyidobaa dooriyo nu imotaa ubbatoo nashshiyaageeta gidoos; qassi Yihoowakko shiiqidi a higgiyaa ubbatoo azazettoos.—1 Qor. 10:11.

10. Nagarancha asati bantta koyidobaa dooriyo maataa Xoossaa bonchissiya ogiyan goˈettana danddayiyoogaa bessiya leemisoti awugeetee? (Doomettan deˈiya misiliyaa xeella.)

10 Ibraawe shemppo 11n, bantta koyidobaa dooriyo maataa Yihooway wottido zawaa kanttennan goˈettida Xoossaa ashkkaratu 16 sunttay deˈees. Hegaappe denddidaagan, eti daro anjjuwaanne sinttanaabawu ammanttiya hidootaa demmidosona. Leemisuwawu, Nohee ba so asaanne sinttappe yelettiya asaa ashshanawu markkabiyaa keexxanaadan Xoossay azazidobaa azazettanawu dooriyoogan bawu gita ammanoy deˈiyoogaa bessiis. (Ibr. 11:7) Abrahaameenne Saara Xoossay immana giido biittaa gelanawu a kaaletuwaa bantta dosan kaallidosona. He adussa ogiyaa doommidikka, Uura giyo dure katamaa ‘guyye simmiyo qaaday’ etawu deˈees. SHin, eti ubbatoo ‘Xoossay immana giidobaa’ qoppidosona; qassi eti “lo77iya biittaa laamotoosona.” (Ibr. 11:8, 13, 15, 16) Muusee  Gibxxe duretettaa koyennan ixxiis; qassi “nagaran Muusee guutta wodiyaa ufaittanaagaappe, Xoossaa asaara waayettanaagaa dooriis.” (Ibr. 11:24-26) Koyidobaa dooriyo imotaa nashshiyoogaaninne Xoossaa sheniyaa oottanawu hegaa goˈettiyoogan, ammanettidi beni deˈida he asatu leemisuwaa kaalliyaageeta gidoos.

11. (a) Koyidobaa dooriyo maatay demissiyo gita anjjuwaappe issoy aybee? (b) Koyidobaa dooriyo ne maataa bessiyaagaadan goˈettana mala nena denttettiyaabi aybee?

11 Issi uri nuuyyo kuuyanaadan oottiyoogee metennaba milatikkokka, yaatiyoogee gita anjjoy nuuppe halanaadan oottees. He anjjoy aybee? Zaarettido Wogaa 30:19, 20n (nabbaba) Geeshsha Maxaafay hegaa qonccissees. Paydo 19y Xoossay Israaˈeelatuyyo immido dooruwaa qonccissees. Paydo 20n, Yihooway eti bantta wozanan deˈiyaabaa ayyo bessanaadan gita maataa etawu immidoogaa akeekoos. Nuunikka Yihoowayyo goynnanawu doorana danddayoos. Xoossaa siiqiyoogaa bessiyoogaappenne a bonchissiyoogaappe aaruwan i nuuyyo immido koyidobaa dooriyo imotaa goˈettanawu nuna denttettiyaabi baawa!

KOYIDOBAA DOORIYO IMOTAA BESSENNA OGIYAN GOˈETTOPPA

12. Nuuni koyidobaa dooriyo nu imotan mule oottana bessennabi aybee?

12 Issi alˈˈo imotaa ne laggiyawu immidabadan qoppa. I hegaa oli bayidoogaa, woy qassi hara ura hegan qohidoogaa eriyaakko, neeni keehi azzanana! Daro asay koyidobaa dooriyo laˈatettaa bessenna ogiyan, ubba qassi harata qohanawu goˈettiyoogaa beˈiyo wode Yihoowawu aybi siyettanaakko qoppa. “Wurssetta gallassi” deˈiya asati “galatennaageeta” gidanaagaa Geeshsha Maxaafay kasetidi yootiis. (2 Xim. 3:1, 2) Simi Yihooway immido ha alˈˈo imotaa bessenna ogiyan mule goˈettennaageeta gidoos. Yaatin, koyidobaa dooriyo nu imotaa bessenna ogiyan goˈettennaadan waani naagettana danddayiyoo?

13. Nu laˈatettaa bessenna ogiyan goˈettennaadan naagettana danddayiyo issi ogee aybee?

13 Nuuyyo ubbawu laggiyaa, maayiyoobaa, alleeqettiyoobaanne wodiyaa aattiyoobaa dooriyo laˈatettay deˈees. SHin, nuuni nu asatettaa amuwawu aylle gidikko, woy ha alamiyaa iita meeziyaa kaallikko, nu laˈatettay “iitatetta genttiyoobaa” gidana danddayees. (1 PHeexiroosa 2:16  nabbaba.) Nu laˈatettan ‘asatettaa amuwawu haarettiyoogaappe,’ “ubbabaa Xoossaa bonchchuwaassi oottite” yaagiya zoriyaa kaallanaadan maaddiyaabaa dooranawu murttana koyoos.—Gal. 5:13; 1 Qor. 10:31.

14. Nuuni koyidobaa dooriyo nu maataa goˈettiyo wode Yihoowan ammanettana koshshiyoy aybissee?

14 Koyidobaa dooriyo nu imotaa naagiyo hara ogee Yihoowan ammanettiyoogaanne i nuuyyo wottido zawan nuna kaalettanaadan eeno giyoogaa. ‘Nuna maaddiyaabaa tamaarissiyaagee, nuuni baana bessiya ogiyan nuna kaalettiyaagee’ appe hari baawa. (Isi. 48:17) “Asa de7oi he aawussi buzo gidennaagaanne ba hemetaa suurissanaagee aawu shene gidennaagaa” yootiya, ayyaanay kaalettin xaafettida tumaa nu huuphiyaa kawushshidi ammanana bessees. (Erm. 10:23) Yaanikko, Addaameenne makkalancha Israaˈeeleti bantta akeekan zemppidoogaadan nu akeekan mule zemppennaageta gidoos. ‘Nu polo wozanan Yihoowa ammanettiyaageeta’ gidoos.—Lee. 3:5.

HARATUYYO DEˈIYA KOYIDOBAA DOORIYO IMOTAA BONCHIYOOGAA

15. Galaatiyaa 6:5n deˈiya maaraappe ay tamaariyoo?

15 Nuuni laˈa gidennabaappe issoy, harati bantta deˈuwan kuuyanawu etawu deˈiya maataa bonchana koshshiyoogaa. Aybissi? Nuuyyo ubbawu koyidobaa dooriyo imotay deˈiyo gishshawu, naaˈˈu Kiristtaaneti kuuyiyoobay ubbatoo issi mala gidenna. Kandduwaaranne goynuwaara gayttidabankka hegee tuma. Galaatiyaa 6:5n (nabbaba) deˈiya maaraa hassaya. Ubba Kiristtaaneti bantta kuuyiyooban oyshettiyoogaa nuuni akeekiyo wode, harati bantta koyidobaa dooriyo imotaa goˈettiyo laˈatettaa nuuni bonchana.—1 Qor. 10:11.

Harati nuugaadan kuuyanaadan giddennan, nuuni nu huuphe kuuyana danddayoos (Mentto 15 xeella)

16, 17. (a) Qoronttoosan dooriyo laˈatettaara gayttidaagan waanidi palamay denddidee? (b) PHawuloosi hegaa waati giigissidee, qassi hegee haratuyyo deˈiya maataabaa nuna ay tamaarissii?

16 Nu ishantti issi issibaa bantta kahan kuuyanawu etawu deˈiya laˈatettaa nuuni bonchana bessiyoy aybissakko qonccissiya Geeshsha Maxaafaa leemisuwaa ane beˈoos. Qoronttoosan deˈiya Kiristtaaneti eeqawu yarshshetti simmidi giyan bayzettiya ashuwaa miyoogaa xeelliyaagan issoy issuwaara maayettibookkona. Issoti issoti eeqay aybanne gidennaagaa eriyo gishshawu, eta kahay he ashuwaa miyoogaa diggenna. SHin, harati kase eeqawu goynniyo gishshawu, he ashuwaa miyoogaa eeqawu goynniyoogaadan xeelloosona. (1 Qor. 8:4, 7) Hegee gubaaˈiyaa giddon shaahotettaa medhana danddayiya gita meto. PHawuloosi Qoronttoosan deˈiya Kiristtaaneti Xoossaa xeelay aybakko akeekanaadan waati maaddidee?

17 Koyruwan, PHawuloosi naaˈˈu citata qumay Xoossaara dabboyennaagaa hassayissiis. (1 Qor. 8:8) Kaallidi, i eti bantta “shenedan haniyoogee” woy eti dooriyo maatay “shugo ammanuwaara de7iyaageeta” xubbenna mala naagettanaadan akeekissiis. (1 Qor. 8:9) Guyyeppe, i bantta kahay shugo gididoogeeti hegaa mala ashuwaa miyaageeta pirddennaadan zoriis. (1 Qor. 10:25, 29, 30) Hegaa gishshawu, goynuwaara gayttida ha keehi koshshiyaabaa, ubba kiristtaaneti akeekan kuuyana bessees. Yaatin, guuttabankka kuuyanawu nu ishanttussi deˈiya maataa nuuni bonchana bessennee?—1 Qor. 10:32, 33.

18. Neeni koyidobaa dooriyo ne imotaa nashshiyoogaa waata bessuutee?

18 Yihooway nuussi koyidobaa dooriyo imotaa imiis; hegee tumu laˈatettaa demissees. (2 Qor. 3:17) Nuuni kuuyiyooban Yihoowa ay keena siiqiyaakko bessanaadan oottiyo gishshawu, ha imotaa nashshoos. Ha alˈˈo imotaa Yihoowa bonchissiya ogiyan goˈettiyoogaaninne harati bantta imotaa goˈettiyo ogiyaa bonchiyoogan, ane ubbatoo ha imotaa nashshiyaageeta gidoos.