Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  Hosppune 2017

‘Saˈaa Ubbaa Daannay’ Ubbatoo Suurebaa Oottees

‘Saˈaa Ubbaa Daannay’ Ubbatoo Suurebaa Oottees

“I nu zaallaattennee. A oosuwan wotoi baa; a oge ubbaikka suure.”—ZAA. 32:4.

MAZAMURE: 12135

1. Abrahaami Yihooway suure pirddiyoogaa ammanettiyoogaa woygi qonccissidee? (Doomettan deˈiya misiliyaa xeella.)

“HA SA7AA ubbaa pirddiyaagee xillo pirddenneeyye?” (Doo. 18:25) Abrahaami hegaadan oychiyoogan, Sadoomanne Gamoora katamatubaa Yihooway wotoy baynna pirdda pirddanaagaa ammanettiyoogaa yootiis. Yihooway ‘xillota iitatuura woriyoogan’ suure gidennabaa mule oottennaagaa Abrahaami ammanettiis. I hegaa malabaa oottees giidi Abrahaami mule qoppenna. Yihooway 400 gidiya layttappe guyyiyan babaa Muusee hagaadan gaanaadan yootiis: “I nu zaallaattennee. A oosuwan wotoi baa; a oge ubbaikka suure. Nu Xoossai ammanettiyaagaanne iitatettai bainnaagaa; i tumanchchanne suure.”—Zaa. 31:19; 32:4.

2. Yihooway pirddaa geellayana danddayenna geetettana danddayiyoy aybissee?

2 Yihooway ubbatoo suure pirddaa pirddiyoogaa Abrahaami ammanettays gaana danddayidoy aybissee? Suure pirddaaninne xillotettan Yihooway gita leemiso gidiyo gishshataassa. ‘Suurenne’ ‘tumancha’ woy xillo geetetti birshshettida Ibraawetto qaalati darotoo Ibraawetto Geeshsha Maxaafan issippe  xaafettidosona. Suurebi xillobaappe dummatiyoobi baawa. Xillotettaa wurssetta xekkay Yihoowa gidiyo gishshawu, i ubbatoo yohuwaa suure xeellees. Hegaa bollikka a Qaalay, i “xillotettaanne tumu pirddaa” dosiyoogaa yootees.—Maz. 33:5.

3. Ha wodiyan alamiyan deˈiya naaquwaa bessiya leemisuwaa yoota.

3 Alamiyan suure gidennabay kumido gishshawu, Yihooway suure pirddiyoogaa eriyoogee wozana suure asata minttettees. Hegaa gaasuwan, asaa issi issitoo iita naaqoy gakkiis. Leemisuwawu, qashettana bessenna issi issi asatu bolli geella pirdday pirddettin eti qashettidosona. Issoti issoti mooribeennaban daro layttaa qashetti simmidi, meretan laattidobaa kaaletoy (DNA) naqaasha gidiyoogee doomettin, zaarettidi eta yohuwaa beˈido wode birshshettidosona. Hegaadan balan qashettiyoogee hidootaa qanxxissiyaabanne yiilloyiyaaba gidikkonne, hara qommo naaqoy Kiristtaaneti danddayanawu hegaappekka aaruwan deexxiyaaba.

GUBAAˈIYAN

4. Issi Kiristtaaniyaa ammanuwaa paacciyaabay waanidi gakkana danddayii?

4 Kiristtaaneti gubaaˈiyaappe karen deˈiyaageetuppe amarida naaqoy gakkana giidi naagoosona. SHin naaqo milatiyaabaa gubaaˈiyan nuuni beˈiyoogee woy hegee nuna gakkiyoogee, nu ammanuwaa paacciyaaba gidana danddayees. Gubaaˈiyan woy ne mala Kiristtaaniyaara gattiyaaban naaqoy nena gakkidabadan qoppikko waanuutee? Hegan neeni xubettuutee?

5. Issi Kiristtaanee gubaaˈiyan naaqo beˈikko woy a hegee gakkikko, garamettana koshshennay aybissee?

5 Nuuni ubbay nagarancha gidiyo gishshawu, naaqoy nuna gakkana danddayiyoogaa woy nuuni gubaaˈiyan hara ura naaqqana danddayiyoogaa akeekoos. (1 Yoh. 1:8) Hegaa mala hanotay darana xayikkonne, naaqoy gakkiyo wode ammanettida Kiristtaaneti garamettokkona woy xubettokkona. Nu mala Kiristtaaneti nuna naaqqikkokka nuuni ammanettidi deˈanaadan maaddanawu, Yihooway ba Qaalan goˈˈiya zoriyaa yootiis.—Maz. 55:12-14.

6, 7. Issi ishaa gubaaˈiyan ay mala naaqoy gakkidee, qassi he yohuwaa i maara oyqqanaadan maaddida eeshshay aybee?

6 Vilii Diila gakkidabaa qoppa. Ishaa Diili 1931⁠ppe doommidi, Siwizerlandden Bernen deˈiya Beeteelen ammanettidi oottiis. I 1946n Amarkkan, Niwu Yorken, Giiliyaade Timirtte Keettan hosppuntta kayan tamaariis. He timirtte keettaappe anjjettidi, i guyyeppe Swizerlandden woradaa xomoosiyaagaa gidiis. Ishaa Diili ba deˈuwan hanidabaa yootiyo wode, “Uddufune 1949n, Bernen deˈiya waanna biiruwawu taani macho ekkanawu qoppidoogaa yootaas” yaagiis. Berne biiroy woygidi zaaridee? Ayyo “aqinyetettappe hara maati baynnaagaa” yootiis. Ishaa Diili, “Taani shiiquwan haasayaa haasayennaadan diggidosona . . . Daroti nuna bohettida asadan xeellidi sarotiyoogaa aggidosona” yaagiis.

7 Hegaa malabay gakkin Ishaa Diili waatidee? I hagaadan giis: “Gidikkokka, Geeshsha Maxaafay ekkennaadan woy gelennaadan diggennaagaa nuuni eroos; yaatiyo gishshawu, Yihoowan ammanettidi woosan naagettidi deˈida.” Wurssettan, he naaquwawu gaaso gidida, ekuwaa geluwaa xeelliyo bala xeelay giigin, Ishaa Diili zaarettidi ba maataa demmiis. I Yihoowayyo ammanettido gishshawu  anjjuwaa demmiis. * Nuunikka hagaadan nuna oychiyoogee loˈˈo: ‘Hegaa mala naaqoy tana gakkiyaakko, taani ayyaanaaban mino gidiyoogaa bessiya hegaa mala qofaa qoppanee? Taani danddayan Yihoowa naaganeeyye, woy qassi ta huuphen giigissanawu malanee?’—Lee. 11:2; Mikiyaasa 7:7 nabbaba.

8. Neeni balan ne bolli woy hara ura bolli naaqoy gakkidabadan qoppana danddayiyoy aybissee?

8 Hara baggaara qassi, nena woy gubaaˈiyan deˈiya hara ura naaqoy gakkidabadan neeni balan qoppana danddayaasa. Nuuni hanotaa balan xeellido gishshawu woy qassi wurssi erenna gishshawu hegaadan hanana danddayees. Ayba gidinkka, nuuni akeekidobay likke gidin aggin, woosan Yihoowan zemppiyoogeenne ammanettiya asa gidiyoogee nuuni ‘Yihoowa bolli yiillotennaadan’ naagees.—Leemiso 19:3 nabbaba.

9. Nuuni ha huuphe yohuwaaninne kaalliyaagan beˈana leemisoti awugeetee?

9 Beni wode Xoossaa asaa giddon naaqoy gakkidoogaa bessiya heezzu leemisota ane qoppoos. Ha huuphe yohuwan, Abrahaama zerettan oyddantta yeleta gidida Yooseefa a ishantti naaqqido naaquwaabaa beˈana. Kaalliya huuphe yohuwan, Yihooway Israaˈeela Kawuwaa Akaaba oyqqido ogiyaanne kiitettida PHeexiroosa Sooriyaa Anxxookiyan gakkidabaa beˈana. Nuuni ha leemisota pilggiyo wode, ubba qassi nena asi naaqqiyo wode, neeni ayyaanaaban minnada, qassi Yihoowaara dabbotaa minttada deˈanaadan maaddiyaabaa tamaaranawu mala.

YOOSEEFA—NAAQOY GAKKIDOOGAA

10, 11. (a) Yooseefa ayba naaqoy gakkidee? (b) Yooseefi qasho keettan deˈiyo wode waatanawu hanotay injjetidee?

10 Yihoowawu ammanettidi oottiya Yooseefa haratu xalla gidennan, a ishanttikka ubba keehi azzanttiya hanotan naaqqidosona. Yooseefawu layttay 17 heera gidido wode, a ishantti i aylle gidanaadan gubaayiyan bayzzidosona. I koyennan, a Gibxxe biitti efiidosona. (Doo. 37:23-28; 42:21) He asa biittan guuttaa deˈi simmin, asa macheera wolqqan zinˈˈanawu maliis gi wordduwan a mootidi, pirddi baynnan qachidosona. (Doo. 39:17-20) Aylletettaaninne qasho keettan a gakkida waayee 13 layttaa takkiis. Nu mala Kiristtaaneti nuna naaqqikko, Yooseefa gakkidabaappe nuna maaddana danddayiyaabaa ay tamaariyoo?

11 Yooseefi bana gakkidabaa banaara qashettida urawu yootiis. He qashettida bitanee kawuwawu kase eessaa tigiyaageetu halaqaa. Eessaa tigiyaagee Yooseefaara qasho keettan deˈiiddi aymuwaa aymottin, Yooseefi ayyo aymuwaa birshshiis. Eessaa tigiyaagee Paaroona keettan ba kase maatawu simmanaagaa Yooseefi ayyo yootiis. Yooseefi Xoossay denttettin he aymuwaa birshshido wode, he injje wodiyan ba hanotaa bitaniyawu qonccissiis. Yooseefi yootidobaa xallaappe gidennan, i yootennan aggidobaappekka goˈˈiyaabaa tamaarana danddayoos.—Doo. 40:5-13.

12, 13. (a) Yooseefi eessaa tigiyaagawu yootidobay i bana gakkida naaquwaa coˈˈu giidi xeellibeennaagaa waati bessii? (b) Yooseefi eessaa tigiyaagaara haasayido wode denttibeenna yohoti awugeetee?

12 Doomettaabaa 40:14, 15 nabbaba. Yooseefi bana “gubaayidi” efiidoogaa yootidoogaa akeeka. Koyro xaafettido qaalan a ‘wuuqqidosona’ geetettanakka  danddayees. Naaqoy a gakkidoogee qoncce. Yooseefi bana qachido mooruwaakka i oottibeennaagaa yootiis. Hegaa gishshawu, i babaa eessaa tigiyaagee Paaroonayyo yootanaadan oychiis. Aybissi? I, “Ha qasho keettaappe tana kesissa” yaagidi, oychido gaasuwaa qonccissiis.

13 Yooseefi giidobay i ba hanotaa coˈˈu giidi xeelliyoogaa bessii? Akkay bessenna. I bana daro naaqoy gakkidoogaa loytti akeekees. I bana maaddana danddayiya, eessaa tigiya bitaniyawu hanidabaa loytti qonccissiis. SHin Yooseefi bana gubaayidaageeti ba ishantta gidiyoogaa oossinne, haray atto Paaroonassikka yootibeennaagaa akeeka. Yooseefa ishantti Gibxxe biidi aara sigettido wode, Paarooni eta mokki ekkidi, eti ‘Gibxxe biittan ubbasaappe loˈˈiyaasan’ deˈanaadan shoobbiis.—Doo. 45:16-20.

Qohiyaabaa haasayiyoogee metoy keehi aakkanaadan oottana danddayees (Mentto 14 xeella)

14. Nuna gubaaˈiyan naaqoy gakkikkokka, nuuni qohiyaabaa haasayennaadan naagana danddayiyaabay aybee?

14 Issi Kiristtaanee naaqoy bana gakkidoogaa erikko, qohiya zigirssa zigirennaadan naagettana koshshees. Cimata maaduwaa oychiyoogeenne gubaaˈiyaa yame gidida uri gita mooro moorikko etawu yootiyoogee bessiyaaba. (Wog. 5:1) Gidoppe attin, gita mooro gidenna daro hanotata cimatussi gidin, hara oossinne yootennan giigissana danddayettees. (Maatiyoosa 5:23, 24; 18:15 nabbaba.) Yaanikko, ammanettiyaageeta gididi hegaa mala yohuwaa Geeshsha Maxaafaa maaraadan oyqqoos. Issi issi hanotan nuna ayba naaqoynne gakkibeennaagaa akeekana danddayoos. Nu mala Kiristtaaniyaa sunttaa moorin hanotay yaa iitanaadan oottennan attidoogan nuuni ay keena galataneeshsha! Nuuni likke gidin gidana xayin, qohiyaabaa haasayiyoogee hanotaa giigissennaagaa hassayana koshshees. Nuuni Yihoowayyoonne nu ishanttussi ammanettiyoogee hegaa mala mooro moorennaadan naagees. Mazamuraawee ‘suure deˈuwaa deˈiya’  uraabaa yootiiddi, he uri “hara asa sunttaa moorennaagaa, ba lagge bolli iitabaa oottennaagaa, ba shooro zigirennaagaa” qonccissiis.—Maz. 15:2, 3; Yaaq. 3:5.

NEEYYO AYBIPPENNE AADHIYA DABBOTAA HASSAYA

15. Yooseefi Yihoowa dabbo gididi deˈidoogee ayyo waanidi anjjo gididee?

15 Yooseefi Yihoowaara medhido dabbotaappe nuuni keehi koshshiyaabaa tamaaroos. Yooseefi waayettidi deˈido 13 layttan ubban, hanotata Yihoowaagaadan xeelliyoogaa bessiis. (Doo. 45:5-8) I ba bolli gakkiya metuwaa Yihoowan gaasoyibeenna. I bana gakkida waayiyaa dogana xayikkonne, hegan lanccibeenna. Ubbaappe aaruwan, i haratu balaanne iita oosuwaa gaasuwan Yihoowaappe duuxxibeenna. Yooseefi Yihoowawu ammanettidoogee, Yihooway i naaqettidobaa suurissanawunne anne a so asaa anjjanawu oottidobaa beˈanaadan oottiis.

16. Gubaaˈiyan nuna naaqoy gakkikko, nuuni kaseegaappe aaruwan Yihoowakko shiiqana koshshiyoy aybissee?

16 Nuunikka hegaadan Yihoowaara medhido dabbotaa nashshananne naagana bessees. Nu ishanttu balay nuuni siiqiyoonne awu goynniyo Xoossaappe nuna shaakkanaadan mule eeno gaana koshshenna. (Roo. 8:38, 39) SHin nu mala Kiristtaanee nuna naaqqikko, Yooseefadan yohuwaa Yihoowaagaadan xeellanawu baaxetiiddi, kaseegaappe aaruwan Yihoowaakko shiiqiyaageeta gidoos. Nuuni Geeshsha Maxaafaa maaraadan hanotaa giigissanawu nuuyyo danddayettida ubbabaa oottidi, Yihooway ba koyiyo wodiyaaninne ogiyan hegaa giigissanaagaa ammanettidi ayyo aattidi immana koshshees.

‘SAˈA UBBAA DAANNAN’ AMMANETTA

17. Nuuni ‘saˈaa ubbaa Daannan’ ammanettiyoogaa waatidi bessana danddayiyoo?

17 Nuuni ha iita alamiyan deˈido peeshshan, naaqoy nuna gakkanaagaa naagana danddayoos. Awugankko issi issitoo, naaqo ga qoppidobi gubaaˈiyan ne bolli woy neeni eriyo ura bolli gakkana danddayees. Hegan xubettoppa. (Maz. 119:165) SHin Xoossawu ammanettida ashkkaratudan nuuni an ammanettidi woosan a bolli zemppoos. Qassikka nu huuphiyaa kawushshidi, nuuni hanotaa wurssi erennan aggana danddayiyoogaa ammanoos. Nuuni yohuwaa balan akeekidoogee he metuwawu gaaso gidana danddayiyoogaa akeekoos. Yooseefabaappe akeekidoogaadan, qohiya haasayay hanotay yaa iitanaadan oottana danddayiyoogaa eridi, hegaa malabaa haasayanawu koyokko. Wurssettan, yohuwaa nu huuphen giigissanawu maliyoogaappe, Yihoowan ammanettidi, i giigissana gakkanaashin danddayan a naaganawu murttoos. Hegaadan oottiyoogee, Yooseefa hanotan beˈidoogaadan Yihoowan nashettanaadaaninne a anjjuwaa demmanaadan oottanaagee erettidaagaa. Ee, ‘saˈaa ubbaa Daannay,’ Yihooway ubbatoo suurebaa oottanaagaa ammanettoos; ayssi giikko, “a oge ubbaikka suure.”—Doo. 18:25; Zaa. 32:4.

18. Kaalliya huuphe yohuwan nuuni ay xannaˈanee?

18 Kaalliya huuphe yohuwan, beni wode Xoossaa asaa giddon suure gidennabay gakkido hara naaˈˈu hanotata xannaˈana. He taariketa zaarettidi xeelliyoogee, issi uri ba huuphiyaa kawushshiyoogeenne atto giyoogee suure pirddiya Yihoowaagaadan qoppiyoogaara waanidi gayttiyaakko keehi qonccanaadan oottana.

^ MENT. 7 Viili Diila deˈuwan hanidabaa, Hidaare 1, 1991, Wochiyo Keelan (Amaarattuwaa), “Yihooway Taani Ammanettiyo Ta Xoossaa” giyo huuphe yohuwaa xeella.