Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  Hosppune 2017

Suure Pirddiya Yihoowaagaadan Qoppay?

Suure Pirddiya Yihoowaagaadan Qoppay?

“Taani GODAA sunttaa awaajjana; . . . nu Xoossai ammanettiyaagaanne iitatettai bainnaagaa [“suure pirddiyaagaa,” NW].”—ZAA. 32:3, 4.

MAZAMURE: 546

1, 2. (a) Naabute bollinne a naatu bolli gakkida pirdda pacay aybee? (b) Ha huuphe yohuwan beˈana naaˈˈu eeshshati awugeetee?

ANE hagaa qoppa. Issi bitanee hayquwan pirddettanaadan asay wordduwan mootiis. Ubba qassi, pattenna asati a bolli wordduwan markkattin he i mooranchadan qoodettidoogee, a soo asaanne a laggeta keehi azzanttiis. Aynne mooribeenna he bitaneenne a naati hayquwan qaxxayettishin beˈiyoogee suure pirddaa dosiyaageeti azzananaadan oottiis. Hagee issi wode hanida taarike. Hagee Kawuwaa Akaabi Israaˈeela haariyo wode deˈida, ammanettidi Yihoowayyo oottida Naabute bolli gakkidaba.—1 Kaw. 21:11-13; 2 Kaw. 9:26.

2 Ha huuphe yohuwan Naabute taarike xallaa gidennan, koyro xeetu layttan balabaa oottida, ammanettida gubaaˈe cimaabaakka beˈana. Geeshsha Maxaafan deˈiya ha taariketa pilggiyo wode, suure pirddiya Yihoowaagaadan qoppanawu nu huuphiyaa kawushshiyoogee koshshiyaaba gidiyoogaa akeekana. Qassi gubaaˈe giddon pirddi pacciyo wode, atto giyaageeta gidiyoogee suure pirddiya Yihoowaagaadan qoppanawu nuna waati maaddiyaakko akeekana.

 PIRDDA PACAA

3, 4. Naabutee ay mala asee, qassi i ba woyniyaa gadiyaa Kawuwaa Akaabayyo bayzzennan ixxidoy aybissee?

3 Israaˈeelatuppe daroti iita Kawuwaa Akaabanne a machee iita Kawee Elzzaabeeli leemisuwaa kaalliyo wode, Naabutee Yihoowayyo ammanettidi deˈiis. Baˈaalayyo goynniya he asati Yihoowakka i kessido maaraakka bonchokkona. SHin Naabutee Yihoowaara deˈiya dabbotaa ba shemppuwaappekka aattidi xeelliis.

4 Koyro Kawotu Maxaafaa 21:1-3 nabbaba. Akaabi Naabute woyniyaa gadiyaa shammanawu woy a gishshaa hara loˈˈo woyniyaa gadiyaa immanawu koyidi oychin, Naabutee ixxis giis. Aybissi? I, “Taani ta aawatuppe laattido gadiyaa tana neeyyo imissiyaabaappe GODAI ashsho” yaagidi bonchuwan zaariis. Naabutee ixxis giidoy, Israaˈeelati bantta mayzza aawatuppe laattido biittay naaˈˈantto simmennaadan bayzzenna mala yootiya Yihoowa higgiyaa azazettanaassa. (Wog. 25:23; Qoo. 36:7) Naabutee hanotaa Yihoowaagaadan xeelliis.

5. Asay Naabuta woranaadan Elzzaabeela waatadee?

5 Naabutee hegaa bayzzanawu ixxido gishshawu, Kawuwaa Akaabinne a machiyaa kobabaa oottidosona. Elzzaabeela he woyniyaa gadiyaa ba azinaassi immanawu, Naabuta asay wordduwan mootanaadan oottaasu; yaatin asay anne a naata woriis. Pirddaa geellayida he asata Yihooway waatidee?

XOOSSAA XILLO PIRDDAA

6, 7. Yihooway suure pirddaa dosiyoogaa waati bessidee, qassi hegee Naabute dabbotanne laggeta minttettiyaaba gidiyoy aybissee?

6 Yihooway sohuwaara Eelaasa Akaabakko kiittiis. Akaabi shemppo woridaagaanne kayso gidiyoogaa Eelaasi awu yootiis. Ha yohuwaa xeelliyaagan Yihooway pirddidobay aybee? Akaabi, a machiyaanne a naati Naabutedaaninne a naatudan hanana.—1 Kaw. 21:17-25.

7 Naabute dabbotinne laggeti Akaabi a worissido gishshawu azzanikkokka, Yihooway he hanotaa beˈidi iitatu bolli sohuwaara pirddidoogaa eridi, minettennan aggokkona. SHin guyyeppe hanidabaa gaasuwan, eti bantta huuphiyaa kawushshiyaanne Yihoowan ammanettiya asakkonne paacettana.

8. Akaabi Yihoowa pirddaa kiitaa siyidi waanidee, qassi hegee ay demissidee?

8 Akaabi Yihoowa pirddaa siyido wode “ba maayuwaa pooshshidi, waaruwaa maayiis; yaatidi xoomiis. Waaruwaa maayosaara zin77iis; azzaniiddi hemettiis.” Akaabi ba huuphiyaa kawushshiis! Hegee ay demissidee? Hegee ay demissidee? Yihooway Eelaasa, “I ta sinttan ba huuphiyaa kaushshido gishshau, taani ha bashshaa a wodiyan ehiikke. SHin taani a na7aa wodiyan a so asaa bolli ha bashshaa ehaana” yaagiis. (1 Kaw. 21:27-29; 2 Kaw. 10:10, 11, 17) ‘Wozanaa paacciya’ Yihooway Akaaba maariis.—Lee. 17:3.

NE HUUPHIYAA KAWUSHSHIYOOGEE MAADDEES

9. Naabute soo asaynne a laggeti bantta huuphiyaa kawushshiyoogee eta waati maaddanee?

9 Akaabi oottido kobabaa eriya asay hegaa siyidi waanidee? Yihooway koyro pirddidobay attidaba milatin, Naabute dabbotunne laggetu ammanoy paacettennan aggenna. Eta hanotay hegaadaana gidikko, eti bantta huuphiyaa kawushshiyoogee bantta Xoossay pirddaa geellayennaagaa ammanidi eti ubbatoo Yihoowayyo ammanettidi goynnanaadan oottana. (Zaarettido Wogaa 32:3, 4) Naabutee, a naatinne a soo asay Yihooway  xillota hayquwaappe denttiyo wode suure pirddaa demmana. (Iyy. 14:14, 15; Yoh. 5:28, 29) Qassi ba huuphiyaa kawushshiya uri “Xoossai ooso ubbaa bollan, qassi geemmida yoho ubbaa bollan, lo77o gidin, iita gidinkka pirddanau” deˈiyoogaa hassayees. (Era. 12:14) Ee, Yihooway pirddiyo wode nuuyyo geemmida yohuwaakka qoppees. Hegaa gishshawu, issi uri ba huuphiyaa kawushshiyoogee ayyaanaaban i qohettennaadan maaddees.

10, 11. (a) Suure pirddaara gayttidaagan nu hanotay paacettanaadan oottana danddayiyaabati aybee? (b) Nu huuphiyaa kawushshiyoogee nuna waati maaddii?

10 Gubaaˈe cimati neeni akeekana danddayennabaa woy neeni maayennabaa kuuyikko waanuutee? Leemisuwawu, neeni woy ne siiqiyo uri dosiyo haggaazo maataappe wodhikko waanuutee? Ne aqo laggee, ne naˈay woy naˈiyaa, woykko ne mata laggee bohettiyoogaa neeni maayennaba gidikko waanuutee? Nagaraa oottida uraa cimati balan maaridabadan neeni qoppiyaaba gidikko shin? Hegaa mala hanotay nuuni Yihoowaninne i ha wodiyan gubaaˈiyaa daraajjayido ogiyan ammanettiyaakkonne paacciyaaba gidana danddayees. Hegaa malabay gakkikko, ne huuphiyaa kawushshiyoogee nena waati maaddanee? Yaatiyoogee nuna maaddiyo naaˈˈu ogiyaa kaallidi beˈana.

Cimati neeni maayennabaa erissuwan yootikko neeni waananee? (Mentto 10, 11 xeella)

 11 Koyruwan, nu huuphiyaa kawushshiyoogee issibaa xeelliyaagan nuuni ubbabaa wurssi erennaagaa akeekanaadan oottees. He hanotaabaa nuuni ay keena eriyaaba gidikkokka, asa wozanaa xeellana danddayiyay Yihoowa xalla. (1 Sam. 16:7) Hegaa eriyoogee nu huuphiyaa kawushshanaadan, nu abbiyaa pacaa akeekanaadaaninne nu qofaa kaseegaappe laammanaadan maaddana. Naaˈˈanttuwan, nu huuphiyaa kawushshiyoogee pirddi pacciyo wode, Yihooway hegaa giigissanaashin danddayan naagiiddi azazettiyaageeta gidanaadan maaddees. Hegee eranchay, ‘Xoossaassi yayyiyaageetussi saˈay loˈˈana; shin iitatussi sarotettay baawa; qassi eta bareekka qaammana’ giido qofaara maayiyaaba. (Era. 8:12, 13) Nu huuphiyaa kawushshiyaaba gidikko, nuunikka haratikka ayyaanaaban goˈettana.—1 PHeexiroosa 5:5 nabbaba.

LOˈˈO MILATIYO IITATETTAA

12. Nuuni haˈˈi pilggana taarikee awugee, qassi aybissi?

12 Koyro xeetu layttan Sooriyaa Anxxookiyan deˈiya Kiristtaaneti bantta huuphiyaa kawushshiyaanne atto giya asakkonne paacettanaadan oottiyaabay merettiis. He taarikiyaa pilggidi, nuuni tumuppe atto giya asakko, qassi atto giyoogee suure pirddiya Yihoowa qofaara waani maayettiyaakko akeekana.

13, 14. PHeexiroosawu imettida dumma maatay aybee, qassi i xala gidiyoogaa waati bessidee?

13 Kiitettida PHeexiroosi keehi erettida gubaaˈe cima. I Yesuusawu mata laggenne gita aawatettaa ekkida asa. (Maa. 16:19) Leemisuwawu, 36 M.Ln, PHeexiroosi Qornneliyoosayyoonne a soo asaayyo mishiraachuwaa yootiyo maataa demmiis. Qornneliyoosi qaxxarettibeennanne Ayhuda asa gidenna gishshawu, hegee dumma maata. Qornneliyoosa bollinne a soo asaa bolli geeshsha ayyaanay wodhin PHeexiroosi, “Nunadan Geeshsha Ayyaanaa ekkidaageeti xammaqettennaadan, haatta eta digganau danddayiyai oonee?” yaagiis.—Oos. 10:47.

14 Kiristtaane gidida Ayhuda gidenna asati qaxxarettana koshshiyaakkonne kuuyanawu kiitettidaageetinne Yerusalaamen deˈiya cimati 49 M.Ln shiiqidosona. He shiiquwan, Ayhuda gidenna qaxxarettibeenna asati geeshsha ayyaanaa ekkidoogaa ishantti hassayanaadan PHeexiroosi xalidi yootiis. Koyro xeetu layttan deˈiya bolla gididi heemmiyaagee he yohuwaa kuuyanaadan PHeexiroosi ba beˈidobaa yootidobay daro maaddiis. (Oos. 15:6-11, 13, 14, 28, 29) PHeexiroosi yayyennan hanidabaa yootido gishshawu, Ayhuda Kiristtaanetikka Ayhuda gidenna Kiristtaanetikka a nashshennan aggokkona. He wode deˈiya Kiristtaaneti ayyaanaaban kayma gidida PHeexiroosan ammanettiyoogee metennaba!—Ibr. 13:7.

15. PHeexiroosi Sooriyaa Anxxookiyaa biido wode oottido balay aybee? (Doomettan deˈiya misiliyaa xeella.)

15 Yerusalaamen shiiqido he shiiquwaappe simmin takkennan, PHeexiroosi Sooriyaa Anxxookiyaa biis. I yan Ayhuda gidenna Kiristtaanetuura wodiyaa aattiis. Eti PHeexiroosawu deˈiya eraappenne i ba deˈuwan beˈidobaappe goˈettidoogee qoncce. SHin eti qoppennan PHeexiroosi etaara miyoogaa aggin eti dagammennaaninne azzanennan aggokkona. PHeexiroosi hegaadan hanin gubaaˈiyan deˈiya Ayhuda Kiristtaaneti, ubba Barnnaabaasikka aagaadan oottidosona. Ayyaanaaban kayma gidida gubaaˈe cimay gubaaˈe giddon shaahotettaa medhana danddayiya  hegaa mala balaa oottidoy aybisseeshsha? Gaasoy ayba gidikkokka, gubaaˈe cimay haasayidoban woy oottidoban nuuni qohettikko nuna maaddana danddayiya gitabaa PHeexiroosi balidobaappe akeekana danddayoos.

16. PHawuloosi PHeexiroosa waati seeridee, qassi denddiya oyshati awugeetee?

16 Galaatiyaa 2:11-14 nabbaba. PHeexiroosi asawu yayyiis. (Lee. 29:25) Ayhuda gidenna asata xeelliyaagan Yihoowa qofay aybakko PHeexiroosi loytti eriyaaba gidikkokka, Yerusalaame gubaaˈiyan deˈiya qaxxarettida Ayhudatu woyganddiyaa yayyiis. Bolla gididi heemmiyaagaa shiiquwan 49 M.Ln Yerusalaamen shiiqida kiitettida PHawuloosi Sooriyaa Anxxookiyan PHeexiroosi bessennabaa oottido gishshawu a seeriis. (Oos. 15:12; Gal. 2:13) PHeexiroosa balan qohettida, Ayhuda gidenna Kiristtaaneti waanidonaa? Eti a balan xubettidonaa? PHeexiroosi he balaa oottido gishshawu aawatettaa maataappe wodhidee?

ATTO GA

17. Yihooway atto giidoogee PHeexiroosa waati goˈˈidee?

17 PHeexiroosi PHawuloosa seeraa siyidoogee qoncce. Geeshsha Maxaafay PHeexiroosi ba maataappe wodhidoogaa yootenna. Ubba guyyeppe, Geeshsha Maxaafaa shaaho gidida naaˈˈu dabddaabbeta xaafanaadan geeshsha ayyaanay a denttettiis. PHeexiroosi ba naaˈˈantto dabddaabbiyan PHawuloosa ‘nu siiqo ishaa’ giidoogaa akeeka. (2 PHe. 3:15) He gubaaˈiyan deˈiya, Ayhuda gidenna Kiristtaaneti PHeexiroosi oottido balan keehi qohettana danddayikkokka, gubaaˈiyawu huuphe gidida Yesuusi an goˈettiyoogaa aggibeenna. (Efi. 1:22) Hegaa gishshawu, he gubaaˈiyan deˈiyaageeti atto giyoogan Yesuusanne a Aawaa leemisuwaa kaallana danddayoosona. Nagarancha uri oottido balan ooninne xubettibeennaagaa ammanettana danddayoos.

18. Nuuni suure pirddiya Yihoowaagaadan qoppana koshshiyo ginati awugeetee?

18 “Nuuni ubbaikka daroban baleettees”; hegaa gishshawu, koyro xeetu layttan deˈidaageetuugaadan, ha wodiyan deˈiya gubaaˈe cimatikka nagarancha. (Yaaq. 3:2) Nuuni hegee tuma gidiyoogaa akeekoos; shin issi ishay nagarancha gididoogaa gaasuwan nuna qohiyo wode waaniyoo? Hegaa malabay gakkiyo wode, suure pirddiya Yihoowaagaadan nuuni qoppanee? Leemisuwawu, issi cimay harata coo ixxiyoogaa bessiyaabaa haasayikko waatuutee? Issi cimay qoppennan nena yiilloyiyaabaa woy qohiyaabaa haasayikko neeni xubettanee? He ishay hannippe guyye gubaaˈe cima gidana bessenna gaada qoppiyoogaappe gubaaˈiyawu huuphe gidida Yesuusa danddayan naaguutee? Ubbatoo he ishaa balaa qoppiyoogaappe i daro layttawu ammanettidi Yihoowayyo oottidoogaa qoppuutee? Nena naaqqida cimay haˈˈikka gubaaˈe cima gididi oottiyaabanne hara maataykka awu imettiyaaba gidikko, neeni aara ufayttanee? Neeni atto giikko, suure pirddiya Yihoowaagaadan qoppiyoogaa bessaasa.—Maatiyoosa 6:14, 15 nabbaba.

19. Nuuni waatanawu murttana bessii?

19 Suure pirddaa dosiyaageeti Seexaanaynne a iita alamee asaa bolli ehiido qoho ubbaa Yihooway muleera xayssiyo wodiyaa yeemuwan naagoosona. (Isi. 65:17) He wodee gakkanaashin, nu huuphiyaa kawushshidi nu abbiyaa pacaa akeekiyaageetanne nuna naaqqiya urawu atto giyaageeta gidiyoogan, suure pirddiya Yihoowaagaadan qoppanawu murttidaageeta gidoos.