Konttenttiyaa bessa

Naa''antto meenu bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa Markkata

Wolayttattuwaa

Wochiyo Keelaa (Xanna'iyoogaa)  |  Hidaare 2017

Yihoowa Neeyyo Baqata Attiyo Soho Oottay?

Yihoowa Neeyyo Baqata Attiyo Soho Oottay?

“GODAI ba ashkkarata ashshees. Akko baqatida ooninne pirddettenna.”—MAZ. 34:22.

MAZAMURE: 8, 54

1. Nagaray Xoossawu ammanettidi oottiyaageeti waananaadan oottii?

XOOSSAWU ammanettidi oottiya daroti Kiitettida PHawuloosi, “Taani aiba ufaissi bainna asee!” giido qofaa maayoosona. (Roo. 7:24) Laattido nagaray nuna ubbaa metees; qassi nu oottiyoobay Yihoowa wozanappe ufayssanawu koyiyoogaa bessennaba gidiyo wode azzanoos. Wolqqaama nagaraa oottida issi issi Kiristtaaneti Xoossay banttawu atto geennabadan qoppoosona.

2. (a) Mazamure 34:22y Xoossaa ashkkarati bantta mooruwan keehi zilˈˈettana bessennaagaa waati qonccissii? (b) Ha huuphe yohuwan ay beˈanee? (“ Tamaariyoobeeyye Malaataa Birshshettee?” giya saaxiniyaa xeella.)

2 SHin, Yihoowa banttayyo baqati attiyo soho oottiyaageeti bantta mooruwan keehi zilˈˈettana koshshennaagaa Geeshsha Maxaafay yootees. (Mazamure 34:22 nabbaba.) Yihoowa waatidi nuuyyo baqati attiyo soho oottanee? Yihooway nuna maaranaadaaninne nuuyyo atto gaanaadan ay oottana bessii? Beni Israaˈeelatuyyo baqati attiyo katamata Yihooway giigissido hanotaa pilggiyoogan ha oyshatuyyo zaaruwaa demmana. Hegee PHenxxaqosxxe gallassi 33 M.Ln haran laamettida Higgiyaa maachan deˈees. Gidikkokka, he Higgiyaa immiday Yihoowa gidiyoogaa hassaya. Hegaa gishshawu, Yihooway baqati attiyo katamata giigissidoogee  i nagaraa, nagaranchatanne nagarappe simmiyoogaa waati xeelliyaakko nuuni tamaaranaadan maaddees. Koyruwan, he katamati giigido halchuwaanne eta goˈˈaa ane beˈoos.

“BAQATI BIIDI ATTIYO KATAMATA DOORITE”

3. Israaˈeelati eriiddi asa worida ura waatiyoonaa?

3 Beni Israaˈeela biittan asa woriyoogaa Yihooway xaasayi xeellibeenna. Hayqqida urawu mata dabbo gidida, ‘suuttaa achiyaagaa’ geetettiya attuma asi eriiddi asa woridaagaa worees. (Qoo. 35:19) Hegee aynne moorennan worido ura suuttaa gishsha qanxxettiyaaba. He uraa sohuwaara woriyoogee Hidootaa Biittay tunennaadan oottees. Ayssi giikko, Yihooway, “Intte de7iyo biittaa tunissoppite. Aissi giikko, suuttaa gussiyoogee biittaa tunissees” yaagiis.—Qoo. 35:33, 34.

4. Israaˈeelati issi uri erennan asa worikko waatiyoonaa?

4 SHin issi uri erennan asa worikko, Israaˈeelati waatiyoonaa? I akeekennan worikkokka, aynne mooribeenna asa suuttaa Xoossay appe achees. (Doo. 9:5) Gidoppe attin, i suuttaa achiyaagaappe baqatidi attiyo usuppun katamatuppe issuwaa baana danddayees. Yan, i hirggennan deˈana danddayees. Erennan asa worida uri qeese ubbatu halaqay hayqqana gakkanaashin he kataman takkana bessees.—Qoo. 35:15, 28.

5. Yihooway baqati attiyo katamata giigissido hanotay a loytti eranaadan nuna waati maaddii?

5 He katamata baqati attiyo soho oottiday asa gidenna. Yihooway Yaasa, “Israa7eela asaayyo hagaadan yaaga; ‘. . . Asai baqati biidi attiyo katamata doorite’” yaagidi azaziis. Ha katamati ‘dummatida’ woy geeshsha katama gididosona. (Yaas. 20:1, 2, 7, 8) Dummabaa halchidi ha katamata giigissiday Yihoowa gidiyo gishshawu, hagaadan giidi oychana danddayoos: I giigissido ha hanotay Yihoowa maarotaa loytti akeekanaadan nuna waati maaddii? Qassi ha wodiyan nuuni a baqati attiyoosa oottanawu hegaappe ay tamaariyoo?

“HANIDABAA HE KATAMAA CIMATUYYO YOOTO”

6, 7. (a) Issi uri erennan asa worikko cimati waati pirddiyaakko yoota. (Doomettan deˈiya misiliyaa xeella.) (b) Erennan asa woridi baqatida uri cimatukko biyoogee loˈˈo gididoy aybissee?

6 Erennan asa woridi baqati biida uri i biido katamaa penggiyan deˈiya ‘he katamaa cimatuyyo hanidabaa yootana’ bessees. Eti a loytti mokkoosona. (Yaas. 20:4) Guyyeppe, i asa worido katamaa eti a yeddin, yan deˈiya cimati he yohuwaa pirddoosona. (Qoodaabaa 35:24, 25 nabbaba.) He uri baqati attiyo katamaa simmana danddayiyoy cimati i erennan asa woriis giidi pirddiyo wode xallaana.

7 Cimati pirddana koshshiyoy aybissee? Eti Israaˈeela gubaaˈee geeshsha gididi deˈanaadaaninne erennan asa worida uri Yihoowa maarotaa demmanaadan pirddoosona. Geeshsha Maxaafaa erancha issoy baqatida uri cimatukko baana xayikko, ‘hegee a keehi qohiyoogaa’ yootiis. I gujjidi, “I nagettanaadan Xoossay giigissidobaa koyibeenna gishshawu, a woriya uri oyshettenna” yaagiis. Erennan asa worida ura cimati maaddoosona, shin i maadettanawu koyana bessees. I baqatidi Yihooway giigissido katamatuppe issuwaa baana xayikko, hayqqida urawu mata dabboy a worikko oyshettenna.

8, 9. Gita nagaraa oottida Kiristtaanee maaduwaa demmanawu cimata oychana bessiyoy aybissee?

8 Ha wodiyan, gita nagaraa oottida issi Kiristtaanee zaarettidi minnanawu gubaaˈe cimatu maaduwaa koyana bessees. Hegee keehi koshshiyoy aybissee? Koyruwan, Geeshsha Maxaafay yootiyoogaadan, gita nagaraa oottida ura cimati maaddanaadan hanotaa giigissiday Yihoowa. (Yaaq. 5:14-16) Naaˈˈanttuwan, nagaraappe simmida uri nagaraa meeze  oottennan Xoossaa maaduwaa demmiiddi deˈanaadan hegee a maaddees. (Gal. 6:1; Ibr. 12:11) Heezzanttuwan, cimati nagaraappe simmiyaageeta minttettanawunne azzaniyoogaa agganaadan eta maaddanawu sunttettidosonanne loohidosona. Yihooway he cimata “gotiyaappe baqatiyo soho” yaagees. (Isi. 32:1, 2) Hegee Xoossay ba maarotan giigissidobaa gidiyoogee qoncce.

9 Xoossaa ashkkaratuppe daroti cimatuppe maaduwaa koyidi demmiyoogee woppu gaanaadan oottiyoogaa akeekidosona. Leemisuwawu, Daaneela giyo ishay gita nagaraa ootti simmidi, yayyidi cimatuyyo yootennan daro aginaa takkiis. I hagaadan giis: “Daro wodee aadhi simmin, hagaappe guyyiyan cimati tana maaddanawu aynne oottana danddayokkona gaada qoppaas. SHin ta oottido nagaray ay kaalettaneeshsha gaada ubbatoo yayyays. Qassi Yihoowa woossiyo wode, ubbabaappe kasetada ta mooridobawu i tawu atto gaanaadan awu yootana bessiyaabadan qoppaas.” Guyyeppe, Daaneeli cimati maaddanaadan oychiis. I kasebaa hassayidi hagaadan giis: “Taani eta oychanawu yayyaas. SHin eta haasayissa simmin, ta hashiyaappe gita toohoy wodhidabadan tawu siyettiis. Haˈˈi aybinne teqqennan Yihoowa woossana danddayays.” Daaneela kahay haˈˈi geeshsha; qassi i matan gubaaˈiyawu oottiyaagaa gididi sunttettiis.

“HE KATAMATUPPE ISSUWAAKKO BAQATO”

10. Erennan asa worida uri maarotaa demmanawu oottana koshshiyaabay aybee?

10 Erennan asa worida uri maarotaa demmanawu koshshiyaabaa oottana bessees. I matan deˈiya baqati attiyo katamaa baqatana koshshees. (Yaasa 20:4 nabbaba.) I shenehoo giidi yaa beennan aggennaagee erettidaagaa; i paxa deˈana danddayiyoy sohuwaara he katamaa gakkidi yan deˈiyoogaana! Hegaadan oottanawu i issi issibaa aggibayana bessees. Qeese ubbatu halaqay hayqqana  gakkanaassi, i ba kase oosuwaa, ba son deˈiyoogaanne ba koyidosaa biyoogaa aggana bessees. * (Qoo. 35:25) SHin hegaadan oottiyoogee a keehi maaddees. Baqatidi biida uri he katamaappe kiyikko, hegee hara ura woridoogee a qofissennaagaa bessiyaabaa; qassi asi a worana danddayees.

11. Nagaraappe simmiya Kiristtaanee Xoossaa maarotaa nashshiyoogaa waati bessana danddayii?

11 Hegaadan ha wodiyankka, bantta nagaraappe simmidaageeti Xoossay maaranaadan koshshiyaabaa oottana bessees. Nuuni gita nagaraa xalla gidennan, darotoo gita nagaran yeggiya guutta mooruwaappekka haakiyoogan, oottido nagaraa muleera aggana bessees. Qoronttoosan deˈiya Kiristtaaneti nagaraappe simmanawu oottidobaa Kiitettida PHawuloosi ayyaanay denttettin yootiis. I hagaadan giis: “Xoossai he intte azzanuwan ai oottidaakkonne be7ite. Inttena ai keenaa genccissidaakkonne intte geeshshatettaa tumayanau inttena ai keenaa laamoyidaakko, ai keenaa hanqqetissidaakkonne ai keenaa yashissidaakko, qassi inttena ai keenaa amoyidaakko, ai keenaa mishissidaakkonne naaqo oosuwaa qaxxayanau ai keenaa giigidaakko be7ite.” (2 Qor. 7:10, 11) Hegaadan nuuni nagaraa oottiyoogaa agganawu wozanappe baaxetikko, nu hanotay nuna keehi qofissiyoogaanne a maarotaa coo demmiyaabadan nuuni qoppennaagaa Yihooway akeekees.

12. Issi Kiristtaanee ubbatoo Xoossaa maarotaa demmanawu aggana danddayiyoobay aybee?

12 Issi Kiristtaanee ubbatoo Xoossaa maarotaa demmanawu aggana danddayiyoobay aybee? I keehi dosiyoobaykka a nagaraa ootissana danddayiyaaba gidikko, i hegaa aggana bessees. (Maa. 18:8, 9) Issi issi laggeti neeni Yihooway dosennabaa oottanaadan nena denttettiyaabaa oottikko, etaara laggetiyoogaa agguutee? Neeni uyana bessiya likkiyaa eranawu metootikko, likkiyaappe aattada uyanaadan paacciyaabaappe haakkuutee? Neeni shori baynnabaa amottiyoogaa agganawu baaxetiyaaba gidikko, iitabaa qoppanaadan oottiya pilmiyaa beˈennaadan, web saytiyaa xomoosennaadan woy hegaa mala harabaa oottennaadan naagettuutee? Yihoowawu ammanettidi deˈanawu giidi aybanne aggiyoogee nuna maaddiyoogaa hassaya. Yihooway nuna yeggi bayiyoogaappe aadhiya iitabi baa. Qassi, a “merinaa siiquwan” deˈiyoogaappe aaruwan ufayssiyaabi baawa.—Isi. 54:7, 8.

‘HE KATAMATI INTTE BAQATI BIIDI ATTIYO SOHO’

13. Attiyo katamaa baqatidi biida uri yan hirggennaaninne ufayttidi deˈana danddayiyoy aybissakko qonccissa.

13 Attiyo katamaa baqatidi biida uri yan hirggennan deˈees. Yihooway ‘he katamati intte baqati biidi attiyo soho’ yaagiis. (Yaas. 20:2, 3) Yihooway erennan asa worida uri he yohuwan zaarettidi oyshettanaadan koyenna, woy qassi suuttaa achiyaagee he katamaa gelidi he ura worana danddayenna. Baqati biida uri asi halo kiyees giidi mule yayyenna. Yihooway a naagiyo gishshawu he kataman hirggennan deˈees. He katamay baqati biida uri qashettiyoosa gidenna. I he kataman oottana, harata maaddananne sarotettan Yihoowawu haggaazana danddayees. Tumukka, i yan ufayttidi deˈana danddayees!

Yihooway neeyyo atto giyoogaa ammanetta (Mentto 14-16 xeella)

14. Nagaraappe simmida Kiristtaanee ay ammanettana danddayii?

14 Xoossaa asatuppe issoti issoti gita nagaraa oottidi bantta nagaraappe simmidikka, keehi zilˈˈettoosona. Ubba issoti issoti eti oottidobaa Yihooway mule dogennabadan qoppoosona. Neeni hegaadan qoppiyaaba gidikko, Yihooway neeyyo atto giyo wode, a maarotay nena woppu oottana danddayiyoogaa hayyanaa ammanetta! Qommoora abaa  denttido Daaneeli hegee tuma gidiyoogaa akeekiis. Cimati a suurissidi a kahay zaarettidi geeshsha gidanaadan maaddi simmin, i keehi woppu giis. I hagaadan giis: “Hegaappe simmin taani zilˈˈettabeykke. Ta nagaray issitookka atto geetettiis. Yihooway yootidoogaadan, i ne toohuwaa neeppe denttidi keehi haassidi olees. Hegaa ne zaarettada mulekka beˈakka.” Attanawu giidi baqati attiyo katamaa gelida uri hegaappe simmin suuttaa achiyaagaa yayyenna. Hegaadankka, Yihooway nu nagaraa issitoo atto giichikko, zaarettidi he nagaraa denttees woy hegaa gishshawu nu bolla pirddees giidi yayyanawu bessenna.—Mazamure 103:8-12 nabbaba.

15, 16. Yesuusi Woziyaagaanne Qeese Ubbatu Halaqa gididi oottiyoobay neeni Xoossaa maarotan keehi ammanettanaadan waati maaddii?

15 Nuuni Israaˈeelatuppe aaruwan Yihoowa maarotan ammanettanaadan oottiyaabay deˈiyoogee tuma. PHawuloosi Yihoowawu polo azazettana danddayibeenna gishshawu azzaniyoogaa yooti simmidi, “Nu Godaa Yesuus Kiristtoosa baggaara Xoossau galatai gido” yaagiis. (Roo. 7:25) Ee, nagaraynne i aggido kase mooroy PHawuloosa baaxeyikkonne, Yihooway Yesuusa baggara awu atto giidoogaa i ammanettiis. Nuna wozida Yesuusi nu kahaa geeshsha ootteesinne nuuyyo sarotettaa immees. (Ibr. 9:13, 14) “Xoossaakko ba baggaara yiyaageeta,” Qeesee Ubbatu Halaqa gidida Yesuusi “eta gishshaa gaannatanau merinau de7iyo gishshau,” eta “muleera ashshanau danddayees.” (Ibr. 7:24, 25) Qeese ubbatu halaqay oottiyoobay Israaˈeelati bantta nagaray atto geetettiyoogaa ammanettanaadan oottees. Yesuusi nuuyyo Qeese Ubbatu Halaqa gidiyoogee nuuni ‘koshshiyo wode maaddiya maarotettaa ekkanawunne aaro kehatettaa demmanawu’ hegaappe aaruwan ammanettanaadan oottees.—Ibr. 4:15, 16.

16 Yaatiyo gishshawu, Yihoowa neeyyo baqata attiyo soho oottanawu Yesuusa yarshshuwan ammana. Wozoy daro asaa goˈˈiyoogaa xallaa qoppoppa. SHin nenakka maaddiyoogaa ammana. (Gal. 2:20, 21) Wozuwaa baggara ne nagaray atto geetettiyoogaakka ammana. Wozoy neeyyo merinaa deˈuwaa hidootay deˈanaadan oottiyoogaa ammana. Yesuusa yarshshoy Yihooway neessi immido imota.

17. Neeni Yihoowa baqata attiyo soho oottanawu koyiyoy aybissee?

17 Baqati attiyo katamati Yihooway maariyoogaa bessoosona. He giigissuwaappe nuuni deˈoy geeshsha gidiyoogaa tamaaroos. Hegaa bollikka he giigissoy, cimati nuna waati maaddana danddayiyaakko, nagaraappe simmanawu nuuni waatana bessiyaakko, qassi Yihooway atto giyoogaa nuuni muleera ammanettana danddayiyoy aybissakko qonccissees. Yihoowa neeyyo baqata attiyo soho oottaydda deˈay? Hirggennan deˈiyo hegaa mala sohoy baa! (Maz. 91:1, 2) Ubbaappe aadhiya Yihoowa suure pirddaanne a maarotaa nuuni kaallanaadan baqati attiyo katamati nuna waati maaddana danddayiyaakko kaalliya huuphe yohuwan beˈana.

^ MENT. 10 Ayhuda eranchati yootiyoogaadan, erennan asa worida ura keettaa asay aara deˈanawu baqati attiyo katamaa beennan aggenna.