Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  January 2017

Ashkketettay Keehi Koshshiyo Gaasuwaa

Ashkketettay Keehi Koshshiyo Gaasuwaa

“Ashkketettaara aadhdhida eratettai yees.” —LEE. 11:2.

MAZAMURE: 33, 88

1, 2. Issi wode ashkke gidida bitanee Xoossan nashettiyoogee attidoy aybissee? (Doomettan deˈiya misiliyaa xeella.)

BENI Israaˈeela biittaa Kawoy Saaˈooli kawotiyo wode ashkkenne bonchettida asa. (1 Sam. 9:1, 2, 21; 10:20-24) SHin kawoti simmidi takkennan, ootoruwaa bessiyaabaa zaari zaaridi oottiis. Xoossaa ashkkaray, hananabaa yootiya Sameeli keerido wodiyan Gelggala gakkibeenna wode, i danddayan naagennan ixxiis. Pilisxxeemati olawu giigettoosona, Israaˈeelati qassi Saaˈoola aggidi boosona. I, ‘Taani eesuwan issibaa oottana koshshees’ giidi qoppennan aggenna. Yaatiyo gishshawu, Xoossawu yarshshuwaa shiishshiyoogan, ba maata gidennabaa oottiis. Yihooway hegan ufayttibeenna.—1 Sam. 13:5-9.

2 Sameeli Gelggala gakkiyo wode, Saaˈoola seeriis. Saaˈooli seeraa ekkiyoogaa aggidi, ba mooruwaa gaasoyiis, haratu bolli wottiisinne laafa moorodan xeelliis. (1 Sam. 13:10-14) Saaˈoolappe a kawotaa maataynne Yihoowan nashettiyoogee  wurssettan halanaadan oottida amarida iitabay hegan doommiis. (1 Sam. 15:22, 23) Saaˈoola deˈoy doomettan loˈˈo gidikkonne, iita kunddettan polettiis.—1 Sam. 31:1-6.

3. (a) Ashkketettaa xeelliyaagan daro asaa qofay aybee? (b) Zaarana koshshiyo oyshati awugeetee?

3 Asay keesettiyo ha alamiyan daroti sinttawu kiyanawu cora asaappe keehi dummatana koshshees giidi qoppoosona. Yaaniyoogan ashkketettaa eti kessi oloosona. Leemisuwawu, pilmiyan keehi erettida issi bitanee polotikaa asa gididi issi wode, “Ashkke giyo qaalay taassi aybiininne haniyaaba gidenna—awudenne tawu hanenna gaada qoppays” yaagiis. SHin, ha wodiyankka ashkketettay keehi koshshiyoy aybissee? Ashkketettay aybee, qassi ayba gidennee? Hegaa bollikka, harati paaccishin woy unˈˈettishin waanidi ashkke gidana danddayiyo? Ha huuphe yohuwan kasetiya naaˈˈu oyshatu zaaruwaa beˈana. Heezzantto oyshaa kaalliya huuphe yohuwan beˈana.

ASHKKETETTAY KEEHI KOSHSHIYOY AYBISSEE?

4. Otoruwan oottiyoogee aybee?

4 Geeshsha Maxaafay ashkketettay otoruwaappe waani dummatiyaakko geeddarssees. (Leemiso 11:2 nabbaba.) Daawiti otoruwan woy “xalan nagaraa oottennaadan” Yihooway bana naagana mala aadhida eran oychiis. (Maz. 19:13) “Xalan” woy otoruwan oottiyoogee aybee? Otoruwan oottiyoogee issi uri danddayennan aggidi, i oottana bessennabaa eesotidi oottiyoogaa gidiyoogaa Geeshsha Maxaafay qonccissees. Laattido nagaraa gaasuwan nuuni ubbay issi issitoo otoruwan oottoos. SHin Saaˈoola leemisoy bessiyoogaadan, nuuni hegaa aggennan ixxikko, Xoossaara nuuyyo dabbotay duuxxiyoogee attenna. Mazamure 119:21 Yihooway ‘otorettiyaageeta seeriyoogaa’ yootees. Hegaadan haniyoy aybissee?

5. Otoruwan oottiyoogee keehi wolqqaamaba gidiyoy aybissee?

5 Otoruwan oottiyoobay erennan mooriyoobaappe keehi wolqqaamaba. Koyruwan, nuuni oottiyooban ashkke gidana xayikko, nuna Haarana bessiya Yihoowa bonchennan aggoos. Naaˈˈanttuwan, nu maata gidennabaa oottikko, haratuura ooyettana danddayoos. (Lee. 13:10) Heezzanttuwan, nuuni otoruwan oottidoogee qoncciyo wode, yeellatana woy kawuyyanakka danddayoos. (Luq. 14:8, 9) Otoruwan oottiyoobawu wurssettay loˈˈo gidenna. Geeshsha Maxaafay qonccissiyoogaadan, ashkketettay ubbatookka suure oge.

ASHKKETETTAY AYBEE?

6, 7. Asi ba huuphiyaa kawushshiyoogee aybee, qassi ashkketettaara waanidi gayttii?

6 Ashkketettay issi uri ba huuphiyaa kawushshiyoogaara gayttidaba. Geeshsha Maxaafan asi ba huuphiyaa kawushshiyoogee otorettennaagaa bessiyaaba. (Pili. 2:3) Ba huuphiyaa kawushshiya ashkke uri ba eraanne ba oottidobaa akeekan qoppees, ba balaa ammanees, qassi harati yootiyoobaanne ooratta qofaa ekkees. Bana kawushshiya uran Yihooway keehi ufayttees.

7 Geeshsha Maxaafay nu huuphiyaa kawushshiyoogaa, nubaa maara qoppiyoogaaranne nuuni danddayennabaa akeekiyoogaara gattidi qonccissees. Koyro Giriikettuwan xaafettida qaalay qonccissiyoobay hegaa akeekiyoogee haratuura gattiyaaban nuna maaddana koshshiyo ogiyaa gidennan waayi aggana.

8. Ashkke gidennaagaa bessiya qofaappenne oosuwaappe amaridaageeti awugeetee?

8 Nuuni qoppiyooban woy oottiyooban ashkke gidennan aggiyoogaa waani doommana danddayiyo? Hegaa bessiya malaatatuppe  amaridaageeta akeeka. Nubaa woy nu maataabaa bessiyaagaappe aattidi qoppana danddayoos. (Roo. 12:16) Bessenna ogiyan harati nuna xeellanaadan oottana danddayoos. (1 Xim. 2:9, 10) Nu maataa, nu laggetettaa, woy nu qofaa xallan zemppidi, issi qofaa mintti yootana danddayoos. (1 Qor. 4:6) Nuuni hegaadan oottiyo wode, darotoo ashkketettaa zawaa kanttidi otoruwawu pinniichidoogaa akeekennan aggana danddayoos.

9. Issoti issoti otorettanaadan oottidabay aybee? Geeshsha Maxaafaappe issi leemisuwaa yoota.

9 Ooninne ashuwaa amuwan guutta wodiyawu xoonettikko, ashkke gidennaagaa bessiyaabaa oottana danddayees. Bantta goˈˈa xallaa amottiyoogan, qanaatiyoogaaninne hanqquwaa eexxi kiyiyoogan daroti otoruwan issibaa oottidosona. Geeshsha Maxaafan odettida Abeselooma, Ooziyaananne Naabukadanaxoora mala asati hegaa mala asatettaa oosuwan kunddidosona; qassi eti otoruwan oottidobaa gaasuwan Yihooway eta kawushshiis.—2 Sam. 15:1-6; 18:9-17; 2 Odi. 26:16-21; Dane. 5:18-21.

10. Harata denttettidabaa nuuni pirddana koshshennay aybissee? Geeshsha Maxaafaa leemisuwaa yoota.

10 Gidoppe attin, amarida asay ashkke gidennaagaa bessiyaabaa oottana danddayiyo hara gaasoti deˈoosona. Kaallidi deˈiya Geeshsha Maxaafaa leemisota ane qoppa. Doomettaabaa 20:2-7nne Maatiyoosa 26:31-35. Abimelekinne PHeexiroosi otoro milatiyaabaa oottanaadan denttettiday nagaraa amoo? Woy qassi he asati ubbabaa eribeenna gishshawu woy naagettibeenna gishshawu hegaa oottidonaa? Nuuni wozanan deˈiyaabaa erana danddayenna gishshawu, harata denttettidabaa kuuyanawu eesotennan aggiyoogee eratetta, qassi siiquwaa bessiyaaba.—Yaaqooba 4:12 nabbaba.

NU SOHUWAA AKEEKIYOOGAA

11. Ashkketettay Xoossay giigissidoban nuuyyo imettida sohuwaa akeekiyoogaara waani gayttii?

11 Ashkketettay doommiyoy Xoossay giigissidoban nuuyyo imettida sohuwaa akeekiyoogaana. Yihooway maaraa Xoossaa gidiyo gishshawu, ba keettan nuussi ubbawu soho woy ooso qommo immiis. Gubaaˈiyan ubbawukka dumma oosoy deˈees, shin nuuni ubbaykka koshshoos. Yihooway ba aaro kehatettan nuussi ubbaassi imotaa, aquwaa, eraa woy hiillaa immiis. Nuuni a bonchuwawunne harata maaddanawu hegeeta goˈettana danddayoos. (Roo. 12:4-8) Yihooway haratussi oottiyo maataa nuussi immiyoogan nuna bonchiisinne ammaniis.—1 PHeexiroosa 4:10 nabbaba.

Nuussi hara oosoy imettiyo wode Yesuusa leemisuwaappe ay tamaarana danddayiyo? (Mentto 12-14 xeella)

12, 13. Xoossay giigissidoban nuuyyo imettida sohoy issi issitoo laamettikko, nuuni garamettana koshshennay aybissee?

12 SHin, Xoossay giigissidoban nuuyyo imettida sohoy tohettidaba mala gidenna. Takkidi laamettana danddayees. Yesuusa leemisuwaa qoppa. Koyro i Yihoowa xallaara deˈiis. (Lee. 8:22) Hegaappe simmin, ayyaana meretata, saluwan saˈan deˈiya ubbabaanne wurssettan asaa medhiyoogan maaddiis. (Qol. 1:16) SHin guyyeppe Yesuusi saˈan ooratta oosuwaa ekkidi, koyro ba huuphen aynne oottana danddayenna guutta naˈa, guyyeppe qassi gastta asa gidiis. (Pili. 2:7) Yesuusi yarshsho gidi hayqqi simmidi, 1914n Xoossaa Kawotettaa Kawo gidanawu ayyaana mereta gididi saluwaa guyye simmiis. (Ibr. 2:9) SHin hegee a oosuwaa laamiyawu wurssetta gidenna. Yesuusi SHaˈu Layttaa Kawoti simmidi, ‘Xoossay ubbabaa wurssidi haaranaadan’ ba Kawotettaa Yihoowayyo sheedhana.—1 Qor. 15:28.

13 Darotoo nuuni kuuyiyoobaa gaasuwan, issi issitoo hegaadan nu oosoy  laamettanaagaa nuunikka qoppana danddayoos. Leemisuwawu, neeni aqo oyqqennan takkada, guyyeppe oyqqadii? Naata dichiyoogaa doommadii? Cimatettaa layttan kumetta wodiyaa haggaazuwaa doommanawu ne deˈuwan issi issibaa aggabayadii? He kuuyido ubbabaa kaallidi maataynne aawatettay yiis. Nu hanotay laamettiyoogee nuuni oottiyoobaa aassana woy xunttana danddayees. Neeni yelageeyye gastta asee? Ne payyatettay loˈˈooyye iitee? Nuuni ubbay a oosuwan waanidi loytti goˈˈana danddayiyaakko Yihooway ubbatoo qoppees. Nuuni bessiyaabaa xallaa oottanaadan i naagees, qassi nuuni oottiyo ubbabaa keehi nashshees.—Ibr. 6:10.

14. Nuuni ashkketettan qoppiyoogee ayba hanotaaninne ufayttidi deˈanaadan waatidi maaddii?

14 Yesuusi ba ooso ubban ufayttiis; nuunikka nuugan ufayttana danddayoos. (Lee. 8:30, 31) Ashkke uri i gubaaˈiyan oottiyooba woy ba aawatetta xallaa sheekkidi qoppenna. I sinttappe demmana maataabay woy harati oottiiddi deˈiyoobay a qofissenna. SHin i oottiiddi deˈiyoobaa Yihoowa imotadan xeelliyo gishshawu, ba kumetta wolqqan hegaa oottidi ufayttanawu koyees. Qassi i Yihooway haratussi immido oosuwaa wozanappe bonchees. Harata bessiyaagaadan bonchiyoogan ufayttana mala ashkketettay nuna maaddees.—Roo. 12:10.

ASHKKETETTAY AYBA GIDENNEE?

15. Geedoona ashkketettaappe ay tamaarana danddayiyo?

15 Ashkketettaa bessiyaabaa oottiyoogan  Geedooni keehi loˈˈo leemiso. Yihoowa kiitanchay awu koyro qonccido wode, Geedooni a yeletaynne i oottidobay laafa gidiyoogaa sohuwaara yootiis. (Daan. 6:15) Geedooni baayyo Yihooway immido oosuwaa ekki simmidi, hegaa loytti akeekidoogaa shaakki eranawu koyiis, qassi kaaletuwawu Yihoowakko xeelliis. (Daan. 6:36-40) Geedooni xalanne mino asa. SHin i ba oottiyooban naagettiyaanne cincca asa. (Daan. 6:11, 27) I bawu imettida oosuwan erettida asa gidanawu koyibeenna. SHin simmana danddayiyo wode, ufayttidi ba kase sohuwaa simmiis.—Daan. 8:22, 23, 29.

16, 17. Ashkke asi ayyaanaaban diccanawu qoppiyo wode ay akeekan qorii?

16 Ashkke gidiyoogaa giyoogee nuuni hara haggaazo maataa demmanawu baaxetana koshshenna woy he maataa ekkana koshshenna giyoogaa gidenna. Nuuni ubbay diccanaadan Geeshsha Maxaafay minttettees. (1 Xim. 4:13-15) SHin oosoy laamettiyoogee diccanawu ubbatoo koshshiyaabee? Koshshennan aggana danddayees. Nuuni haˈˈi ay oottikkokka, Yihooway anjjin ayyaanaaban diccana danddayoos. Xoossay immido eraa gujjananne loˈˈo oosuwaa darissidi oottana danddayoos.

17 Ashkke uri ooratta oosuwaa ekkanaappe kase, baappe koyettiyaabay aybakko akeekees. Yaatidi ba hanotaa wozanappe qorana danddayees. Hara koshshiyaabaa oottanawu gidiya wodeenne wolqqay haˈˈikka ayyo deˈanee? Deˈana xayikko, i oottiiddi deˈiyoobaappe amaridabaa harati oottana danddayiyoonaa? Woosan wozanappe qoriyoogee nuuni haˈˈi danddayennabaa oottanawu baaxetennaadan maaddees. Ashkketettay nuuni he oosuwaa ekkennaadan oottana danddayees.

18. (a) Ooratta oosoy woy maatay imettiyo wode, ashkketettay nuuni ay oottanaadan denttettii? (b) Roome 12:3n deˈiya qofaa ashkke uri waati oosuwan peeshshii?

18 Nuuni ooratta oosuwaa ekkiyo wode, Yihoowa anjjoynne kaaletoy baynnan polana danddayennaagaa Geedoona leemisuwaappe akeekoos. Nuuni ‘ashkketettan nu Xoossaara hemettanaadan’ shoobettida. (Mik. 6:8) Hegaa gishshawu, ooratta ooso ekkiyo wode ubban, Yihooway ba Qaalaanne ba dirijjitiyaa baggaara yootiyo ubbabaa loytti qoppananne woossana koshshees. Laamettiya nu tanggoy Yihoowa suure kaaletuwaara giiganaadan oottidi laammiyoogaa nuuni tamaarana koshshees. Nuna ‘gitayiyay’ Yihoowa ashkketettaappe attin nu eraa gidennaagaa nuuni hassayana koshshees. (Maz. 18:35) Yaatiyo gishshawu, Xoossaara ashkketettan hemettanawu dooriyoogee nubaa bessiyaagaappe aattidi woy ashshidi qoppennaadan nuna maaddees.—Roome 12:3 nabbaba.

19. Nuuni ashkke gidana koshshiyoy aybissee?

19 Yihooway nuna Medhidaagaanne Ubbabaa Haariyaagaa gidiyo gishshawu, ashkke asi awu bessiya bonchuwaa immees. (Ajj. 4:11) Ashkketettay Xoossay giigissidoban nuuyyo imettida sohuwan nuuni ufayttanaadaaninne ayfanaadan maaddees. Ashkketettay nuuni bonchennaageeta gidennaadan teqqees, qassi Yihoowa asaa giddon deˈiya issippetettaa minttees. Ashkketettay nuuni harata nuuppe aattidi xeellanaadan denttettees, qassi gita mooro moorennaadan naagettana mala minttettees. Hegaa gishshawu, ashkketettay Yihoowa asawu haˈˈikka keehi koshshiyaaba, qassi ashkke gidanawu baaxetiyaageeta Yihooway xoqqu oottidi xeellees. Gidoppe attin, nuuni unˈˈettiyo wode shin? Kaalliya huuphe yohoy nuuni unˈˈettiyo wode waanidi ashkke gidana danddayiyaakko qonccissees.