Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  January 2017

Paacee Gakkishin Ashkke Gidana Danddayaasa

Paacee Gakkishin Ashkke Gidana Danddayaasa

Ashkketettan ne Xoossaara hemetta.’—MIK. 6:8.

MAZAMURE: 48, 80

1-3. Yihudaappe yiida, sunttay odettibeenna hananabaa yootiyaagee ay oottennan aggidee, hegee qassi ay kaalettidee? (Doomettan deˈiya misiliyaa xeella.)

ISSITOO Kawuwaa Iyorbbaama haaruwaa wode, kaddida he Israaˈeela kawuwawu seeraa pirddaa yootanaadan Yihooway Yihudaa biittaappe hananabaa yootiyaagaa kiittiis. Hananabaa yootiya he ammanettida ashkke bitanee Xoossaa kiitaa odiis, qassi Iyorbbaama iita hanqquwaappe Yihooway a ashshiis.—1 Kaw. 13:1-10.

2 Hananabaa yootiyaagee soo simmiyo wode, matan deˈiya Beeteeleppe yiida issi cima bitaniyaara qoppennan ogiyan gayttiis. Bitanee ikka hananabaa yootiya Yihoowa ashkkara gidiyoogaa odiis. Yelaga bitanee ‘Israaˈeela biittan oytta meennaadaaninne haatta uyennaadan,’ qassi ‘yiido ogiyaarakka simmidi beennaadan’ Yihooway qonccissi yootido azazuwaa kanttanaadan cima bitanee a cimmiis. Hegee Yihoowa ufayssibeenna. Guyyeppe, hananabaa yootiyaagee ba soo simmishin ogiyan gaammoy a bolli kiyidi, a woriis.—1 Kaw. 13:11-24.

3 Issi wode ashkke gidida, hananabaa yootiya bitanee bana cimmida cima bitaniyaara otoruwan biidoy aybissee? Aybissakko Geeshsha Maxaafay yootenna. SHin i ‘Xoossaara hemettana’  koshshiyoogaa dogennan waayi aggana. (Mikiyaasa 6:8 nabbaba.) Geeshsha Maxaafan Yihoowaara hemettiyoogaa giyo qofay an ammanettiyoogaa, a haaruwawu exatiyoogaanne a kaaletuwaa kaalliyoogaa bessees. Ashkke asi bana siiqiya ubbaa danddayiya Aawaara ubbatoo haasayana danddayiyoogaanne haasayana bessiyoogaa loytti akeekees. Yihooway ba azazuwaa qonccissanaadan he hananabaa yootiyaagee oychana danddayees, shin i hegaadan oottidoogaa Geeshsha Maxaafay yootenna. Issi issitoo nuunikka deexobaa kuuyana danddayoos, qassi kuuyiyo suure ogee awugaakko qoncci beettennan aggana danddayees. Yihoowa kaaletuwaa ashkketettan koyiyoogee gita mooro moorennaadan nuna naagees.

4. Ha huuphe yohuwan nuuni ay tamaaranee?

4 Hagaappe kasetiya huuphe yohuwan, ashkketettay Kiristtaanetussi haˈˈikka keehi koshshiyoy aybissakko, qassi ashkke gidiyoogee woygiyoogaakko tamaarida. SHin nu ashkketettaa paaccana danddayiya hanotati awugeetee? Qassi unˈˈettiyaabi gakkishinkka ashkke gidana mala, ha loˈˈo eeshshaa waatidi gujjana danddayiyo? Ha oyshata zaaranawu, nuuni daro asaa ashkketettaa paaccana danddayiya heezzubaa, qassi he heezzubankka aadhida eran waatana danddayiyaakko beˈana.—Lee. 11:2.

NU HANOTAY LAAMETTIYO WODE

5, 6. Barzzillaayi ashkketettaa waati bessidee?

5 Nu hanotay woy nu oosoy laamettiyoogee nu ashkketettaa paaccana danddayees. Barzzillaaya giyo 80 laytta bitanee kawo keettan deˈanaadan Daawiti a shoobbidoogee Barzzillaayawu gita boncho gidiyoogee erettidaagaa. I Daawita shoobiyaa ekkiyaakko hegee i ubbatoo kawuwaara ufayttidi deˈanaadan oottana. SHin Barzzillaayi ekkibeenna. Aybissi? I cimido gishshawu kawuwawu tooho gidanawu koyibeennaagaa Daawitawu yootiis. Yaatiyo gishshawu, Barzzillaayi geella ba naatuppe issuwaa gidida Kimihaami ba sohuwan baanaadan Daawitawu odiis.—2 Sam. 19:31-37.

6 Barzzillaayi bessiyaabaa kuuyanaadan ashkketettay a maaddiis. I Daawita shoobiyaa ekkennan ixxidoy aawatettaa ekkana danddayenna gishshataassa woy woppu giidi deˈanawu koyido gishshataassa gidenna. I laamettiiddi deˈiya ba hanotaanne ba abbee danddayennabaa akeekiis. I bawu danddayettiyaabaappe aarobaa ekkanawu koyibeenna. (Galaatiyaa 6:4, 5 nabbaba.) Nuuni maataa, sunttatettaa, woy erettiyoogaa mintti qoppikko, hegee nu xallawu qoppanaadan, annacettanaadaaninne wurssettan azzananaadan oottees. (Gal. 5:26) SHin ashkketettay ubbatikka issippetettan bantta eraaninne bantta oosuwan Xoossaa bonchissanawunne harata keehi goˈˈanawu qoppanaadan maaddees.—1 Qor. 10:31.

7, 8. Nu akeekan zemppennaadan ashkketettay nuna waati maaddana danddayii?

7 Gita maatay darotoo gita aawatettaa ehees, hegee qassi nu ashkketettay paacettanaadan oottees. Nahimee Yerusalaamen deˈiya asaa waayiyaa siyido wode, Yihoowa minttidi woossiis. (Nah. 1:4, 11) Kawuwaa Arxxekssiisi Nahimee he heeraa ayssanaadan sunttido wode, Yihooway anjjuwaa immiis. SHin Nahimee bawu bonchoy, aqoynne gita maatay deˈikkonne, ba deˈuwan demmido akeekaaninne eran zemppibeenna. I Xoossaara hemettiis. I Xoossaa Higgiyaa xannaˈiyoogan ubbatoo Yihoowa kaaletuwaa koyiis. (Nah. 8:1, 8, 9) Nahimee harata huqqunnibeenna, shin i ba miishshan etawu oottiis.—Nah. 5:14-19.

8 Nuuyyo hara oosoy woy gujo maatay imettiyo wode nu akeekan zemppennaadan  ashkketettay waati maaddana danddayiyaakko Nahimiyaa leemisoy bessees. Issi cimay kase eriyooban ammanettidi, Yihoowa woosan oychennan gubaaˈiyaara gayttidabaa oottana danddayees. Harati kuuyi simmidi Yihooway hegaa anjjanaadan woossana danddayoosona. SHin hegee ashkketettaa bessiyaabee? Ashkke asi Xoossaa sinttaaninne haratuura gattiyaaban ba sohuwaa ubbatoo akeekees. Keehi koshshiyaabay nu eraa gidenna. Ubba qassi nuuni eriyo yohuwaa woy metuwaa xeelliyo wode, nu akeekan zemppennaadan naagettana koshshees. (Leemiso 3:5, 6 nabbaba.) Nuuni Xoossaa keettaa asa gidiyo gishshawu, sunttettiyoogaa woy oosuwan dicci dicci biyoogaa qoppiyoogaappe son woy gubaaˈiyan nuuppe koyettiyaabaa polanawu qoppoos.—1 Xim. 3:15.

ASI BORIYOODE WOY SABBIYOODE

9, 10. Bessenna bore asi boriyo wode danddayanaadan ashkketettay nuna waatidi maaddana danddayii?

9 Asi bessenna bore boriyo wode danddayiyoogee keehi metana danddayees. I dawuttiyaa Piniina o aggennan ixxada toochido gishshawu, Haanna darotoo yeekkaasu. Haanni azinay o siiqees; shin a mayne. Guyyeppe, a Xoossaa dunkkaaniyan woossiyo wode, Qeese Ubbatu Halaqay Eeli balan o mattottaasu giidi boriis. Ane hegaa qoppa! SHin he ubbabay deˈishinkka, Haanna danddayaasu, qassi Eelassi bonchuwan zaaraasu. A wozanappe woossido woosay Geeshsha Maxaafan xaafettiis. He woosan ammanuwaa, sabaanne nashuwaa qonccissiyaabi kumiis.—1 Sam. 1:5-7, 12-16; 2:1-10.

10 Ashkketettay nuuni ‘iitabaa loˈˈoban xoonanaadankka’ maaddana danddayees. (Roo. 12:21) Seexaanaa alamiyan nu deˈuwan darotoo naaqoy gakkees; qassi nuuni iitatu hanotan yiillotennaadan baaxetana koshshees. (Maz. 37:1) Ayyaana ishanttuura woy michonttuura walaqettiyo wode, keehi seelettana danddayoos. Ashkke uri Yesuusa leemisuwaa kaallees. Geeshsha Maxaafay, “[I] asi bana cayiyo wode, zaaridi cayibeenna . . . SHin xillo pirddiya Xoossaayyo bana aattidi immiis” yaagees. (1 PHe. 2:23) Haluwaa  kessiyay Yihoowa gidiyoogaa Yesuusi erees. (Roo. 12:19) Kiristtaanetikka hegaadan bantta huuphiyaa kawushshanaadaaninne “iitaa gishshaa iitaa” zaarennaadan zoree imettiis.—1 PHe. 3:8, 9.

11, 12. (a) Asi coo nashshiyo wode woy bessiyaagaappe aattidi sabbiyo wode, ashkketettay nuna waatidi maaddana danddayii? (b) Nuuni maayanawu woy alleeqettanawu dooriyooban ashkketettaa waatidi bessana koshshii?

11 Asi mela nashshiyoogee woy bessiyaagaappe aattidi sabbiyoogeekka nu ashkketettaa paaccana danddayees. Hanotay garamissiya ogiyan laamettido wode Asttira hanido loˈˈobaa qoppa. A keehi loˈˈawusu, qassi issi layttawu keehi alˈˈobaa tiyettaydda gamˈˈaasu. A galla galla peeˈiyoy Parsse Kawotettaa ubbaappe shiiqida, kawuwan nashettanawu annaacettiya yelaga maccaasatuura. SHin a ubbatoo harata bonchadanne bana naagada deˈaasu. Kawoy o kawiyo oottidi doori simminkka a ashkke gidiyoogaa aggabeykku.—Ast. 2:9, 12, 15, 17.

Nuuni maayiyoobaynne alleeqettiyoobay Yihoowanne harata bonchiyoogaa bessiiyye, ashkke gidennaagaa bessii? (Mentto 12 xeella)

12 Ashkketettay nuuni ubbatoo kiphataaninne bonchissiya hanotan maayanaadaaninne alleeqettanaadan maaddees. Nuuni ayyiyoogan woy asay bessenna ogiyan nuna xeellanaadan oottiyoogan gidennan, ‘ashkkenne woppu giida ayyaanaa’ bessiyoogan asaa wozanaa omooddanaagaa eroos. (1 PHeexiroosa 3:3, 4; Ermmaasa 9:23, 24 nabbaba.) Nu wozanan deˈiya hada amoy nuuni oottiyooban wurssettan qonccees. Leemisuwawu, dumma maatay nuuyyo deˈiyoogaa, nuuni xuurabaa eriyoogaa woy maatay deˈiyo ishanttuura nuuyyo dumma dabbotay deˈiyoogaa bessiyaabaa yootana danddayoos. Woy qassi haratikka oottidoban woy yootido qofan nu xallay xeesettanaadan oottiya hanotan issi issibaa qonccissana danddayoos. Hegankka Yesuusi keehi loˈˈo leemiso. I yootido darobay Ibraawetto Geeshsha Maxaafan deˈiya qofa woy hegaara gayttidaba. Siyiyaageeti i yootiyoobay a eraa woy aadhida eratettaa bessiyaaba gidennan, Yihoowappe yiidaba gidiyoogaa eranaadan i ashkketettan hegaadan haasayiis.—Yoh. 8:28.

AYBI HANANAAKKO ERETTENNA WODE

13, 14. Nuuni loˈˈobaa kuuyanaadan ashkketettay waatidi maaddana danddayii?

13 Nuuni kuuyiyo wodekka ashkke gidiyoogaa paacciyaabay merettana danddayees. Kiitettida PHawuloosi Qiisaariyan deˈishin, hananabaa yootiya Agaaboosi i Yerusalaame biikko qashettanaagaa yootiis. A ubbakka worana danddayoosona. Ishantti iitabay gakkennaadan yayyidi, PHawuloosi beennaadan woossidosona. Gidoppe attin, PHawuloosa ammanttana danddayibookkona. I bessiyaagaappe aaruwan banan ammanettibeenna, woy qassi yashshaa maashibeenna. I muleera Yihoowan ammanettiis, qassi i awa baanaadankka Yihooway oottikko, ba oosuwaa polanawu giigi uttiis. Ishantti hegaa siyidi, PHawuloosi Yerusalaame baanawu kuuyidoogaa eqettiyoogaa ashkketettan aggiigidosona.—Oos. 21:10-14.

14 Kuuyiyoobay kaalettiyoobay nu kushiyaana gidenna wode, woy nuuni hegaa geeshshidi erenna wodekka, loˈˈobaa kuuyanaadan ashkketettay nuna maaddana danddayees. Leemisuwawu, nuuni kumetta wodiyaa haggaazuwaa doommikko, sahettiyo wode nuuni waananee? Cima aawaanne aayyiyo maaddana koshshikko shin? Nuuni cimiyo wode koshshiyaabaa waati demmanee? Hageetu mala oyshatu zaaroy ay keenaa woossinkka woy pilgginkka erettiyaaba gidenna. (Era. 8:16, 17) Nuuni Yihoowan ammanettiyoogee nuussi danddayettennabaa akeekiyoogaa xalla gidennan, hegaa eeno giidi ekkanaadankka nuna maaddees. Nuuni pilggidi, zoriyaa oychidinne kaaletuwaa demmanawu woossidi,  Xoossaa ayyaanay nuna kaalettiyo ogiyan baana koshshees. (Eranchchaa 11:4-6 nabbaba.) Yaatiyoogee Yihoowa anjjuwaa demissees, woy i nuuni harabaa halchanaadan kehatettan maaddana danddayees.—Lee. 16:3, 9

KASEPPE AATTIDI ASHKKE GIDIYOOGAA

15. Yihoowabaa wotti denttidi qoppiyoogee nu huuphiyaa kawushshanaadan waati maaddii?

15 Ashkketettaa goˈˈay keehi daro gidiyo gishshawu, nuuni kaseppe aaruwan ashkke gidanawu waatana danddayiyo? Oyddu ogeta ane beˈoos. Koyruwan, keehi gita Yihoowa eeshshatanne a maataa wotti dentti qoppiyoogaaninne nashshiyoogan, daro ashkke gidananne Yihoowayyo yayyana danddayoos. (Isi. 8:13) Nuuni kiitanchaara woy asaara gidennan, Ubbaa Danddayiya Xoossaara hemettiyoogaa hassaya. Hegaa akeekiyoogee nuuni ‘wolqqaama Xoossaa kushiyaappe garssaara nuna toochanaadan’ denttettees.—1 PHe. 5:6.

16. Xoossaa siiquwaa wotti denttidi qoppiyoogee nuuni ashkke gidanaadan waatidi denttettana danddayii?

16 Naaˈˈanttuwan, Yihoowa siiquwaa wotti denttidi qoppiyoogee nuuni ashkke gidanaadan maaddees. Bonchettenna bolla qommoti ‘keehi bonchettanaadan’ Yihooway oottidoogaa Kiitettida PHawuloosi xaafiis. (1 Qor. 12:23) Hegaadankka, nuussi danddayettennabay deˈikkonne, Yihooway nu ubbaassi qoppees. I nuna haratuura geeddarssenna woy nuuni mooriyo wode siiqiyoogaa aggiigenna. Yihooway nuna siiqiyo gishshawu, a keettan awan oottikkokka nuuni hirggennan saro deˈana danddayoos.

17. Haratu loˈˈo eeshshaa xeelliyoogaa tamaariyoogee nuna waati maaddii?

17 Heezzanttuwan, nuuni nu Xoossaa milatiyoogan haratu loˈˈo eeshshaa xeelliyo wode, Yihoowayyo nuuni oottiyoobaa kaseegaappe aaruwan nashshoos. Nuuyyo xeesettanawu woy ubbatoo haratu sohuwan oottanawu koyiyoogaappe, ashkketettan darotoo harata zoriyaa oychoosinne eta qofaa maayoos. (Lee. 13:10) Eti maataa demmiyo wode, etaara ufayttoos. Qassi Yihooway ‘saˈan deˈiya nu ishanttu’ issippetettaa waati anjjiyaakko akeekiyo wode, a sabboos.—1 PHe. 5:9.

18. Xoossay dosiyo loˈˈo kanddoy deˈanaadan nu kahaa waatidi loohissana danddayiyo?

18 Oyddanttuwan, nu kahaa Geeshsha Maxaafaa maaraadan loohissiyo wode, loˈˈo kandduwaa keehi dosoos, qassi bonchettidaageeta gidoos. Nuuni Yihoowaagaadan hanotaa xeelliyoogaa ashkketettan tamaariyoogan, akeekancha gidoos. Ubbatoo xannaˈiyoogan, woossiyoogaaninne tamaaridobaa oosuwan peeshshiyoogan, nu kahay loddan loddan geeyanaadan oottoos. (1 Xim. 1:5) Harata sinttayiyoogaa tamaaroos. Nuuni nu gishshaa polikko, ashkketettaanne hara loˈˈo eeshshata minttanaadan maaddiyoogan, Yihooway nuna ‘loytti’ loohissana.—1 PHe. 5:10.

19. Nuuni merinawu ashkke gididi deˈanaadan maaddanabay aybee?

19 Hananabaa yootiya, a sunttay odettibeenna Yihudaa biittaa bitanee otoruwan oottido issibay a shemppuwaanne Yihoowa sinttan ayyo deˈiya loˈˈo sunttaa bashshiis. SHin paacee gakkishinkka ashkke gidana danddayettees. Nuuppe kasetiya ammanettidaageetinne ha wodiyan deˈiya ashkketi hegee danddayettiyoogaa bessidosona. Nuuni Yihoowaara daro hemettiyo wode, nu ashkketettaykka keehi gujjana koshshees. (Lee. 8:13) Haˈˈi nu sohoy awaana gidikkokka, Yihoowaara hemettiyoogee laggetiyaabi baynna maalaalissiya maata. He maataa xoqqu oottada xeella, qassi ashkketettan Yihoowaara merinawu hemettanawu neessi danddayettida ubbabaa ootta.