Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  January 2016

Xoossaara Oottiyoogee—Ufayssiyaaba

Xoossaara Oottiyoogee—Ufayssiyaaba

“Intte nunaara Xoossaa oosuwaa [“Intte Xoossaara,” NW] oottiiddi, a aaro kehatettaa ekkidi go7ettana mala, nuuni inttena woossoos.”2 QOR. 6:1.

MAZAMURE: 28, 14

1. Yihooway Ubbaappe Xoqqiyaagaa gidikkokka, harati ay oottanaadan shoobbidee?

YIHOOWAY Ubbaappe Xoqqiyaagaa; i ubbabaa Medhidaagaa; qassi zawi baynna aadhida eratettaynne wolqqay deˈiyoogaa. Iyyoobi hegaa akeekiis. Yihooway ba medhidobaa xeelliyaagan a oychin Iyyoobi, “Neeni ubbabaa oottanau danddayiyoogaanne ne halchchuwaakka halissanau danddayiyaabi bainnaagaa taani erais” yaagiis. (Iyy. 42:2) Yihooway oottana koyiyo aybanne ooninne maaddennan oottana danddayiyaaba gidikkokka, i ba halchuwaa polanawu harati banaara oottanaadan koyroppekka doommidi shoobbiis.

2. Yesuusi keehi koshshiya ay oosuwaa oottanaadan Yihooway shoobidee?

2 Xoossay hara ubbabaa medhanaappe kase, ba Naˈaa Yesuusa medhiis. Hegaappe simmin, Yihooway hara ubbabaa medhiyo wode ba Naˈay bana maaddanaadan shoobbiis. (Yoh. 1:1-3, 18) Kiitettida PHawuloosi Yesuusa xeelliyaagan, “Ubbabaikka aani merettiis; beettiyaageeti, beettennaageeti, ayyaanatuppe beettiya wolqqainne godatettai, halaqatettainne maatai, saluwaaninne  sa7an de7iya ubbabaikka aaninne ayyo merettiis” yaagidi xaafiis. (Qol. 1:15-17) Hegaa gishshawu, Yihooway ba Naˈay banaara medhanaadan shoobbiyoogaaninne harati a maataa eranaadan oottiyoogan ba Naˈaa bonchiis.

3. Yihooway Addaameyyo ay ooso immidee, qassi aybissi?

3 Yihooway asaykka banaara oottanaadan shoobbiis. Leemisuwawu, Yihooway Addaamee mehiyaa doˈaa sunttanaadan oottiis. (Doo. 2:19, 20) Dumma dumma meretatubaa loytti qoppidi eta eeshshaa akeekiyoogeenne eta woygi sunttin loˈˈokkonne kuuyiyoogee Addaama ay keena ufayssideeshsha! Mehiyaa doˈaa medhiday Yihoowa gidiyo gishshawu, i eta sunttana danddayees. Gidikkokka i siiquwan Addaamee eta sunttanaadan oottiis. Xoossay Addaamee Edene Gannatiyaa aassanaadankka yootiis. (Doo. 1:27, 28) SHin guyyeppe Addaamee Yihoowaara oottennan ixxido gishshawu, inne a zerettay ubbay qohettiis.—Doo. 3:17-19, 23.

4. Xoossay ba sheniyaa polanawu oottiyooban harati aara waani oottidonaa?

4 Guyyeppe, Xoossay ba sheniyaa polanawu oottiyooban haratikka hashetanaadan shoobbiis. Nohee anne a soo asaa Bashshaa Haattaappe ashshida markkabiyaa keexxiis. Muusee Israaˈeela deriyaa Gibxxe aylletettaappe kessiis. Yaasu Israaˈeelata Hidootaa Biittaa gelissiis. Solomoni Yerusalaamen beeta maqidasiyaa keexxiis. Mayraama Yesuusa yelaasu. Ammanettida ha asatinne hara daroti Yihoowa shenee polettanaadan aara oottidosona.

5. Nuuni ubbay oottana danddayiyoobay aybee, qassi Yihooway nuuni oottiyoogee bawu koshshiyo gishshawu ootissii? (Ha huuphe yohuwaa doomettan deˈiya misiliyaa xeella.)

5 Ha wodiyan, nuuyyo danddayettida ubban Mase Kawotettawu exatanaadan Yihooway nuna shoobbees. Nuuni daro ogiyan Yihoowawu oottana danddayoos. Hegeetuppe amaridaageeta ubba Kiristtaaneti waayi danddayana; shin nuuni ubbay Kawotettaa mishiraachuwaa yootana danddayoos. Yihooway he oosuwaa barkka oottana danddayees. I saluwan uttidi saˈan deˈiya asawu odana danddayees. Yihooway ba Mase Kawotettaabaa haray atto shuchaykka haasayanaadan oottana danddayiyoogaa Yesuusi yootiis. (Luq. 19:37-40) Gidikkokka, aara ‘issippe oottanaadan’ Yihooway nuna shoobbiis. (1 Qor. 3:9) Kiitettida PHawuloosi, “Intte nunaara Xoossaa oosuwaa [“Intte Xoossaara,” NW] oottiiddi, a aaro kehatettaa ekkidi go7ettana mala, nuuni inttena woossoos” yaagiis. (2 Qor. 6:1) Xoossaara oottiyoogee nuuni keehi ufayttanaadan oottiya gita maata. Hegawu amarida gaasuwaa ane beˈoos.

XOOSSAARA OOTTIYOOGEE NUNA UFAYSSEES

6. Xoossaa bayra Naˈay ba Aawaara oottiyoogan bawu siyettidabaa woygi qonccissidee?

6 Yihoowa ashkkarati Xoossaara oottiyoogan awudekka keehi ufayttoosona. Xoossaa bayra Naˈay saˈaa yaanaappe kase, “GODAI tana ba ooso ubbaappe koiro medhdhiis; . . . Taani a matan waanna oosanchcha; ubba gallassi taani a ufaissais; taukka a sinttan ufaittais” yaagiis. (Lee. 8:22, 30) Yesuusi ba oottidobaaninne bana Yihooway siiqiyoogaa eriyoogan keehi ufayttiiddi, ba Aawaara issippe oottiis. Nuuni shin?

Asaa tumaa tamaarissiyoogaappe aaruwan ufayssiyaabi deˈii? (Mentto 7 xeella)

7. Mishiraachuwaa yootiyoogee keehi ufayssiyoy aybissee?

7 Immiyoogeekka ekkiyoogeekka ufayssiyaaba gidiyoogaa Yesuusi yootiis. (Oos. 20:35) Tumaa siyido wode ufayttida; qassi he tumaa haratuyyo odiyoogeekka nuna ufayssees. Geeshsha Maxaafaa tumaa haratuyyo yootiyo wode, kase ayyaanaaban namisettidaageeti nu Xoossaanne a Qaalan  deˈiya tumaa eriyoonne nashshiyo wode ufayttiyoogaa beˈoos. Eti bantta qofaa laammiyoogaa xalla gidennan, eta deˈoy kaseegaappe laamettiyoogaa beˈiyoogan keehi ufayttoos. Qassi mishiraachuwaa asawu yootiyoogee keehi koshshiyaaba gidiyoogaa akeekoos. Hegee Xoossaara sigettiyaageeti merinaa deˈuwaa demmanaadan ogiyaa dooyees. (2 Qor. 5:20) Asaa merinaa deˈuwawu efiya ogiyaa bessiyoogaappe aaruwan ufayssiya oosoy deˈii?

8. Yihoowaara oottiyoogee ufayssiyoogaa issoti issoti woygi qonccissidonaa?

8 Asay nuuni odiyo mishiraachuwaa siyiyo wode ufayttoos; shin Yihooway nunan ufayttiyoogaanne ayyo oottanawu nuuni baaxetiyoogaa i nashshiyoogaa eriyoogeekka nuna ufayssees. (1 Qoronttoosa 15:58 nabbaba.) Xaaliyan deˈiya Markoy, “Taani danddayiyo ubbabaappe aadhiyaabaa ta oottidobaa sohuwaara dogiya urawu gidennan, Yihoowawu immiyoogaa eriyoogee tana keehi ufayssees” yaagiis. He biittan haggaaziya Frankoykka hagaadan giis: “Nuuni oottiyoobay nuussi laafaba milatikkokka, Yihooway nuna siiqiyoogaanne nuuni ayyo oottiyo ubbabaa xoqqu oottidi xeelliyoogaa ba Qaalaa baggaaranne i ayyaanaaban giigissido harabaa baggaara galla galla nuna hassayissees. Xoossaara oottiyoogan ta deˈuwan taani keehi ufayttiyoy hegaassa.”

XOOSSAARA OOTTIYOOGEE AKKONNE HARATUKKO SHIIQANAADAN MAADDEES

9. Yihoowanne Yesuusa dabbotay ay malee, qassi hegaadan hanidoy aybissee?

9 Nuuni siiqiyo asatuura oottiyo wode, etakko shiiqoos; qassi etanne eta eeshshaa loytti eroos. Eti halchidobaa, qassi hegaa polanawu waani baaxetiyaakko akeekoos. Yesuusi Yihoowaara geella daro biilooniyan qoodettiya layttawu issippe oottido gishshawu, eti naaˈˈay keehi siiqettoosona; qassi eta dabbotaa aybinne moorana danddayenna. Yesuusi eti issoy issuwaara keehi dabbotiyoogaa qonccissanawu, “Taaninne ta Aawai issuwaa” yaagiis. (Yoh. 10:30) Eti ubbatoo maayettidi issippe oottiyo gishshawu, eta issippetettay keehi mino.

10. Sabbakiyoogee nuuni Yihoowakkonne haratukko shiiqanaadan oottiyoy aybissee?

10 Yesuusi ba erissiyo ashkkarata ba Aaway Yihooway naaganaadan woossiis. Aybissi? I, “Neeninne taani issuwaa gidiyoogaadan, eti issuwaa gidana mala” yaagidi woossiis. (Yoh. 17:11) Nuuni Xoossay kessido maaraara maayiya ogiyan deˈiyo wodenne sabbakiyo oosuwaa minnidi oottiyo wode, ufayssiya a eeshshata loytti eroos. Qassi an ammanettiyoogeenne a kaaletuwaa kaalliyoogee loˈˈo gidiyoy aybissakko akeekoos. Nuuni Xoossaakko shiiqiyo wode ikka nuukko shiiqees. (Yaaqooba 4:8 nabbaba.) Nuna metiyaabay, ufayssiyaabaynne nuuni halchiyoobay nu ishanttuugaaranne michonttuugaara issi mala gidiyo gishshawu, etakkokka shiiqoos. Ee, nuuni issippe oottoos; issippe ufayttoos; qassi issippe genccoos. Birttaaniyan deˈiya Okteviya  hagaadan gaasu: “Tanaara oottiya laggeti halchiyoobaynne kaalliyoobay taagaara issi mala gidiyo gishshawu, Yihoowaara oottiyoogee taani haratukko shiiqanaadan maaddees.” Neeyyo hegaadan siyettennee? Harati Yihoowa ufayssanawu keehi baaxetiyoogaa beˈiyo wode, kaseegaappe aaruwan etakko shiiqikkii?

11. Ooratta alamiyan nuuni awudeegaappenne aaruwan nu ishatukkonne Yihoowakko shiiqanay aybissee?

11 Nuuni Xoossaaranne asaara ha wodiyan keehi siiqettennan waayi aggana; shin xillotettay kumido ooratta alamiyan hegaappekka aaruwan siiqettana. Nuuni sinttappe oottanabaa qoppa! Hayquwaappe denddiyaageeta mokkana, qassi Yihoowabaa tamaarissana. Kumetta saˈaa gannate oottana. Hegee gita ooso; shin haratuura issippetettan oottiyoogeenne Mase Kawotettaa haaruwaa garssan wottiyoobi baynna asa gidiyoogee hegaappekka aaruwan ufayssiyaaba! He wode, asay issoy issuwaakko, qassi ‘paxa deˈiyaageetu ubbaa amuwaa aliya’ Xoossaakko ubbatoo kaseegaappe aaruwan shiiqana.—Maz. 145:16.

XOOSSAARA OOTTIYOOGEE NUNA NAAGEES

12. Sabbakiyoogee nuna waati naagii?

12 Nuuni ayyaanaaban shuggenna mala naagettana bessees. Nuuni Seexaanaa Dabloosi haariyo alamiyan deˈiyo gishshawunne nagarancha gidiyo gishshawu, akeekennan alamiyaa asaagaadan qoppananne hanana danddayoos. Alamiyaa ayyaanay nuuni baanawu koyennasaa efaanawu sugiya, goggiya haattaa mala. Haattay goggiyo ginaa beenna mala, hara ginan minnidi wadhana bessees. Hegaadankka, nuuni Seexaanaa alamiyaa ayyaanan xoonettennaadan keehi baaxetana bessees. Haratuyyo sabbakiyo wode, nu ammanuwaa shugissiya qofaa gidennan, ayyaanaaban keehi maaddiyaabaa yootoos. (Pili. 4:8) Haratuyyo sabbakiyoogee Yihooway qaalaa gelidobaanne i siiquwan kessido maaraa nuna hassayissiyo gishshawu, nu ammanuwaa minttees. Hegaa bollikka, ayyaanaabaa ola miishshaa ubbaa gixxi uttanaadan maaddees.—Efisoona 6:14-17 nabbaba.

13. Sabbakiyo oosuwaa xeelliyaagan Awusttiraaliyan deˈiya issi ishawu aybi siyettidee?

13 Nuuni ubbatoo sabbakikko, qassi ayyaanaaban hara oosuwaa ubbatoo oottikko, nu metuwaabaa keehi qoppanawu wode demmokko; hegee nuna ayyaanaaban naagees. Awusttiraaliyan deˈiya Joˈeeli hagaadan giis: “Sabbakiyo oosoy taani haniiddi deˈiyaabaa ubbatoo qoppanaadan maaddees. Qassi ha wodiyan asaa gakkiya metuwaanne taani Geeshsha Maxaafaa maaraa oosuwan peeshshiyoogan demmido goˈˈaa akeekanaadan maaddees. Sabbakiyo oosoy taani ubbatoo ta huuphiyaa kawushshanaadan maaddees; qassi Yihoowan, ishanttuuninne michonttun ammanettanaadan oottees.”

14. Sabbakiyo oosuwan nuuni genccidoogee Xoossaa ayyaanay nuna maaddiyoogaa bessiyaaba gididoy aybissee?

14 Sabbakiyoogee Xoossaa ayyaanay nuna maaddiyoogaa nuuni ammanettanaadankka oottees. Leemisuwawu, keehi maaddiya qumaa ne heeran deˈiya asawu gishiyo oosoy neeyyo imettidabadan qoppa. Neeyyo damoozikka neeni oottiyo wode kessiyo miishshikka qanxxettenna. Hegaa bollikka, daro asay he qumaa dosibeennaagaa, ubba he qumaa gishiyo gishshawu issoti issoti nena ixxiyoogaa sohuwaara akeekaasa. Hegaa mala oosuwaa ay keena wodiyawu oottuutee? Asaa hanotan hidootaa qanxxada, sohuwaara he oosuwaa oottiyoogaa aggana danddayaasa. SHin sabbakanawu nuuni wodiyaa wurssiyaabanne miishsha  kessiyaaba gidikkokka, nuuppe daroti asay nuna borishiininne hanqqettishin daro layttawu genccida. Hegee Xoossaa ayyaanay nuna maaddiyoogaa bessiyaaba gidennee?

XOOSSAARA OOTTIYOOGEE NUUNI ANNE HARATA SIIQIYOOGAA BESSEES

15. Mishiraachuwaa yootiyoogee Yihooway asaayyo siiquwan halchidobaara gayttidaba gidiyoy aybiinee?

15 Mishiraachuwaa yootiyoogee Yihooway asaa naatuyyo siiquwan halchidobaara gayttidaba gididoy aybiinakko qoppa. I asay hayqqennan merinawu saˈan deˈanaadan halchiis; qassi Addaamee nagaraa oottidaba gidikkokka, Yihooway ba qofaa laammibeenna. (Isi. 55:11) Ubba i asaa naati nagaraanne hayquwaa pirddaappe attiyo ogiyaa giigissiis. He halchuwaara maayiya ogiyan, Yesuusi saˈaa yiidi, azazettiya asaa naatuyyo ba shemppuwaa aatti immiis. Gidikkokka, asay azazettanawu, etappe Xoossay koyiyoobaa erana bessees. Hegaa gishshawu, Yesuusi Xoossay asaappe koyiyoobay aybakko tamaarissiis; qassi ba erissiyo ashkkaratikka hegaadan oottanaadan azaziis. Nuuni asay Xoossaara sigettanaadan maaddiyo wode, i asaa naata nagaraappenne hayquwaappe ashshanawu giigissidobaara maayiyaabaa oottoos.

16. Sabbakiyoogee Xoossay immido ubbaappe aadhiya azazuwaara gayttidaba gididoy aybiinee?

16 Asay merinaa deˈuwawu efiya ogiyan hemettanaadan maaddiyoogee nuuni “asai ubbai attanaadaaninne tumatettaa eranaadan koyiya” Yihoowa siiqiyoogaa bessiyaaba. (1 Xim. 2:4) Israaˈeela deriyawu imettida higgiyaa giddon ubbaappe aadhiya azazoy awugaakko issi bitanee Yesuusa oychin, i hagaadan giis: “‘Neeni Godaa ne Xoossaa ne kumetta wozanaappe, ne kumetta shemppuwaappe, ne kumetta qofaappe siiqa.’ . . . Hegee ubbaappe gitatiya azazonne qassi ubbaappe aadhdhiya azazo. Qassi naa77antto azazoikka a mala; hegee, ‘Neeni ne shooruwaa ne huuphedan siiqa’ giyaagaa.” (Maa. 22:37-39) Sabbakiyo oosuwaa oottiyoogan he azazuwaa azazettiyoogaa bessoos.—Oosuwaa 10:42 nabbaba.

17. Mishiraachuwaa yootiyoogaa xeelliyaagan neeyyo aybi siyettii?

17 Yihooway nuna daro anjjiis! I nuna ufayssiya, akkonne haratukko shiiqanaadan oottiya, qassi ayyaanaaban nuna naagiya oosuwaa immiis. Sabbakiyo wode, Xoossaanne asaa siiqiyoogaa qonccissoos. Kumetta saˈan deˈiya, miilooniyan qoodettiya Xoossaa asaa hanotay dumma dumma gidikkokka, eti ubbay naˈa gidin cima gidin, hiyyeesa gidin dure gidin, woy etawu wolqqi deˈin aggin haratuyyo bantta ammanuwaabaa mishettidi yootoosona. Neenikka Paransaayen deˈiya CHanteli qofaa maayennan aggakka. A hagaadan gaasu: “Saluwan gidin saˈan deˈiya ooppenne Wolqqaamay, ubbabaa Medhidaagee, ufayttiya Xoossay tawu hagaadan gees: ‘Ba! Yoota! Tabaa mishettada haratuyyo yoota. Taani neeyyo ta wolqqaanne ta Qaalaa Geeshsha Maxaafaa immays, qassi saluwaappe maaduwaa, saˈankka laggeta neeyyo immays, taani nena wodiyaappe wodiyan loohissays; qassi koshshiyo wodiyan kaalettays.’ Yihooway nuuppe koyiyoobaa poliyoogeenne nu Xoossaara oottiyoogee keehi gita maata!”