Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  April 2016

SHaahettida Alamiyan Oossinne Exatennan Deˈa

SHaahettida Alamiyan Oossinne Exatennan Deˈa

“Xoossaagaa Xoossaassi immite.”—MAA. 22:21.

MAZAMURE: 33, 137

1. Nuuni Xoossawukka asaa kawotettawukka waanidi azazettana danddayiyoo?

XOOSSAA QAALAY nuuni kawotettatuyyo azazettanaadan yootees; gidoppe attin, asawu azazettiyoogaappe Xoossawu azazettana bessiyoogaakka tamaarissees. (Oos. 5:29; Tii. 3:1) Ha qofay issoy issuwaa phalqqii? CHii, phalqqenna. Likkiyan haarettiyoogaara gayttida maaray nuuni he azazuwaa akeekanaadaaninne azazettanaadan maaddees. Yesuusi, “Yaatikko, Qeesaaraagaa Qeesaarassi, Xoossaagaa Xoossaassi immite” giidi he maaraa qanttan yootiis. [1] (Maa. 22:21) Nuuni Yesuusa azazuwaa waati azazettiyoo? Nuuni deˈiyo biittaa wogaa azazettiyoogan, sunttata bonchiyoogaaninne qaraxaa qanxxiyoogan he kawotettawu haarettoos. (Roo. 13:7) SHin kawotettan sunttettidaageeti nuuni Xoossawu azazettennaadan azazikko, nuuni hegaa maayennaagaa bonchuwan yootoos.

2. Alamiyaa polotikan oossinne exatennaagaa waatidi bessana danddayiyoo?

2 Alamiyaa polotikan oossinne exatennan deˈiyoogee Xoossawu bessiyaabaa immiyoobaappe issuwaa. (Isi. 2:4) Yaatiyo gishshawu, ayssanaadan Yihooway paqqadido kawotettata eqettokko, woy qassi ba biittaa siiqiyoogaa bessanawu asay oottiyooban  aybiininne gelokko. (Roo. 13:1, 2) Nuuni polotikaa asata denttettokko, dooruwaa wode doorokko, polotikan sunttettokko, woy kawotettaa laammanawu malokko.

3. Nuuni alamiyaaban oossinne exatennan deˈana koshshiyoy aybissee?

3 Nuuni alamiyaaban oossinne exatennan deˈanaadan Xoossay koyiyoy aybissakko Geeshsha Maxaafay amaridabaa yootees. Leemisuwawu, nuuni alamiyaa polotikaaninne olan gelennan aggidi ‘saˈaassa gidennan’ ixxiyoogan, Xoossaa Naˈaa, Yesuus Kiristtoosa timirttiyaanne a deˈuwaa ogiyaa kaalloos. (Yoh. 6:15; 17:16) Nuuni Xoossaa Kawotettawu ammanettidi haarettanawu alamiyaaban oossinne exatennan deˈana bessees. Hankkoode, nuuni Xoossaa Kawotettaa xallay asaa metuwaa qaaranaagaa mishiraachuwaa yootiyo wode nu kahay waanidi geeshsha gidana danddayii? Hegaa bollikka, polotikan geliyoogan bantta yameti shaahettanaadan oottiya worddo haymaanootetuppe tumu goynoy dummatees. Tumu goynoy nuuni alamiyaaban oossinne exatennan deˈanaadan maaddiyoogan kumetta saˈan issippetettan deˈanaadan oottees.—1 PHe. 2:17.

4. (a) Alamiyaaban oossinne exatennan deˈiyoogee keehi metanaagaa aybin eriyoo? (b) Nuuni alamiyaaban oossinne exatennan deˈanawu haˈˈi waanidi giigettana koshshii?

4 Nuuni deˈiyo biittay polotikaaban woppu giidanne tumu goynuwaa diggennaba milatana danddayees. SHin Seexaanaa alamiyaa xayoy matiyo wode, oossinne exatennan deˈiyoogee keehi koshshiyaaba gidanaagaa qoppana danddayoos. Ha alamiyan ‘sigettennanne’ zozzu giida asay kumiis; yaatiyo gishshawu, asay yaa shaahettana. (2 Xim. 3:3, 4) Issi issi biittan polotikaa hanotay eesuwan eesuwan laamettiyo gishshawu, nu ishantti issi baggawu exatanaadan paacciyaabay qoppennan eta bolli gakkiis. Nuuni alamiyaaban oossinne exatennan deˈanawu murttidoogaa haˈˈi minttana koshshiyoy aybissakko akeekadii? Nuuni paacettana gakkanaassi naagikko, he paaciyan kunddana danddayoos. Yaatin shaahettida alamiyan waatidi oossinne exatennan deˈana danddayiyoo? Hegawu nuna keehi maaddiya oyddubaa ane beˈoos.

ASA HAARUWAA YIHOOWAY XEELLIYOOGAADAN XEELLA

5. Asaa haaruwaabaa Yihooway qoppiyoobay aybee?

5 Alamiyaaban oossinne exatennan deˈanawu keehi maaddiya koyroogee asa haaruwaa Yihooway xeelliyoogaadan xeelliyoogaa. Amarida Kawotettati suure milatana danddayikkonne, Yihooway asay hara asaa haaranaadan mule halchibeenna. (Erm. 10:23) Asa kawotettati asay ba biittaa siiqanaadan denttettoosona; hegee qassi asay issoy issuwaappe shaahettanaadan oottees. Haariyaageetu giddon keehi loˈˈo asatikka meto ubbaa qaarana danddayokkona. Qassi, asa kawotettati 1914n eqqida Xoossaa Kawotettaa eqettoosona. He Kawotettay mata wode eta ubbaa xayssana.—Mazamure 2:2, 7-9 nabbaba.

6. Nuuni kawotettan matay deˈiyoogeeta waati xeellana koshshii?

6 Asa kawotettay amarida sarotettaynne maaray asawu deˈanaadan oottiyo gishshawu, eti haaranaadan Xoossay paqqadiis. Hegee nuuni Xoossaa Kawotettaa mishiraachuwaa sabbakanaadan maaddees. (Roo. 13:3, 4) Xoossay nuuni sunttatuyyo woossanaadan, ubba qassi eti kuuyiyoobay nu goynuwaara gayttidaba gidiyo wode etawu woossanaadan azaziis. (1 Xim. 2:1, 2) Kiitettida PHawuloosaagaadan, nuna naaqqiyo wode kawotettaa sunttata yigibaa oychoos. (Oos. 25:11) Geeshsha Maxaafay Xoossaa morkkee Seexaanay kawotettata haariyoogaa yootikkonne, kawotettan ayssanaadan woy kaalettanaadan sunttettida ubbaa i kaalettiyoogaa yootenna. (Luq. 4:5, 6) Yaatiyo gishshawu, nuuni kawotettan sunttettida uraa Dabloosi kaalettees gaana koshshenna. Nuuni ‘deriyaa haariyaageetuuranne godatettay deˈiyoogeetuura’ haasayiyo wode ‘oonanne cayokko.’—Tii. 3:1, 2.

7. Nuuni qoppana bessennabay aybee?

 7 Sunttettanawu annaacettiya ooninne, woy ay polotika citinne nuna maaddiyaaba milatin woy qohiyaaba milatinkka oossinne exatennan aggiyoogan, Xoossawu azazettoos. Hegaara gayttida hanotan nuuni issi baggawu exatanaadan paacciyaabay waani gakkana danddayii? Xoossaa asaakka keehi qohida, asaa huqqunniya kawotettaa laammanawu asay denddiis giidi qoppoos. Nuuni he denddida asaara hashetana xayikkonne, geella nu qofay etaagaa mala gidanee? (Efi. 2:2) Nuuni haasayiyoobaanne oottiyoobaa xallan gidennan, nu wozanan qoppiyoobankka oossinne exatennan deˈana bessees.

“CINCCA” GIDIKKONNE “ASHKKE” GIDA

8. Alamiyaaban issi baggawu exatennan deˈanawu metootiyo wode waanidi ‘cinccanne ashkke’ gidana danddayiyoo?

8 Alamiyaaban oossinne exatennan deˈanawu maaddiya naaˈˈanttobay paacee gakkiyo wode ‘shooshshadan cincca, qassi haraphedan ashkke’ gidiyoogaa. (Maatiyoosa 10:16, 17 nabbaba.) Nuna gakkana paaciyaa kaseti qoppiyoogan cincca gidiyoogaa bessoos; qassi he paacee gakkiyo wode oossinne exatennan aggiyoogan ashkke gidiyoogaa bessoos. Nuna paaccana danddayiya amaridabaanne hegaa mala hanotan oottana danddayiyoobaa ane beˈoos.

9. Nuuni haratuura haasayiyo wode naagettana bessiyoobay aybee?

9 Nu haasayaa. Polotikaara gayttidabay denddiyo wode, nu haasayiyooban naagettana bessees. Leemisuwawu, Kawotettaa mishiraachuwaa asawu yootiyo wode, issi polotikaa citay woy sunttettida uri kaalliyo qofaa nashshoppa woy boroppa. Issi metuwaa qaarees giyo ayba polotika qofanne tobbiyoogaappe he metuwaabaa haasayiyoogan keettaawaara maayettanawu mala. Yaatada, Xoossaa Kawotettay he metuwaa muleera waati xayssanaakko Geeshsha Maxaafaappe bessa. Attumay attumaa woy maccay maccaa ekkiyoogaa woy geliyoogaa woy qassi shahaaraa kesissiyoogaa mala qofan asay palamettanawu koyikko, Geeshsha Maxaafaa maaraanne nuuni waati he maaraa kaalliyaakko qonccissa. Hegaa tobbiyo wode, hegaara gayttida polotikaa qofan oossinne exatoppa. Issi uri issi higgee laamettana woy shaarettana koshshees giyo wode nuuni oossinne exatokko; woy qassi he uri ba qofaa laammanaadan denttettokko.

10. Televizhiiniyaanne gaazeexaa malaban aybanne beˈiyo woy nabbabiyo wode, nuuni oossinne exatennaagaa waati bessana danddayiyoo?

10 Oduwaa. Eraadooniyaanne televizhiiniyaa malaban yootiyo “odoy” darotoo issi baggawu exatidi yootiyooba. Issi issitoo asay ba polotikaa qofaa yootanawu hegaa mala miishshata goˈettees. Ubba qassi oduwaa yootiyay kawotettaa xalla gidido biittan hegaadan hanees. Oduwaa yootiya dirijjitee woy asay issi baggawu exatiyo wode, etaagaadan qoppennaadan nuuni naagettana koshshees. Nena, ‘Taani issi uri polotikaara gayttidaban odiyoobaa maayiyo gishshawu, he oduwaa siyiyoogaa dosiyaanaa?’ gaada oycha. Oossinne exatennan deˈanaadan nena maaddana mala, polotikaara gayttidaban issi baggawu exatidi odiyo darobaa siyoppa woy beˈoppa. Qassi ooyyoonne exatennan yootiyo oduwaa siyanawu mala. Hegaa bollikka, neeni siyiyo aybanne Geeshsha Maxaafan deˈiya ‘tumu qaalaara’ maayettiyaakkonne ubbatoo akeeka.—2 Xim. 1:13.

11. Nuussi deˈiyaabaa xoqqu oottidi xeelliyo wode, alamiyaaban oossinne exatennan deˈiyoogee waanidi deexxiyaaba gidana danddayii?

11 Aquwaa siiqiyoogaa. Nuuni aquwaa keehi siiqiyaaba gidikko, paacciyaabay gakkiyo wode, oossinne exatennan deˈanawu metootana danddayoos. Maalaawen deˈiya Uruta he biittan deˈiya Yihoowa Markkata 1970 heeran yedetay gakkido wode issoti issoti hegaadan oottidoogaa beˈaasu. A hagaadan gaasu: “Eti bantta ishalo deˈuwaa aggibayanawu koyibookkona. Issoti issoti nunaara kiyidi biidosona, shin eti kambbiyan injjetenna duussaa genccidi deˈanawu  koyibeenna gishshawu, polotikaa citan gelidi bantta soo simmidosona.” SHin Xoossaa asati hara daroti miishshaara gayttidaban metootiiddi, ubba banttawu deˈiya ubbabay xayinkka alamiyaaban oossinne exatennan deˈidosona.—Ibr. 10:34.

12, 13. (a) Yihooway asaa waati xeellii? (b) Nuuni nu biittan ceeqettiyaakkonne waatidi erana danddayiyoo?

12 Otoruwaa. Asay darotoo ba zariyan, wogan woy biittan ceeqettees. SHin nu zaree, nu wogay woy nu biittay dummatees giidi otorettiyoogee Yihooway asaanne asa haaruwaa xeelliyo ogiyaara nuuni maayettennaadan oottiyoogaa eroos. Xoossay nuuni nu wogaa aggibayanaadan koyennaagee tuma. Ubbakka issuwaa wogay haraagaappe dummatiyoogee asay issoy issuwaappe dummatiyoogaa bessiya ufayssiyaaba. SHin Xoossaa xeelan ubba asaykka lagge gidiyoogaa nuuni hassayana bessees.—Roo. 10:12.

13 Nuuni diccido heeran ceeqettiyoogee nu biittaa siiqanaadaaninne alamiyaaban issi baggawu exatanaadan oottana danddayees. Koyro xeetu layttaa gubaaˈiyan deˈiya amaridaageetikka bantta ishantti hara biitta asa gidido gishshawu dummayidi xeellidoogee Kiristtaanetikka naagettana xayikko hegaadan ceeqettana danddayiyoogaa bessees. (Oos. 6:1) Nuuni otorettiyaakkonne waati erana danddayiyoo? Hara biittaa asa gidida ishay woy michiyaa nuuni issibaa oottanaadan odidabadan qoppa. ‘Nuuni hegaa nu heeran oottiyo ogee hegaappe keha’ ga qoppada, sohuwaara i giidobaa siyennan ixxuutee? Nuuni ubbay Geeshsha Maxaafay ooninne ‘issoy issuwaappe gitatays giidi qoppoppo’ giidi zoriyoobaa kaallana bessees.—Pili. 2:3.

YIHOOWAY NENA MAADDANA

14. Woosay nuna waati maaddii, qassi Geeshsha Maxaafan hegaa qonccissiyaabay aybee?

14 Nuuni alamiyaaban oossinne exatennan deˈanawu maaddiya heezzanttobay Yihooway maaddanaadan oychiyoogaa. Danddayanchanne ne huuphiyaa naagiyaagaa gidanaadan Yihooway neeyyo geeshsha ayyaanaa immanaadan woossa; he eeshshati haariyaageeti bessennabaa oottiyo wodekka genccanawu maaddoosona. Alamiyaaban issi baggawu exatanaadan nena paaccana danddayiyaabaa akeekada xoonanaadan maaddana mala Yihooway aadhida eratettaa immanaadankka oychana danddayaasa. (Yaaq. 1:5) Neeni tumu goynuwaa mintta kaalliyoogaa gaasuwan qashettidaba woy hara ogiyan qaxxayettidaba gidikko, ne ammanuwaabaa xalan yootanawunne ayba yedetaynne gakkin genccanawu maaddanaadan Yihoowa woossa.—Oosuwaa 4:27-31 nabbaba.

15. Paacee gakkishinkka alamiyaaban oossinne exatennan deˈanawu Geeshsha Maxaafay nuna waati maaddana danddayii? (“Xoossaa Qaalay Eti Ammanidoban Minnanaadan Maaddiis” giya saaxiniyaakka beˈa.)

15 Yihooway ba Qaalaa baggaarakka nena minttana danddayees. Paacciyaabay deˈishinkka oossinne exatennan deˈanawu maaddiya xiqiseta wotta denttada qoppa. Geeshsha Maxaafaa demmenna wodiyankka hegaa hassayada minettanawu, haˈˈi he xiqiseta loytta qoppa. Geeshsha Maxaafay neeni Xoossaa Kawotettay ehaana anjjuwaa mintta ammananaadankka maaddees. He hidootay yedetay gakkiyo wode genccanawu keehi maaddees. (Roo. 8:25) Neeni sinttappe demmanawu keehi hidootiyo anjjuwaabaa qonccissiya xiqiseta doorada nabbaba; qassi he anjjuwaa Gannatiyan demmidabadan qoppa.

YIHOOWAWU AMMANETTIDI DEˈIDA ASATUBAAPPE GOˈETTA

16, 17. Alamiyaaban oossinne exatennan deˈida, Xoossawu ammanettida asatu leemisuwaappe ay tamaarana danddayiyoo? (Doomettan deˈiya misiliyaa xeella.)

16 Alamiyaaban oossinne exatennan deˈanawu maaddiya oyddanttobay Yihoowawu ammanettidi oottida asatu leemisuwaa. Eti oottidobay nuuni genccanawu maaddiya aadhida eratettaanne wolqqaa demmanaadan maaddees. Leemisuwawu, Sidiraaqi, Misaaqinne  Abddanaagoy Baabiloone kawotettaa malaata gidida misiliyawu goynnennan ixxidosona. (Daaneela 3:16-18 nabbaba.) Eti murttidoogaa yootiya taarikiyaa nabbabiyoogee ha wodiyan deˈiya Yihoowa Markkati bantta biittaa banddirawu goynnenna mala xalanaadan maaddiis. Yesuusikka polotikaaninne asa asappe shaakkiya hara aybiininne gelennan deˈiyoogan alamiyaaban oossinne exatennaagaa bessiis. I ba leemisoy harata maaddanaagaa akeekidi, ba erissiyo ashkkarata, “Minnite; taani sa7aa xoonaas” yaagiis.—Yoh. 16:33.

17 Ha wodiyan daro Yihoowa Markkati alamiyaaban oossinne exatennan deˈidosona. Issoti issoti bantta ammanuwaa gishshawu waayettidosona, qashettidosona, ubba hayqqidosona. Eta leemisoy nu ubbay xalanaadan maaddana danddayees. Turkke biittan deˈiya Barisa giyo ishay hagaadan giis: “Franz Riter giyo ishay Hitilera wotaaddara gidennan ixxido gishshawu asay a woriis. I hayqqanaappe kase qammi ba aayeessi xaafido dabddaabbee i Yihoowan keehi ammanettiyoogaa bessees; tanakka hegaa mala paacee gakkikko a leemisuwaa kaallanawu murttaas.” [2]

18, 19. (a) Alamiyaaban oossinne exatennaadan ne gubaaˈiyaa yarati nena waatidi maaddana danddayiyoonaa? (b) Ay oottanawu murttadii?

18 Ne gubaaˈiyan deˈiya ishanttinne michonttikka neeni alamiyaaban oossinne exatennan deˈanaadan maaddana danddayoosona. Alamiyaaban issi baggawu exatanaadan paacciyaabay nena gakkikko, hegaa gubaaˈe cimatuyyo oda; yaatada, eti Geeshsha Maxaafaappe nena zoranaadan oycha. Gubaaˈiyan deˈiyaageeti nena gakkiya paaciyaabaa erikko, nena minttettana. Eti neeyyo woossanaadan oycha. Nu ishanttinne michontti nuna maaddanaadaaninne nuuyyo woossanaadan koyikko, nuunikka etawu hegaadan oottana koshshiyoogee qoncce. (Maa. 7:12) Interneettiyan jw.org saytiyan NIWUSRUM giyaagaa giddon LEGAL DEVELOPMENTS giyaagaa garssan deˈiya “Yihoowa Markkati Bantta Ammanuwaa Gishshawu Qashettidosona—Heeran” giya huuphe yohoy neeni issibaa qonccissada woossanaadan maaddana danddayees. Ha wodiyan bantta ammanuwaa gaasuwan qashettida dumma dumma Yihoowa Markkatubay hegan deˈees. Hegan odettidaageetuppe amaridaageetu sunttaa xeegada, eti Xoossawu ammanettidinne minnidi deˈana mala woossa.—Efi. 6:19, 20.

19 Wurssettay matiyo wode, nuuni issi baggawu exatanaadan kawotettati wolqqanttanaagaa naagana danddayoos. Hegaa gishshawu, ha shaahettida alamiyan oossinne exatennan deˈanawu murttidaageeta gidoos.

^ [1] (mentto 1) Yesuusi he wode ooppenne xoqqiya maatay deˈiyo kawuwaa Qeesaara asa kawotettawu leemiso oottidi goˈettiis.

^ [2] (mentto 17) Xoossaa Kawotettaabaa Awaajjiya Yihoowa Markkata giyo maxaafaa (Inggilizettuwaa) sinttaa 662nne Xoossaa Kawotettay Haariiddi Deˈees! giyo maxaafan sinttaa 150n deˈiya, “I Xoossaa Bonchuwawu Hayqqiis” giya saaxiniyaa xeella.