Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  January 2016

‘Ishanttudan Siiqettiyoogaa Aggoppite’!

‘Ishanttudan Siiqettiyoogaa Aggoppite’!

‘Ishanttudan siiqettiyoogaa aggoppite.’—IBR. 13:1.

MAZAMURE: 3, 20

1, 2. Kiitettida PHawuloosi Ibraawe Kiristtaanetuyyo dabddaabbiyaa xaafidoy aybissee?

WODEE 61 M.Lna. He wode Israaˈeela biitta ubban deˈiya gubaaˈeti amarida hanotan sarotettan deˈoosona. Kiitettida PHawuloosi Roomen qashuwan deˈikkokka, matan birshshettanaagaa hidootees. Aara haggaaziya Ximootiyoosi qashuwaappe birshshettiis; eti naaˈˈay Yihudan deˈiya ishata xomoosanawu halchidosona. (Ibr. 13:23) SHin, ichashu layttappe guyyiyan, Yesuusi kasetidi yootidoogaadan ‘Yerusalaamee wotaaddaran direttana.’ He wode Yihudan, ubba qassi Yerusalaamen deˈiya Kiristtaaneti sohuwaara issibaa oottana bessees. Kasetidi odettidabay polettiyoogaa doommiyo wode, eti sohuwaara baqatana bessiyoogaa Yesuusi mintti yootiis.—Luq. 21:20-24.

2 Yesuusi hegaa yooti simmin deˈiya 28 layttatun, Israaˈeelan deˈiya, Ayhuda gidida ammanettida Kiristtaaneti daro yedetaanne waayiyaa gencci aadhidosona. (Ibr. 10:32-34) SHin ammanuwaa paacciya wolqqaama waayee biron eta gakkanaagaa PHawuloosi erees. (Maa. 24:20, 21; Ibr. 12:4) I eta aybi gakkikkokka eti giigetti uttanaadan koyiis. Eta ammanoy shemppo ashshiyaagaa keenaa keehi mino gidana bessees; qassi eti keehi  genccana bessees. (Ibraawe 10:36-39 nabbaba.) Yaatiyo gishshawu, PHawuloosi he wode deˈiya alˈˈo ishatinne michoti banttana gakkanabaa genccana mala eta minttettiyaabaa xaafanaadan Yihooway ba ayyaanan denttettiis. He dabddaabbee ha wodiyan Ibraawe maxaafaa geetettees.

3. Nuuni Ibraawe maxaafan deˈiya qofaa erana koshshiyoy aybissee?

3 Nuunikka PHawuloosi Ibraawe Kiristtaanetuyyo xaafidoban qonccidabaa erana koshshees. Aybissi? Nu hanotaykka etaagaara issi mala gidiyo gishshataassa. Ha ‘wayssiya wodiyan,’ Yihoowa asaa bolli daro yedetaynne waayee gakkees. (2 Xim. 3:1, 12) Gidikkokka, nuuni Xoossawu aqidaageetanne mino ammanoy deˈiyoogeeta gidiyoogaa bessida. SHin nuuppe dariya baggay amarida hanotan sarotettan woykko wolqqaama yedetay gakkenna heeran deˈoos. Hegaadaana gidikkokka, PHawuloosa wodiyan deˈiya Kiristtaanetuugaadan, nu ammanuwaa paacciya wolqqaamabay gakkana haniyoogaa ubbatoo hassayana koshshees.—Luqaasa 21:34-36 nabbaba.

4. Laytta xiqise 2016gee aybee, qassi hegee bessiyaaba gididoy aybissee?

4 Mata wode gakkanabawu nuuni giigettanaadan aybi maaddanee? Nu ammanuwaa minttanawu maaddiya darobaa PHawuloosi Ibraawe maxaafan xaafiis. Hegaappe issoy he maxaafan wurssetta shemppuwan koyro payduwan deˈees. Hegee 2016 laytta xiqise gidanaadan doorettiis. He xiqisee, ‘Ishanttudan siiqettiyoogaa aggoppite’ yaagees.—Ibr. 13:1.

2016 laytta xiqisiyaa: ‘Ishanttudan siiqettiyoogaa aggoppite.’ —Ibraawe 13:1

ISHANTTUDAN SIIQETTIYOOGAA GIYOOGEE WOYGIYOOGEE?

5. Ishanttudan siiqettiyoogaa giyoogee woygiyoogee?

5 Ishanttudan siiqettiyoogaa giyoogee woygiyoogee? PHawuloosi goˈettido, filaadelfiyaa giyo Giriiketto qaalay “ishaa siiqiyoogaa” giyoogaa. Hegee so asaa woy mata laggiyaa keehi woy mintti siiqiyo siiqo. (Yoh. 11:36) Nuuni ishanttanne michonttappe attin, hegaa mala milati beettana koyiyaageeta gidokko. (Maa. 23:8) Nu giddon deˈiya mino dabbotaa, “Issoi issuwaara ishanttudan siiqettite; issoi issuwaa bonchchiyoogan ufaittite” yaagiya qofay loytti qonccissees. (Roo. 12:10) He siiqoynne Yihoowa maaraa kaallidi siiqiyo, agaappe giyo siiqoy Xoossaa asaa giddon issippetettay deˈanaadan oottees.

6. Ishanttudan siiqettiyoogaa giyo qofaa tumu Kiristtaaneti waati akeekiyoonaa?

6 Issi eranchay giidoogaadan, “‘Ishanttudan siiqettiyoogaa’ giyo qofay Kiristtaaneti xaafidobaanappe attin haraban darenna.” Ayhudatu haymaanootiyan, “ishaa” giyo qaalay dabbo gidida ura xallawu gidennan, Ayhuda gidida hara asawukka issi issitoo goˈettiyooba; shin eti Ayhuda gidenna uraa hegaadan xeegokkona. Gidoppe attin nuuni, nunadan tumu Kiristtaane gidida uri ay zare gidikkokka a nu ishadan xeelloos. (Roo. 10:12) Hegaa gishshawu, nuuni issoy issuwaara ishanttudan siiqettanaadan Yihooway tamaarissees. (1 Tas. 4:9) SHin ubbatoo nuuni ishanttudan siiqettiyoogee keehi koshshiyoy aybissee?

UBBATOO ISHANTTUDAN SIIQETTIYOOGEE KEEHI KOSHSHIYOY AYBISSEE?

7. (a) Nuuni ishanttudan siiqettanaadan oottiya waanna gaasoy aybee? (b) Nuuni issoy issuwaa mintti siiqana koshshiyo hara gaasuwaa yoota.

7 Hegawu waanna gaasoy, Yihooway nuuni issoy issuwaara ishanttudan siiqettanaadan koyiyoogaa. Nuuni nu ishantta ixxiiddi, Xoossaa siiqoos gaana danddayokko. (1 Yoh. 4:7, 20, 21) Nuuni ubba wode, ubba qassi meto wodiyan issoy issuwaa maaduwaa keehi koyiyoogee erettidaagaa. PHawuloosi Ibraawe Kiristtaanetuyyo he dabddaabbiyaa xaafiyo wode, matan etappe  issoti issoti bantta keettaanne aquwaa aggidi baqatanaagaa erees. Hegee ay keena metiya wode gidanaakko Yesuusi kasetidi yootiis. (Mar. 13:14-18; Luq. 21:21-23) Hegaa gishshawu, eti awudeegaappenne aaruwan issoy issuwaa mintti siiqana koshshees.—Roo. 12:9.

8. Gita waayee doommanaappe kasetidi haˈˈi nuuni ay oottana koshshii?

8 Matan, kiitanchati bashshaa carkkuwaa yeddiyo wode, mule hani erenna gita waayee gakkana. (Mar. 13:19; Ajj. 7:1-3) He wode, “Ta asatoo, haa yiite; yiidi intte soo gelidi, kariyaa intte bolli gorddite. GODAA hanqqoi aadhdhana gakkanaassi, guutta wodiyaa inttena qosite” yaagiya zoriyaa azazettana koshshees. (Isi. 26:20) Hagan “soo” geetettidabay Kiristtaane gubaaˈiyaa gidana danddayees. Hegee nuuni ishanttudaaninne michonttudan issippe Yihoowayyo goynniyo soho. SHin nuuni ubbatoo shiiqiyoogaa xallay gidenna. PHawuloosi Ibraawe Kiristtaaneta hegaa mala wodetun eti issoy issuwaa ‘siiquwawunne loˈˈo oosuwawu’ denttettana koshshiyoogaa hassayissiis. (Heb. 10:24, 25) Nuuni haˈˈi ishanttudan minttidi siiqettana koshshees; hegee sinttappe ay paaceenne waayee gakkikkokka nuuni genccanaadan maaddees.

9. (a) Ishanttudan mintti siiqettiyoogaa ha wodiyan waatidi bessana danddayiyoo? (b) Yihoowa asay ishanttudan siiqettiyoogaa waati bessidaakko leemisuwaa yoota.

9 Gita waayee doommanaappe kasetidi, nuuni ha wodiyankka ishanttudan minttidi siiqettana koshshees. Biittaa qaattay, wolqqaama diˈoy, wolqqaama gotee, sunaami giyo carkkoy, woy meretay gattiyo hara daafabay nu ishanttuppe darota keehi qohiiddi deˈees. Issi issi ishanttu bolli qassi wolqqaama yedettaynne ixoy gakkiiddi deˈees. (Maa. 24:6-9) Hegaa ubbabaa bolli qassi nuuni deˈiyoy ha iita alamiyaana gidiyo gishshawu, galla galla deˈuwawu koshshiyaabaa demmiyoogeekka metees. (Ajj. 6:5, 6) Hegaa mala metoy gujji gujjidi biyo wode, nuuni ishanttudan mintti siiqettiyoogaa loytti bessana danddayoos. ‘Daro asaa siiqoy irxxikkokka,’ nuuni ubbatoo ishanttudan siiqettiyoogaa bessana koshshees.—Maa. 24:12. [1]

UBBATOO ISHANTTUDAN SIIQETTIYOOGAA WAATI BESSANA DANDDAYIYOO?

10. Hagaappe kaallidi nuuni ay pilgganee?

10 Daro metoy deˈishinkka, nuuni waani ubbatoo ishanttudan siiqettana danddayiyoo? Nuuni ishanttudan siiqettiyoogaa ay ogetun bessana danddayiyoo? Kiitettida PHawuloosi, ‘Ishanttudan siiqettiyoogaa aggoppite’ gi simmidi, Kiristtaaneti hegaadan oottana danddayiyo dumma dumma ogeta yootiis. Ane Hegeetuppe usuppunata beˈoos.

11, 12. Imattaa mokkiyoogaa giyoogee woygiyoogee? (Ha huuphe yohuwaa doomettan deˈiya misiliyaa xeella.)

11 “Imatta mokkiyoogaakka dogoppite.” (Ibraawe 13:2 nabbaba.) PHawuloosi goˈettido “Imatta mokkiyoogaa” giya qofay “erenna urawu kehiyoogaa” giyoogaa. Ha qofay Abraaminne Looxee oottidobaa nuna hassayissees. Eti banttakko yiida, eti erenna asatuyyo kehatetta bessidosona. He imattati kiitanchata gidiyoogaa eti guyyeppe akeekidosona. (Doo. 18:2-5; 19:1-3) PHawuloosi Ibraawe Kiristtaaneti imattaa mokkiyoogan ishanttudan siiqettiyoogaa bessanaadan minttettanawu he leemisuwaa yootiis.

12 Nuuni harati qumaa maanaadan woy nunaara issippe wodiyaa aattanaadan, qassi issoy issuwaa minttettanawu nu soo shoobbiyoo? Nuuni imattaa mokkanawu darobaa woy alˈˈobaa giigissana koshshenna; qassi nuna hara wode shoobbana danddayiyaageetu xallaa shoobbana bessenna. (Luq. 10:42; 14:12-14) Nuuni hegaadan oottiyoy,  issoy issuwaa minttettanaassappe attin, nashettanaassa gidenna! Woradaa xomoosiya ishaaranne a macheera nuuni loytti erettennaba gidikkokka, eta shoobbanawu yeemottiyoo? (3 Yoh. 5-8) Nuussi oosoy dariyaaba, qassi galla galla deˈuwawu woxxiyaaba gidikkokka, ‘imattaa mokkiyoogaa dogennaagee’ keehi koshshiyaaba!

13, 14. Nuuni ‘qasho keettan deˈiyaageetubaa qoppiyoogaa’ waati bessana danddayiyoo?

13 “Qasho keettan de7iyaageetubaa . . . qoppite.” (Ibraawe 13:3 nabbaba.) PHawuloosi ha sohuwan bantta ammanuwaa gaasuwan qashettida ishanttubaa yootiis. PHawuloosi Ibraawe Kiristtaanetuyyo hegaadan giidi xaafiyo wode, ikka qashettoosappe oyddu laytta gidana hanees. (Pili. 1:12-14) ‘Qashuwan deˈiya asatuyyo qarettido’ gishshawu PHawuloosi ishantta galatiis. (Ibr. 10:34) Ibraawe Kiristtaaneti PHawuloosi qashettido wode haratuugaadan akko biidi maaddibookkona. Yaatin, eti abaa qoppiyoogaa waati bessanee? Eti a gishshaa aggennan Xoossaa woossiyoogan abaa qoppiyoogaa bessana danddayoosona.—Ibr. 13:18, 19.

14 Nuunikka ha wodiyan haahosan qashuwan deˈiya nu ishantta biidi maaddennan aggana danddayoos. Nuuni qashuwan deˈiyaageeta, eta heeran deˈiya Yihoowa Markkatuugaadan koshshiyaaban maaddennan aggana danddayoos. SHin he ammanettida ishata ubbatoo hassayiyoogaaninne eta gishshaa Yihoowa wozanappe woossiyoogan, qarettiyoogaanne eta ishanttudan siiqiyoogaa bessana danddayoos. Leemisuwawu, Erttiran qashuwan deˈiya daro ishata, michotanne, issi issitoo qashettiya naata, qassi he biittan 20 layttappe dariya wodiyawu qashettida Iyaasu PHawuloosa, Mogos Yisaaqanne Teklemariyam Negeda nu woosan qoppana danddayoos.

15. Nuuni nu aqo deˈuwaa bonchiyoogaa waati bessana danddayiyoo?

15 “Ekkiyoogaanne geliyoogaa asai ubbai bonchchanau bessees.” (Ibraawe 13:4 nabbaba.) Nuuni kandduwaaban geeshsha gididi deˈiyoogankka ishanttudan siiqettiyoogaa bessana danddayoos. (1 Xim. 5:1, 2) Issi uri ishaa woy michiyo ‘naaqqidinne cimmidi’ aara woy iira woy eta soo asaara shaaramuxikko, hegee ishanttu siiqoy moorettanaadaaninne issoy issuwaa ammanennaadan oottiyaaba. (1 Tas. 4:3-8) Qassi, azinay pornograafiyaa beˈiyoogan o cimmiyoogaa akeekiyo wode macheeyyo aybi siyettanaakko qoppite. Hegaa mala eeshshay o siiqiyoogaa woy aqo deˈuwaa bonchiyoogaa bessiyaabee?—Maa. 5:28.

16. Deˈiyaabay tawu gidana giyoogee ishanttudan siiqettanaadan nuna waati maaddii?

16 “Intteyyo de7iyaagee intteyyo gido.” (Ibraawe 13:5 nabbaba.) Nuuni nuuyyo deˈiyaabay gidana gaanaadan oottiyaabay Yihoowan ammanettiyoogaa. Hegee nuuni aquwaa bessiyaagaadan xeellanaadan oottees. (1 Xim. 6:6-8) Hegee nuussi Yihoowaaranne nu ishanttuura deˈiya dabbotay miishshan shamettana danddayiya aybippenne aadhiyaaba gidiyoogaa akeekanaadan maaddees. Deˈiyaabi tawu gidana giya uri harata amassalenna, eta bolli zuuzummenna woy eta borenna; qassi ishanttu siiqoy moorettanaadan oottiya, harata qanaatiyoogaappenne yaaretiyoogaappe haakkees. Ubba, deˈiyaabay tawu gidana giyoogee haratuyyo kehanaadan oottees.—1 Xim. 6:17-19.

17. ‘Xala’ gidiyogee ishanttudan siiqettanawu nuna waati maaddii?

17 ‘Xala’ gidite. (Ibraawe 13:6 nabbaba.) Yihoowan ammanettiyoogee, nuna ay metoy gakkikkokka xalanaadan maaddees. Qassi hegaa mala xalatettay nuuni loˈˈobaa  qoppanaadan maaddees. Ishanttudan siiqettiyoogeenne hegaadan loˈˈobaa qoppiyoogee nu mala Kiristtaaneta minttettanawunne maaddanawu denttettees. (1 Tas. 5:14, 15) Gita waayiyaa wode alamiyan deˈiya asay haniyoobaa xayikkokka, nuuni nu atotettay matattidoogaa eriyo gishshawu, ‘xoqqu giidi pude xeellana.’—Luq. 21:25-28.

Gubaaˈe cimati nuussi oottiyoobaa nashshay? (Mentto 18 xeella)

18. Gubaaˈe cimata ishanttudan siiqiyoogaa waati bessana danddayiyoo?

18 “Inttena kaalettidaageeta hassayite.” (Ibraawe 13:7, 17 nabbaba.) Gubaaˈe cimati damoozi baynnan, nuna maaddanawu minnidi oottiyoobaa hassayiyo wode, eta ishanttudan siiqoosinne keehi nashshoos. Nu gaasuwan eti azzananaadan woy yiillotanaadan mule koyokko. SHin, azazettiyoogaaninne haarettiyoogan ‘eti oottiyo oosuwaa gishshawu, eta keehi bonchiyoogaanne siiqiyoogaa’ bessoos.—1 Tas. 5:13.

KASEEGAAPPE AARUWAN SIIQETTITE

19, 20. Nuuni ishanttudan siiqettiyoogaa kaseegaappe aaruwan waati bessana danddayiyoo?

19 Yihoowa asay ishanttudan siiqettiyoogan erettiyoogee qoncce. PHawuloosa wodekka hanotay hegaa mala. SHin i eti ubbay issoy issuwaa “hegaappe gujji gujjidi . . . siiqana mala” minttettiis. (1 Tas. 4:9, 10) Hegaara gayttidaagan ubba wode loyttana bessiyaabay deˈiyoogee qoncce!

20 Nuuni laytta kumettan laytta xiqisiyaa beˈiyo wode kaallidi deˈiya oyshata wotti dentti qoppoos: Taani kaseegaappe aaruwan imattaa mokkana danddayiyaanaa? Qashuwan deˈiya nu ishantta waata hassayana danddayiyaanaa? Xoossay giigissido aqo deˈuwaa bonchiyaanaa? Taani tawu deˈiyaabay gidana gaanaadan aybi maaddii? Taani kaseegaappe aaruwan Yihoowan waanada ammanettana danddayiyaanaa? Gubaaˈe cimatuura waanada keehippe hashetana danddayiyaanaa? Ha usuppubata oosuwan peeshshikko, laytta xiqisee nu Kawotettaa Addaraashaa godan kaqettida malata xalla gidennan, PHawuloosi, ‘Ishanttudan siiqettiyoogaa aggoppite’ yaagido zoriyaa kaallanaadan hassayissiyaaba gidana.—Ibr. 13:1.

^ [1] (mentto 9) Yihoowa Markkati daafabay gakkiyo wode ishanttudan siiqettiyoogaa waati bessidaakko akeekanawu, Isiine 15, 2002 Wochiyo Keelaa, sinttaa 8-9, qassi Xoossaa Kawotettaabaa Awaajjiya Yihoowa Markkata, giyo maxaafaa shemppo 19 xeella.